Latishshu keeru nookkiha; keeru dagate beeqqo nookkiha diheedhanno. Keeru safo latishshaho. Latishsha sufisate keeru hasiisanno. Keeru kayinni mittu bisinni yaano mootimmatewiinni calla agarranniha dikkino. Konnira, latishshunna keeru, keerunna daga mitte saante lame midaadooti.
Keeru latishshaho badhete miqichooti. Keeru booraambera kayinni koru taaltino jiro duuchankawa iillisha hoogatenni, moorunninna bainchu loosinni kalaqamanno. Mooraahuno, meexaahuno dagate giddonni fulinoho. Konniraati duucha daga keereho beeqqa hoogguro keerunna latishhu boo’raawanno yinannihu.
Keere mootimmatewiinni calla agarriro gummaamo dikkinanni. Karu halamatenni daanno. Ollaaho cancanno manni hee’riro goxicho hoolanno. Goxichu hoogiro mittu mittunku mini canco ikkanno. Mittu mini canci sufamanni hariro olla cancishanno. Olluu canciro worada; woradu canciro Zoone, zoone cancituro qoqqowonna gobba cancishshanno. Mitte gobba wolambinatiranna keerira mittu mittunku mini keere ikka hasiissanno.
Keeru latishshu safooti. Mittu qubbichi anga waxa waxa diassanno. Halama hasiissanno yaate.konni agani giddo qoqqowunni kayise woraddatenna Olluubbate geeshsha dagoomu millimillo assatenni latishshu guficho ikkinore gashshootu buuxanna la’nanni hee’noonni. Latishshu gufichi baincho loosootinna mooraho. Mooru kayinni mito dureesse; kayinnilla, latishsha soqanno. Latishshu soqamironna xeiro daga mootimmate aana ka’anno. Daganna mootimma giwanshiishatenni gobbate ga’labbo hunte uminsa hasatto wonshi’rate dodantanno bissa eemarantanno gede daga mootimmate qotira uurrite togoo assootira reqeccaabbino bissa reqeccisha hasiissannonsa.
Mitte sa’niro wole doogonni gobba hembeelsite dironsa seedisidhanno bissa nooti ayerano maaxantinota dikkitino. Bikkado bissa gobbate lopho uticho ikkiteenna
Itophiyu sa’u dirrara latishshise soqameenna; qansootise mitootu daranteenna mitootu kakkalantino. Konni baalira keeru booraambe koraho; keeru booraambera danchu gashshootinna bainchu loosi qarri kullanniho. Bainchu loosi roorimankanni jirsa tugannohu owaatamaanote aanaati. Owaatamaano caaccaabburo gobbate uticho ikkitanno. Konniraati Latishshanna keere gobbate diriirsate kaajjado dagoomu beeqqo hasiissinohu.
Itophiyaho duuchunku qooxeessira woradunni zoonete geeshsha; zoonetenni qoqqowu geehsha gashshinohu meessinkolla; allaggu dino. Mitto qansicha ilamino qooxeessira owaatanno gede mootimma uyitino kaayyo rosino afiinni qooxeessasi latisaraati. Mammaashu togo yaanno; ”Allaalinohu mooreenna; moorinohu iyyaheenna ballihu maminni leellanno” woluno “Shiinohu minaannakkiiti; reyinohu rodookkiiti; Dadillikki beciweeloho; minikkinni difulinoho” yaanno. Togo yaa dagate caacco ikkinori mitootu assooteeti yaate. Konne bilkkaddanna umonsa calla baxxanno bissa assootira daga baqqi yitino beeqqo assa hasiissanno. Qoossonsano ayirrisiisa agarantanno yaate.
Mittu cancishaanchi woy mooraanchi ama woy annu, sairo bayiru woy maa’nu rodii woy rodoo noosikkihu dinooho. Mittu mittunku addi addi maatenni fulirono daga hiikku beetti woy beetto maminni fultinoro huwattanno. Gobba sufisate hiikku hunaanchi hiittenne qaenni fulinoro, hiikku sooreessi gosate latishsha meexinoronna soqinoro reqeccisha gobboomitte gadachonna qeechasi/qeechase ikkanno yaate.
Mittu mittunkunni gobboomittetete qeecha fuliro gobbate keeri, latishshinna Jireenyi angankera no. Gobba latinsannihu woxu jironni calla dikkino; egennotenniiti. Egenno kayinni wodanchatenni bilchaattanno. Wodanchiniro gobba latisate mittu widira calla tunge “gobba anera maa assitu? Ikkikkinni ani gobbate maa assummo?” yaatenni fulle mittimmatenni anga anga amammadamme gobbate latishshira, lophoranna keerira gadachammeemmo!
Arfaasa 25, 2015 M.D Hamuse
