Abrahaam Saamueel
“Daraaro” Yaa mayaate? “Daraaro” yaa Geediote daga haaro dirru soorro ayyaana ikkanna, Geediote daga Daraaro ayyaana jawa baycho uyte ayirrissanno ayyaanaati. Kuni ayyaani Geediote daga kaaliiqa galaxxitanno ayyaanaati. Wixa wixidhe guma afidhino daafira, keeru batirara kaaliiqa huuccidhanno, dagate aana busha fayya ubbannokki gede kaaliiqira eeggo eanno, xeena gananno yannara xeenu daganna gide gawajjannokki gede keeru xeena assinke yitanni huuccatto assidhanno. Qleno dirunni diro hawalle keerunni iillishshittonke yite galaxxitanno ayyaanati. Daanno dirino keerunniha atootunnihanna ashilunniha ikkanno gedenna danchuri xaadanno gede kaaliiqa hexxo assidhanno ayyaanaati. Konni ayyaani barra gobbate geerchi woy gadu amuraati massagaanchi magano woy kaaliiqa huucce dagano qole maassi`ranno.
Dagano laashshidhino gidi giddo fushshaato assite abba gedaho gumaata afanshitanno baayra ayyaanaati. Daga mittimmate xaadde heedhanno gedenna mereeronsa lophote raqqo ikkanno coyii woy qarri hee`rannokki gede gargarate Abba gedunni qorophishshu lallawa lallanbanni yannaati. Geediote daga umisi woga, afoonna dhaggete hattono dimokiraasawete xawishsha ikkinoha “Baalle” amuraati noosi dagaatinna hattono, diru soorro kiiro noosiha ikkanna, diru kiiroha baayra ayyaana “Daraaro” yinanni. Geediote wogate loosi wolootu daganna dagoomi gedee massagaano ikko, Geediote daga budinna woga bowirtanno gede wolootu daga budinna woga gede taashshine dona kalqete dona assine borreessiisatenna egensiisate kaa`lanno gede afuunna budu simpooziiyme diru dirunkunni hasaanbanninna xawu ayyaanano harinsanni keeshshinoonni.
Konninni, budu ba’’annonna karsamannokki gede gatisatenni sae, dagganno ilamara hornya tareessate ledo Zoonete giddo noori wolootu daganna dagoomi hattono baalunku Itophiyu daga uminsa budinna woga gede assite adhita geeshsha dilaallansa fultino. Geediote daga afii umi dirimi rosu mininni kaayise digirete geeshsha ronsanni afoonna Zoonete deerrinni loosu afoo ikke owaante aanni no.Ayyaanu dagate mittimmanni ayirrisama hanafamino yannani kaayise dagate widoonni jawu kakkaooshshi nooha ikkanna dagate merooreno baxxino baxillenna xaadooshshe kalaqate widoonni luphi yitino soorro noota afate dandiinoonni. Ikkollana, Zoonete haammata turistete baychi dhaggete, kalaqamunna mannu loosinohu, illete la’’ate baxissanno baychi, budu gashshooti, gobbate giddo mudhino eggenno no.
Gediote dagara eote buciho ikka daniitannoti, garunni amande kalqete egensiinsiro dagate loosu kaayyo kalaqa dandiittannori hattono, latinsiha ikkiro gobbateno ikko zoonete eote bue leddannori haammatu turistete baychuwa heedhurono, loosanna egensiisa hoogate gantenni techo kayinni gaabisannori duuchaho. Konnenna woloota foonqe buuxatenni tayxeha ayyaana 2015M.D Daraaro ayyaana ayirrinsanni gara attamote, elektiroonikisetenna dagoomu tuqi xaadooshshira fincate looso loonsanni keeshshinoonni. Konnira, konne looso loosate doorantino komite dilaalansa adhite
loosu giddora e`inota anfoonni.
Daraaro ayyaani gobbomunna kalqoomu deerrinni afamishshu hee`ranno gede baxxinohunni, su`ma gotti assate looso loosate sasewa beenke ayyaanu albaanni, ayyaanu yannaranna ayyaanu gedenoonni elektiroonikisetenna attamote miidiya horoonsi`ne qooxeessaho noota biiffnnota kalaqamunna mannu jiro leellishatenni Zoone investimentetenna turistete baycho assate dandiisiissanno gede wo`naalanni hee`noonni.Baalante dagahu uddira, saga`la, seessanno gari, ilaancho iloe yinanni amuraati, adhamanna adhate amuraati, wi`late, madaarshu amauraati, afuu, afuu qaalla borro, sirbunna muuziiqu uduunni gatikkinni baxxinoho. Budunna wogate giddo manchi beetti heeshsho, hornya, amma`no, owaaxxinanni uduunne, magansi`nanni gara, seeranna wodho, seesi qalo loonsanni. Konne bude lossinanni wolootu daganna dagoomirano egensisatenni woloota riqqiwaanono kalaqatenna laashahte loosi hayyo kalanqoonni. Gobbanke daganna dagoomira budensanna wogansa egensiisidhannohu barru noonsa. Uminsha ikkinohu diru soorro ayyaaninna kiiro noonsa. Jilunna wi`late amuraati hattono woloottu budi, budu gashshooti budu giddo karsamannoho.
Daraaro diru dirunkunni Geediote budi diru kiiro kaiminni, Sadaasu agani goofimarchi yannanni kaayise, Arfaasu agani goofimarchi geeshsha noo barruwa giddo mittu barri ayirrisamanno ayyaani barra ikkanna, barru ea harunse Zoonete gashshooti giddo noo sasu gashshootu qarqarira 525 qara qara ikkitino songo, wolootu olluu songo, hayyoolenna dagate abbagedootu daraaro ayyirinsanni barri hiikkuy barrira gumultu? Yaanni quqquxame agadhanno. Konne amuraate massaganno abbaagedi dirunnni mitte hinge ayirrinsanni ayyaani Geediote dagara diru soorro ayyanaati.
Geediote daga diru soorro ayyaana Daraaro xawoho ayirrisa hanafunkunni yanna turtino. Albi yannara kuni budu ayyaani gobbate geerri qineessanna songote giddo geerru qeexaa`lainna faarsotenni dukkisameenna ayirrinsanni. Ayyaanu, daga mittimmatenni xawoho ayirrisa hanafu yannanni kaayise dagate mereero jawa kakkaooshshe kalaqatenni sae, dagate mittimmanna baxille leellishatenni qoleno Geediote budeno egensiisate dilaalasi fulanni no.
Geediote diru soorro ayyaana ikkinohu Daraaro ayyaani, Geediote daga wole daga ledo xaadisannohonna budeno egensiisannoha ikkanna; sa`u dirrara xawoho ayirrinsanni dagate bude, dhagge, afoo xaphoomunni ayimmasi leellishanno ayyaani pirogirame egensiinsanni keeshshinoonni. Tayxeno, konne looso biifino garinni Daraaro budunna wogate simpooziyeeme Arfaasa 13/2015M.D hananfe Macca Odaya”a Songo feeffatora babbaxitino qixxaawonni dukinse ayirrinsonni.Budu hornya keere bowirsatenna mittimmate noosi dilaala garunni leellishanno garinni ayirrinsoonni.
Ayyaana ayirrisate widoonni, afoonna bude lossate loonsanni loosi haammatu no. Konnira, Zoonete daga haammatte konne ayyaana biifino garinni uddidhe, seesse baxxino garinni ayirrissino.Annuwanke dagganno ilamara bude garunni egensiisanna rosiisa hasiissannonsa. Hajo la`anno bissano noonsa dilaala garunni fula hattono egennotenni, sayinsetenninna xiinxallotenni bude irkinse lossa hasiissanno. Sokkankeeti.
Arfaasa 25, 2015 M.D Hamuse
