Qoorre/Saagale intikkinni hosanna Fayyimmate Horo

Abbebech Maatewoos

Manchi beetti qoorre mamoote hanafinoro garunni kultanno xiinxallaano sayinsistooti heera hooggurono, amma`note annuwi kayinni qoorre umi manchinni Addaaminni hanaffino gede rosiissanno. Yannanna korkaatu babbaxxo ikkinnina batinye amma`no harunsaanonsa qoortanno gede seejjitanno; woy gadachitanno.

Qoorre qoora mittu ammanaanchinni agarranni gadachaati yinirono, qoorretenni afi`nanniti maalunnitino ikkito ayyaanaame horo amma`no amma`nontenni babbaxxitanno. Batinye yanna bunshete loosinni xeertirate, ayyaanaame elto uddirate, uullanniha cubbo usurate hattono babbaxxitino maalunnitano ikko ayyaanaame horubba afirate hasiissannota ikkase kullanni, qoleno ammannanni. Xaphooma qoorre amma`note amanyoote harunsine gumulanni assooteeti. Boode yannara sagaletewiinninna agattotewiinni xeertira woy qoorra qole amma`note hornyinni sa“eno haammata fayyimmate horubba noosi gede xiinxallubba leellishshanno.

Qara qara horubba mereerinni:-

Mundeete giddo nooha sukkaare bikka qorqorate:- Babbaxxitino xiinxallubba leellishshanno garinni qoorre mundeete giddo nooha sukkaarete bikka woyyino doogonni qorqoratenna baxxinohunnino sukkaarete dhibbira reqeccaawino mannira horo noositaati kulloonnihu. Darshe gargara:- Konni ledo amadisiisante fultino xiinxallubba qoorrete yannara bisu afirannota kaalooriinete bikka ajishannohura bisu aana kalaqantanno darshe ajishate kaa`lanno.

Mundeete xiiwonna kollestiroolete bikka gargaratenna kee`mille ajishateno kaa`lanno. Bisu kee`mille ajishate:- Konni ragaanni mundeete xiiwonna kollestiroolete bikki ajanno gede kaa`lanno.Kuni qole bikku aleenni ikkino kee`millinni kalaqamara dandaannoha wodanu fayyimma qarra gatisa dandiisannono yinoonni.

Qoorre surrenniha loosate dhuka ollohissanno, nervete ledo amdisiisame kalaqantanno qarrubba agartanno, kaanserete reqeccaawa gargaratenna sagalete daahammeranna sagale bisinke giddo assitanno harinshora horosi luphiima ikkitinota ogeeyye xawissanno. Miqichu kaajjillira qara ikkinoha hormoonete lopho ledate kaa`lanno gedeno buuxinsoonni.Wodanu fayyimmara, surre garunni loosose gumultanno gede assate, sagale daahantanno amanyoote biddi assate, mucci yino bisu gogi hee`ranno gede assate kaa`lannotano assinoonniti xiinxallubba bue assinohu Weeb Meedinna Heelz Laayin duduwi leellishanno.

Dhibba gargarate dhuka ledanno:- Qoorre bisu dhibba gargadhate dhukasi ledanno gede kaa`lanno. Kunino dhibba abbitanno coyibba hattono kaansere abbitanno munyuuqqa lophitannokki gede assanno.Surrenniha hedate dhuka ledanno:- Qoorre surre “Bireeyin Birayivid Niwurotrofiik Faakiter” yaamamanno pirootiine laashshanno gede kaa`lannosi. Kunino surre keeraa`mitinota ikkitanno gede assannoha ikkanna pirootiine surrete ledo amadisiisantino hawate qarra labbino dhibbubba gargaranno.

Geedhimma gedensiisaranna seeda diro ledara dandaannotano buuxinsoonni. Konni aleennino qoorre fayyimmate horo gobbaanni cee`matenna yaaddote macciishshaamme hunate kaa`lanno gedeeti ogeeyye xawissannohu. Sagalensa luphiima bikkinni ajishanno manni bikku aleenni saga`litannorinni roore seeda yanna hee`rannota sayinsitte doogonni buunxoonni.

Bakkalcho  Ammajje 16, 2015 M.D Hamuse

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *