Abbebech Maatewoos
Amate unuuni horo daafira garunni huwattino ama aantannota 11 qara qara xa’mubba xa`mitanno. Dr Faasil Membere qaaqquullu ispeeshaaliste xagisaanchono kuri amuwira aantanno dawaro shiqishshino:-
1. Qaaqqo’ya barru giddo me’’e higeeti qansa nooehu?
Qaaqquullu ilantuhunni mitte saate giddo unuuna qana hanafa noonsa; hakkiinni hanafe 24 saate giddo ajanni ajeenna 8-12 higge unuuna qana noonsa. Ikkollana, ledotenni qaaqqu qanate hasi`ranno woyte qansa hasiissanno.
2. Qaaqquullu unuuna qanate hasidhuro hiittoo malaatta leellishshanno?
-Angansa qantanno,
-Baqqi yite afoonsa millissanno,
-Arrawonsa fushshitanno,
-Caaccaabbanno,
-Wi`litanno, ikkinohurano qaaqqikki wi`la geeshsha agara dinohe. Korkaatuno, mitte hige wi`la hanafiro unuuna amadisiisate qarramattara dandaatta.
3. Qaaqqo’ya goxinowiinni baqqi asse qansa nooe?
Ee; baxxinohunni umi lamalla giddo uminsanni goxanotenni baqqi yaa hoogguro ajanni ajeenna sase saate badooshshinni baqqi assanna qansa noohe.
4. Ka’’a noosi saatenni balaxe baqqi yiirona?
Qaaqqokki qansate “ajanni ajeenna sase saate badooshshinni” yini ikkinnina baxxitino saatete kiiro dinosi. Qaaqqikki unuuna qana hasi’ri yanna baala afi’ra noosi.
5. Qaaqqi`ya qananno woyte mageeshshi xiqqeessa qana noosi?
Duuchunku qaaqquulli qantanno rankenna ikkadimma babbaxxitanno. Kuni yaa mitu mitu qaaqquulli 0 xiqqeessi giddo qantenna kassi yite goxxanno woyte mitu mitu kayinni 30 xiqqeessa keeshshitara dandiitanno.
6. Unuunu ado duushshitannositanna duushshitannosikkita mayinni afeemma?
Marqu qaaqqikki unuunikki adonni duuwanno woyte aantanno malaatta leellishanno (1-4 lamala geeshsha):-
- Qanenna godowa duuwe ajanni ajeenna 2 saate goxanno,
- Bisisi aana baqqalimma dileeltanno,
- Kiilo barru barrunni lexxanni ha`ranno,
- Barrunni ajanni ajeenna 5 woy 6 hige shuma shumaaranno,
- Barrunni ajanni ajeenna 3 woy 4 hige cilara dandaanno (kuni kayinni duuchunku qaaqquulli aana loosa hoogara dandaanno).
7. Qaaqqo`ya qanseemma woyte unuuna soorra nooehu mamooteeti?
Qaaqqikki umi unuuna qananni gudikkinni rakke laynki unuuna soorra dinohe. Korkaatuno, umo afi`ranno ado (foremilk) batinye waa ikkitanna bisisi lophora qara ikkitino sagale (qiwaatenna pirootiine) afi`rannohu jeefote geeshsha qananno woytenna jeefote noo ado (hindmilk) afi`ranno woyteeti.
8. Qaaqqi`ya mayraati hashshu taalo rahe rahe baqqi yaanni wi`lannohu?
Mitu mitu qaaqquulli baasa higgenna seeda saatera unuuna hasidhanno yanna noonsa. Kuni, akatoomi “cluster feeding” yaamamanno. Tenne saatera qaaqqikki caaccaawinohanna ado ikkitinosikkaha lawanno; kayinni hatto dikkino; sammi yite cincite qansisi.
Wolu marquwu qaaqquulliti saltonna helleensa shiima ikkitinohura shiima shiimaati qana dandiitannohu. Konni daafira ateti shiima ado woriidi saltote kifilera sa`anno woyte hudiissannonsa konni korkaatinni rakke rakke baqqi yitanno, wi`litanno.
9. Unuuni`ya ado xuure woranna boode saate gedensaanni qansa dandeemma?
Ee, dandaatta! Baxxinohunni, loosoho rakke eattaha ikkiro balaxxe unuunakki xuurtanni worate rosichi heerohe. Unuunikki ado xuuratta anganna woratta uduunnichi co`ichonna garunni agaraminoha ikka noosi.
10. Mitte hinge xuurroonni ado mageeshshi yanna horonsira dandiinanni?
- Qiissanno uduunnichi (Firiijete) gobbaanni 4-6 saate geeshsha keeshshiisha dandiinanni,
- Mitte hige qane gatisinoha 2 saate giddo horonsi’ra noosi,
- Firiijete giddo (negative 4c)ni worriro 4 barri geeshsha wora,
- Kaadete mini giddo (negative 18c)ni worriro 6 agana keeshshiisha dandaatta. Ikkinohura, ado firiijete giddonni fushshinummo gedensaanni ado noo xuunxo woy kokkobbe iibbino way giddo woratenni iibbillesi bikkate angate aana cophi assine giirannokkiha ikkasi la`nummohu gedensaanni aa dandiinanni.
11. Unuuni`ya qacce dinosi qaaqqi`yarano amadama giwinosi tiro maati?
- Amuwu unuunansa la’’anna biddi assa noonsahu iltuhu gedensaanni ikkikkinni balaxxe godowinni noo yannaraati.
- Godowinni nootta yannara harunsannoheha xagisaanchokki amaa`lite babbaxxitino hayyonni qacce fultanno gedenna biddi yitanno gede assa noohe.
- Ilittahu gedensaanni qole qacce fulta geeshsha unuunakki xuuraanchunni xuurtanni ado qaaqqikkira xuunxotenni woy kokkobbetenni aa noohe.
- Fayyimmate ogeeyye amaa`lite babbaxxitino hayyonni unuunu qacce fultanno gede goshoosha; lawishshaho galchantino sirinjenni.
Bue:- Dokiter Aalle (Dr Faasiil Membere qaaqquullu ispeeshaaliiste xagisaancho)
Bakkalcho Ammajje 9, 2015 M.D
