Qiddist Gezaheny
Kalqete aana 3 kume ikkannohu gogu aani dhibbi dani noota ammannanni. Ogeeyye kultanno garinni; gogu xisso babbaxxitino karkaattanni kalaqantara dandiiturono; qarunni korkaatta lamewa bande la’nara dandiinanni.Umiti Kaansere, Mulu dhibbi, Sukkaare, HIV/AIDS, Afale, goggoxxonna labbinori giddoyidi xisso gawajjonsa kaajjitanno woyite gawajjonsa bikki aaniidi gogu kifilera fule leellanno.
Layinkiti gobbayidi gogu kifilera iillitanno qarrubbaati. Tenne widoonni lawishshaho; mada, dano, luphiimu arrishshote xawaabbi, biinfille lexxate gogu aana buudhinanniri kalaqanno qarri qarunni kullanniho. Wole widoonni addi addi xissora woyyimma afi’rate yine adhinanni xagganna saga’linanni akati gogu aana qarra kalaqara dandaanno.Gogu dhibbi jarmete, vayiresete, fengesetenna irkiraano lubbuwanni kalaqamannota ogeeyye xawissanno.
Alarti kompirihensiive baxxitino Hospitaalera gogunna Siimu Xaadooshshinni taraabbanno dhibbi baxxino xagisaanchi dokter Shimellis Nugusehu FBC ledo assino hasaawinni; kalqete aana 3 kume ikkitannori gogu xisso dani noota xawisino. Kuri mereerinni maalu dhibbi (ስጋ ደዌ) xisso koo-tee nna diro badannokkita xawisino. Mite mite qooxeessubbara sirchunna ayyaanu ledo amadisiinse la’’ate akati noota qummi assinohu dokter Shimellisi; kunino co’ontanni so’rino laooshshe ikkasi huwachishanno.
Gogu xisso sirchunni taraabbannokki xisso ikkase duu’re xawisannohu dokter Shimellisi; faranjootu 1873 nni Norweyete qansichi Armawer Hanseninni maalu dhibbi (ስጋ ደዌ) baakteeriyunni kalaqamanno dhibba ikkasi xiinxallotenni buuxisasi sirchunni sa’’annokki dhibba ikkasira taje assine adhinara dandiinannita qummi assino.
Mittu manchi 3 nni 5 diri geeshsha maalu dhibbi (ስጋ ደዌ) xissamaancho ikkasi afa hoogara dandaannota dokter Shimellisi coyi’re; kunino mitte xissono nookkiha giddoonni hala’lanni ha’rasira xawishshaho yino.Maalu xisso (ስጋ ደዌ) dhibbi mannimmate giddora eihu gedensaanni xissote macciishshamme noonsakkiri, albaho, maccatenna sanote aana leeltanno darshete malaatta qara xawishshubbaati yaanno.
Ledoteno hiittenne mannimmate kifilera waajji’rate malaatta leeltara dandiitannotano lede xawisino. Togoo malaatta leelturo fayyimmate xaawa maratenni buuxo assi’ra hasiissannota amaalanno.Yannatenni xagisi’niro hurate kaayyo heedhannotanna deammiro kayinni xisso hala’litanni anga, lekkanna ille hajajama hoogate geeshsha iillishshanno yino. Nervete aana gawajjo iillishatenni uduunnicho kayisa hoogate geeshsha iillishara dandaannota; illeno hasi’ni gede liphi yaate qarrammanni gede assatenni xaphoomunni mannimma hajaja dandiinannikki deerra iillishannota dokter Shimellisi kulanno.
Gogu dhibbi harinshotenni anga, ille, macca, anganna goga labbinore mannimmate kifilla jallaagishanni angatenna lekkatenni iibbillenna qiidadore bada hoonga geeshsha iillishanno.Mittu manchi maalu dhibbi (ስጋ ደዌ) xissamaancho ikkinota buunxihu gedensaanni xissote deerri bikkinni 6 nni 12 aganna geeshsha barru barrunninna aganu aganunni adhinanni xagga hajanjannisi yinoonni. Xagicho adha hananfihunni Sayikki lamalara xisso woloottaho taraabbannokki deerra iillitanno yino ogeessu.
Yannatenni xagisi’ra hoongiro mannimmate kifilla shokkishanno; madano bisu xe’ne abbitanno; kuri taashshateno darre xagisate geeshsha iillinara dandiinanni yino. Konnira xisso iillishshannota dagoomittetenna miinju xiiwo huwante roore mitiimma kalaqantannokki gede maalu xisso buuxo assi’ratenni meessinna woloottu fayyimma agara hasiissannota huwashishinno. Kalqoomu fayyimmate uurrinshano 2030 nni maalu xisso (ስጋ ደዌ) hunate mixidhe loossanni afantannota dokter Shimellisi lede qummi assino.
Bakkalcho Ammajje 2, 2015 M.D Hamuse
