Abrahaam Saamueel
Itophiyu daga nooseta amammandannitinna amammandannikki babbaxxitino daga dhuku fajji garinni, dhaggennita, budunnita, amma`nonnita hattono kalaqamunnita qoleno woloota daa’’ataasine goshoosha dandiisiissanno garinni latisse egensiisatenni handaarunni horaameeyye ikkitanni afantanno.Itophiyaho konni garinni babbaxxitino handaarranni kaayyataame ikkasenni sa`e, haammata daa’’atate ikkanno bayicho kalqete deerrinni dona assite borreessiisa dandiitino.
Itophiyu Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinsha ((UNESCO) te haammata kalqete Donna assine mazigawu giddo borreessinoonniha ikkanna; haammata amammandannikkitinna amammandanniti Donna noose.Donna Akisumete hawultenni kasye wodiidi Oomote xeichi geeshsha diriirtinote.Kuri giddo, mala`linanniti baattote ofolla, diilallote gadi, konne calla afantanno dubbu saada, hattono manchi beetti sirchi afamanno baychi amaati.Kuni qole, Itophiyu turistetenni illado gobba ikkitinota lellishannori mereerooti.Itophiyu kalqete dona assa 13 donna borreessiisse Afiriku gobbanni albisaancho ikkitino.
- Kinna Bonce Loonsoonni Laalibalu Huuccattote Minna
Kinna bonce loonsoonniti Laalibalu huuccatote minna mittu dani kincho bocatenni loonsoonniha ikkanna; Awuropu kiironni 1978 kalqete dona assine borreessiinsoonni.
2. Aliyye Ilaali Paarke
Aliyye Ilaali Gobboomu Paarke Awuropu kiironni 1978 (UNESCO)te kalqete kalaqamu dona assine borreessinoonniha ikkanna, 2009M.D (UNESCO) danote reqecci yitino donna giddo karsino.
Hattenne yannara paarke agarannoha hoogge, dubbu dolame goofeenna qoleno daga baatto hawuurtanni, saadanno allaa`litanna jawu qarri giddo noo daafira konne la`inoti (UNESCO), danote reqecci yiino Donaati yite borreessiitinoti qaangannite. Tenne danote reqecci yitino Donna yannatenni gatamara hoongiro borreessinoonniwiinni hoollannita gobba afa noose yite qorophisiissino.Paarke, akkimale saada hossannowa ikkino daafira Semeeni Yeedaala, Semeeni Duume Yeedaalanna wolootta jajjabbu qansitanno saada kiiro ajjanni dagganni noohuraati danote reqecci yitino Donna giddo karsitinohu; Uurrinsha.
Paarke 1960M.D qooxeessu dagatenni doysineenna agaramanni keeshshinoti qaangannita ikkitanna; Awuropu kiironni1978 (UNESCO)te borreessiinse kalqete dona assinoonni. Paarkete giddo Aliidi Ilaalla paarkera calla Geedimu, Galashshu, Yeedaala, dubbu saada hattono buubbanno cea afantanno.
- Faasili Huxxinna Wolootta Sumudda
Faasili huxxinna wolootta ijaarra (UNESCO) te Awuropu kiironni 1979 Dona ikkiteenna borreesiinsoonni.Kuni Amaaru qoqqowira Gonderete Quchumira Addis Ababunni 748km xeertinyi aana afamannohu dhaggete doni, gobbannita albi wari egenno hiittootero xawoho leellishino donaati.
Gonderete Quchumira afamanohu Nugusichu Faasili Huxxi hoowe Nugussate qara mereersha ikke keeshshinoha ikkanna; gaangaawisi 900 meetire seendilli noosiho; 12 waalcho doyssitino doogo qoleno gaangaawa baala doynohu buusu no. 1632M.D Nugusichu Faasilidesi diro Gondere Itophiyaho Qara Quchuma ikkanna; 12kina 16ki sanira huxxinoonni Faasiili huxxi woy hoowe Nugusichu Fasilinna isi ledo noo massagaano heedhannowaati.
4. Akisuume
Akisuumete sumudi mannu loosino arkiyoolooje baycho ikkanna; Awuropu kiironni 1980 kalqete Dona assine borreessiinsoonni. Kuni Tigirayete Qoqqowira afantanno. Addis Ababunni 1080km xeertinyi aana afantanno donaati. Konni doni aana jawa manchi beetti egenno, kalaqote guma hattono dhaggte fooliishsho riqiwannoha ikkinohura (UNESCO) te borreessinoonnita sanade leellishshanno.
Itophiyu albi wari gashshootiranna Mootimmara qara baychooti; Akisuume. Xiinxallaano buuxisanno gara ikkiro; jajjabbunna wolqaaleeyye Mootimmara qara quchumaati; sufeno amma`note mereershaati. Xaano haammata ammanaano adhanno quchumaati.
5. Woriidi Xeicha
Woriidi xeichi Awaashi xeichi (pooliyoantiroploojete) xiinxallote baychooti. Xeichaho Manchi beetti sirchi haqqu sirchi gangaawisira nooha ikkanna; hoodiissino xiinxallonna looso loonsoonni.
Awuropu kiironni 1980 kalqete Dona ikke borreessaminohu kuni baychi, Affaarete Qoqqowinni Addis Ababu geeshsha 577km xeertinyi aana afamanno.Kuni baychi Itophiyaho manchi beetti sirchi afamino baycho ikkinota leellishanno. Konne baycho, 1974M.D 3.2 miliyoone diro kiirsiissinoti Luusi afantinoha ikkanna; 4.4 miliyoone diro kiirsiisinoti Ardino afantinohu konniichooti. 3.6 miliyoone dirra kiirsiisinoti sasu diri qaaqqono Salaami konne baycho afantino.
6. Xiyya Kaansoonni Kinna
Xiyyu kinchi budunni (Arkiyooloojete) xiinxallinanni baychooti. Awuropu kiironni 1980 kalqete dona assine borreessiinsoonni. Addis Ababunni 86km xeertinyira Wodiidi Qoqqowira afamanno. Kuri kaansoonni kinna batinyi 36 ikkitanna; addi addi seendillinna hala`linyi(1-5m) na du`milli noosi. 32 kaansoonni kinna aana addi addi misile Shole, Urde, Aganu, Arrishsho labbannoti qoleno mayimmasi bada dandiinoonnikki misilenna anga afantanno.
7. Woriidi Oomote Xeichi Arkiyooloojete Baycho
Kuni baychi antiropoolojete xiinxallote baychooti. Kuni xeichi Awuropu kiironni, 1980 kalqete dona ikke borreessaminoho. Wodiidi Qoqqowinni Addis Ababu geeshsha 1000km xeertinyira afamanno.Kalqete deerrinni Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinshara borreessinoonnihu kuni baychi; Wodiidi Galchimi Itophiyira Nyaangaatoominni kayise Daassenechi geeshsha noo qooxeessa amadanno.
Wodiidi Oomote xeichira manchi beetti dayno garanna balaxote dhagge xiinxallonni luphiima baycho uynanniwaati.2.4 miliyoone diri ale noori albi wari uduunni Manchi beetti miqqanna bisu afamino. Kuni baychi haammatu budinsanni heedhanno daganna dagoomi heedhano baychooti.
8. Harari albi Jagooli Quchuma
Harari Jagooili albi Quchumi albi wari waalchinninna dhaggete ijaarinni budu dona ikke borreessamino. Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinsha Awuropu kiiro 2006 garinni Sayinsetenna budu Dona ikke borreessaminohu kuni Doni Hararete qoqqowi giddo Addis Ababunni 525km xeertinyira afamanno. Albi warihu Itophiyu Quchuma ikkinohu Hararete Quchumi, 7ki sanira xintinoonnita kullanni. Jagooli huxxinni woy hoowenni dooysaminohu kuni quchumi ontu waalchi noosiho.
Harare seeda dirrate yannara daddalu mereersha ikkite mereeri gobbanni, Afiriku buudinninna Arawete gobbanni ledo daddalu doogonni xaaddanni keeshshitinoha ikkanna, gattino baarawidi gobbuwanni ledo Duumu Baari widoonni xaaddanni keeshshitino.
9. Konso
Konsonniti baattote ofolla irkanetenni huxxinoonni ollii woy qachi budu Dona ikke Awuropu kiironni 2011 kalqete Dona assineenna borreessamino.
Kuni Wodiidi Qoqqowi Daganna dagoomi giddo afamannoho. Addis Ababunni 595 km xeertinyira afamanno Doni giddosiinni haammata budu jiro amadino. Itophiyaho 400 diro ikkinosihu Konsote daga heedhannohu budu ollaa woy qacha ikkanna; giddosiinni kaawetenni huxxinoonni qachuwa, budu fengo, kinsannikki dubbi, hawultenna balete giddo way afamanno.
10. Masqala
Itophiyaho Masqalu ayyaana ayirinsanni gara Halantino Mootimmuwa Sayinsetenna Budu Uurrinsha mazgawira kalqete Dona ikke borreessamino.Itophiyu giddo Masqalu ayyaana ayirrinsannihu Wocawaaro 17 ikkanna; baxxinohunni Wodiidi Daganna Dagoomi Qoqqowi daga diru soorro ayyaana assidhe diru dirunkunni ayirrissanno. Itophiyu albi yannara borreessiissino kalqete daga Donna mereero lede Masqalu ayyaana ayirrinsanni gara amammandannikki Dona assine borreesiinsoonni.
11. Fichee Cambalaalla
Sidaamu Daga haaru diru soorro ayyaana ikkinohu Fichee Cambalaallate ayyaani manchi beetto riqiwanno Dona ikke Bocaasu aganira 2008M.D borreessamino.Fichee Cambalaallate ayyaani giddosiinni haammata hornyanna budu amanyoote amadino. Ayyaanu barra addi addi amuraati yaano manchi bettiranna saadate baxxino illacha tugate dandiisiissanno assootinna hornya hattono amuraate harinsanni.
12. Gadu Amuraate
Gadu amuraati Halantino Mootimma Rosu, Saayinsenna Budu Urrinsha, jajjabba ikkitinokki budu Donna giddo riqiwaancho asse (Representative List Of The Intangible Humanity) mazigawira Awuropu kiironni Bocaasa 2009 borreesiinsoonni.Oromote daga seedu diri giddo noose heeshsho Gadu amuraatinni massagantannote.
Gadu amuraati qara gede gashshootu amuraate ikkanna; dagate barru barrunku hoshsho massagate kaa`litanno hornyuwa amadino.Kuni Oromote daga budu hornyira qara heelliicho ikkanna, amma`nonnihanna budu seera giddosiinni amadino. Gadu amuraati giddo Waaqeeffanna Irreecha yinanni budu amuraati no.
13. Cuuamme
Cuuammete ayyaani Halantino Mootimmuwa Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinsha kalqete Dona ikkanno gede Dona assine borreessiinsoonni. Cuuammete ayyaana ayirrinsanni gara kalqete amammandannikkiha 4ki Dona assine borreessiinsoonni.Cuuammete ayyaani Arfaasa 11 Itophiyu Ortodokisete amma`no widoonni xawoho ayirrinsanni ayyaanaati.
Bakkalcho Ammajje 9, 2015 M.D
