Keeru lophote tuuqooti. Keeru lopho tuuqe uwara kaino miinja irkisannoha calla ikkikkinni miinju lophora dugugguru miqichooti. Seeda diro miinji’noonni miinja mittu barri keeru ba’ne nookkihu gede assitannota sayinsummo dirra muli barri dhagge ikkite sa’ino.
Techo dhaggete gede “Hakkawaro” yine shotunni qaangeemmo aliyye widoonni ka’e sa’u urde miinja soqqino;miinju lophora hexxo ikkitino wedella abbaltino. Umi mittu urdete diri giddo 100 biliyoone ali woxi Aliyye Tigirayete qoqqowo calla wirro gatamarate fulinota IFDR xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) mitte yannara qummeessino. Kuni woxi wirro gatamarate ikkinnina soqaminoha kiirrikkinniiti.
Lamu diri ali urde sayinsummo Bocaasu aganira Wodiidi Afrikira Piritooriyaho gumulo afidhu kawa urde uurriteenna keeru dirrino;keeru diriireenna Itophiyu daga baalanti latishshu widira albansa qoltino. Daddalaano daddalinsara, mootimmate bissano amandoonni addi addi jajjabba pirojekituwa taxxi yitinota gumulsiisate widira bobbakkino. Kuni keeru gumaati.
Keeru booraambera koru latishshu hoongeeti;baincho assooteetinna mooraho. Soorrote gashshooti daara kaima ikkinohuno Itophiyu giddo hatte yannara kalaqamino miinju umbeeti. Miinju umbera Mussinnu,jajjabba mootimmate massagaano angansa wortino kontirobaandete daddali,laalchu aana ikkikkinni liqoote aana irki’rino miinji,jajjabba pirojekitubba goshooshama,seedu diri asalinna jiro xooqisiisa Itophiyu miinji hiiqqammera kullanni korkaattaati.
Hattenne yannara roorima gobbate giddo Industirra gobbayidi soorro anjenni ledo amadaminohunni wo’mu dhukinni laashsha dandaa hooga,laalchu harinsho giddo noore ikkiturono; keeru hoonginni roore yannansa laalchu gobbaanni ikka gobboomu miinju hiiqqamme xawishsha ikke keeshshinoti qaangannite.
Kuri guffanni sa’’ate soorrote gashshooti haaro ha’nura ikkino miinju poolise loosu aana hosiisatenni hanafe hayyotenni wo’mitino miinju handaarubba aana wiinamu woyyeessa assatenni gobba gotti assatenni umbetenni gatisa dandiitino.
Roorimankanni bayiriidi haaroo’mate kofatto labbino jajjabba pirojekitubba qarrubba rahotenni xiinxallatenninna pirojekitubba gummaamma ikkitanno doogga quxatenni haaroo qorqorshunna harunsote hayyo kalaqqe gobbate miinji lophanno gede dandiissanno loossa gumulsitino.
Mootimma mussinnunna bainchu assooti qarri aana qaafo adhitino. Albaaggeno kaajjishshe sufa agarantannota wodanchano hasiissanno. Jajjabba mussinnu assootira reqeccaabino uurrinshuwa badatenni haaroo tantanonninna massagonni hexxo aanno gafi widira reekkantanno gede assano dandiitino.
Miinju mittunna lamu handaarinni huxxamikkinni;bacu ragiha ikkanno gedenna baca guffa giddo noohu gobbate miinji baqqi yaanno gede addi addi hayyo horoonsi’ratenni miinju mootimma gadachante e’ino ola duqqa dandiisanno dhuki kalaqamanno gede assino. Kalqoomu miinju uurrinshuwanni naqqansoonni lophono diru dirunkunni borreessiinsanni ha’anni gede dandiissanno ikkitono kalaqa dandiinoonni.
Keeru hoonginni miinjinsa soqamino gobbuwa mittu barrinni gobbansa digatamartino. Ikkollana galtanni hossanni miinjansa lossidhino. Gallanninna honsanni gobbate miinja lossate berota miinju hiiqqammenna bassa seekkine xagisa hasiissanno.
Konni garinni la’niro mootimma gobbate miinji soqamme ragunni buuxxe hiiqqamme dhaawate hadhanni afantanno doogonna ha’nura miinju hornyuwa jawaachinshannitenna sufo noo miinju qeelle borreessiisate safote kincho tunganni hee’noonnita faasho wortannote.
Konni garinni la’niro mootimma kalqoomu woxu uurrinsha Itophiyu miinji lophanni noo yite wortino ajuujate gumi hexxo aannoho;aantete hananfoonni gobboomu keeri sharro leellanno guma laashshituro halaalu konninni woyyino garinn buuxamanno yine hendanni.
Xa mootimma gobbate keere diriirsate adhitino qaafonni techo leellino miinju guminna hexxo maareekkantino. Keeru hee’riro anga baala latishshu widira luuncaabbanno. Lekka baala lophote giddaasincho kaxxitanno. Kanni daafira Keeru Sumiimmenni Afi’noonni gumma Coommishi’nanni, Gobbankera Borreessiinsoonni Miinju Lopho Ollohinso!!
Bakkalcho Ammajje 2, 2015 M.D Hamuse
