Abrahaam Saamueel
Itophiyu amammandannikkita budunna amma`nonniha hattono amammandannita kalaqamu donna, borronna arkooloojete jiro noo gobbaati. Tenne jiro latisenna agare ilamate tareessa hasiissanno.
Sadaasu agani 2015M.D goofimarchu yannanni hanafe dagoomu hornyinni bowirtinoti budunna amma`note ayyaanna turizimete jiro mereerinni kiirrannireeti. Kalqete daa’’ataano (turistoota) goshooshate widoonnni jawu qeechi nooreeti. Kuri ayyaanna Kalqete turiste goshooshatenni sa’e gobbate woxu soorro ledate widoonnino xaa geeshsha jawa qeecha fultanni afantanno. Ikkollana, hasi`nanni garinni horoonsi`ra dandiinoonnikkita duucha yannara kayinsanna la’nanni.
Itophiuu Ortodokiste Ama`no widoonni jawa baycho uynannihu hattono jawa qixxaawonni Laalibalaho ayirrinsanni Gannu ayyaanira babbaxxitino gobbuwanni hattono gobbankeara babbaxxitino qooxeessubbanni timbiliqqino daa’’ataano beeqqitanno. Diru dirunkunni dagge daa”attanno turistootinni afi`nanni eonni, qooxeessu daga horoo`nsidhanno; gobbate miinjino jawa gede kakka’’anno. Gobbaydinni e`annoti woxu soorrono gobbate miinji aana lowontanni soorro abbitanno.
Turizimete Ministeere faajje assitino mashalaqqe garinni, Sadaasa 29/2015M.D Laalibalaho ayirrinsoonni Gannu ayyaanira 1.8 miliyoone daga beeqqaano ikkate baychoho leeltino. Kuni turizimete handaarira jawa gumaati. Qoleno, sa`u lamalara ayirrinsoonnihu Cuuammete ayyaani Gonderete, Addisi Ababaho, Iranbutete, Ziwayete (Baatura) haammatu baara widirinna gobbate giddo turistooti beeqqaano ikkitino.
Konninni huwata dandiineemmohu, kalqete dona assine borreesinoonni Cuuammete ayyaani amuraati, labbanno amma`notenna budu ayyaanna aana loonsiro tiro afidhino soorro abba dandiinanni.
Dr Ayyaalew Sisay Turizimete Luphiima Ogeessaati. Isi yaannonte gede, ‘’UNESCO’’ borreessiinsoonniti budunna amma`nonniti xawu ayyaanna turizime baqqi assatenna miinja lossate horoonsi`ra hasiissannota huwachishanno.
Itophiyu Pireesete Uurrinsha hasaawissinohu Turizimete Ogeessi yaatto garinni; xawoho ayirrinsanni ayyaanna kalqete turistooti wodana kakkaysanna goshoosha dandiitanno. Cuuammete ayyaanino kalqete turistoota goshooshate dhuka ikkitanno ayyaanna giddonni mittoho. Kalqete turistooi Cuuammete ayyaana ayirrinsanni gara calla daa’’atatenni sa’e, qooxeessaho noo donanna bude daa’’attanno gede kaa`lanno. Turistootu daa’’attanno yannra afidhanno owaantera baattannohu woy fushshitanno woxi gobbate miinji aanano jawa soorro abbanno. Togoo horo gobbate abbatenna miinju aana soorro dagganno gede assate, owaante uytanno uurrinshano umiseha qeecha fula noositano ogeessu buuxisino.
“Aliye gobbate ragaanni harinsanni keeshshinoonni oli, qoleno Koviidi fayya ledo ledamatenni owaante uytanno uurrinsha yaano hoteella qiidde keeshshitino. Rophiluno wosinna diafi`rino. Konni korkaatinni, diru dirunkunni Itophiya dagganno turistooti kiirono ajjanni daggino. Xa kayinni Itophiyu keere ikkinno daafira, togoo ayyaanna gobbate su`ma gotti assatenni sa`e miinju lophorano qeechansa fultanni afantanno. Turistootu xawu ayyaanna beeqqate dagganno yannara wole budu donnano daa’’atate kaayyo afidhanno. Konninino, gobbate woxu soorro qarrano tirtanno. Cuuammete ayyaani ‘’UNESCO’’te borreessamino yine sammi yinikkinni, miinju lopho abbanno gede garunni egensiisanna latisa hasiissannota ogeessu buuxisino.
Dr Desta Looreenso, Addis Ababu Budu, Seesi Qalonna Turizimete Biiro Turizimete handaari Sooreessaati. Isi yaannonte gede, xawoho ayirrinsanni keeshshinoonni ayyaani “budu turizime” xabbe leelte kalqete dona ikkitinota huwachishino. Konne calla ikkikkinni biiffannohu amma`note amuraatinna addi addi feestivaaleno harinsanni ayyaanaati yiino.
“Cuuammete gedeeri xawu ayyaanna baara widinna gobbate giddo turistoota goshooshshanno” yiinohu Dr Desti Looreenso; baxxinohunni amma`note amuraati, harinsho, uddira, faarsonna wolootta feestivaale labbinori daa’’ataasinu wodana kakkaysatenni sa’e, haaro egennonna gade adhate kaayyo kalaqqannota coyi`rino.
Konninni sae, kuni duucu dani amuraati umosi dandee “Itophiyu suude” ikke leellannota xawisanno. Baxxinohunni, kalqoomu daa’’ataano tenne labbanno amma`note ayyaanna hattono budunnita xawu feesitaavale Itophiyaho ikkinnina wole gobbuwara nokkita kultannota buuxisino. Kunino haammata turistoota goshooshatenni sae, turizimete industire lophi yitanno gede xinta ikkinota huwachishino.
“Cuuammete gedee ayyaannara turiste beqqaano ikkitanno yannara, miinju lophanno” yiinohu Dr Desti; daa’’ataasinu hoteella horonsidhe, budu uddanna, budu sagale; agatto hidhatenni qoleno wole woxeno fulo assatenni gobbate miinji kakka’’anno gede assitannota coyi`rino. Daa”atisiissanno uurrinshuwa, turizimete laalcho shiqishshannori, hattono hodhishshu handaari tenne kaayyo adhite hala`ladunni dikkote giddora e`anno gede assannota qummeessino. Tayxehu Cuuammete ayyaani gobbate babbaxxino baycho biifanno garinni ayirrinseenna saino. Baxxino garinni, Afirikaho qara Quchumi Addis Ababaho biifino garinninna danchu amuraatinni ayirrinseenna turizimete baqqeenyira jawa kaayyo kalaqino. Itophiyu dagara gutu ayyaana ikkinnohu Cuuammete ayyani, baara widinni dagganno turistootira ikko giddorira jawa tiro afi`rinoho.
“Sa`u dirrara kalaqamino olinna Kooviidi korkaatinni turizimete handaari qiide nyammi yiikkinni sainoti qaangannite. Kunino turizimete handaarira jawa bassa kalaqe keeshshino” yiinohu Dr Desti; xa kayinni keeru gobbate ikkino daafira Gannunna Cuuammete ayyaanna haammatu turistooti beeqqaano ikkitinowa biifino garinni ayirrisa jawa seyoo gede kiira hasiissannota coy`rino.
Korkaatuno, baara widi turistooti, dipolomaate, kalqete uurrinsha loosaasine gobbansara hadhanno woyte, Itophiyu keere ikkinotanna jajjabba biiffannoti xawu ayyaannanna budu noota farcidhano. Kuni qole, gobbate su`ma gotti assannohonna turizimete handaara baqqi assannota huwachishino.
Dr Desti, konni gedensaanni Addis Ababu Quchumira Cuuammete ayyaana, budunna addi addi feestivaalete turizime, kalqete egensisatenna quchuma jawa turizimete malaate assate loonsannita coyi`rino. Daa’’atississannori, hoteelete owaante uytanno uurrinsha, turizimete laalcho shiqishshannori ledo ikkine dikko halashshate hattono gobbate miinja lossate halamme loonsannita buuxisino.
Mashalaqqe leellishanno gara ikkiro, Turizimete Ministeere loossino loossinni sa`u dirara “Ganna Laalibalaho” ayirrinsoonni. Ikkollana, hattene yannara noo olinna Kooviidi xiiwo wo`munni wo`ma gooffinokki daafira, hasi`noonni garinni turistootu diafantino.
Tayxe ayyaana kayini biifino garinni harinsoonni. Haammata turiste, diyaasporu, hattono Itophiyaho babbaxxitino qooxeessubbanni daggino daga, ayyaana ayirrisate lekkatenni, hodhishshunninna rophilunni beeqqate wo`naaltino. Baara widi turistootino tayxe ayyaana beeqqate haammatte daggino. Baara widi turistooi konni ayyaanira calla kiirotenni 500 ale ikkitinota Ministeerete taje leellishshanno. Bashsho ayyaanu baycho boco barra calla keeshshitanno turistooti, tayxe lamunna hakkiinni ali barra keeshshate dandiitino. Qooxeessaho noo amma`note minnanna addi addi donna daa”atate kaayyo afidhino.
Itophiyu Cuuammete ayyaana ikko wolootta haammata ayyaanna noo gobbaati. Tenne turizimete jiro garunni kalqe seekkite afa noose. Baara widi turistoota agurranna gobbate giddo turistooti seekkite daa”ata hasiissannonsa. Kuni bude ikka noosi. Tenne yannara xawu ayyaanna ikkite gobbate su`ma gotti assatenni sa`e miinjaho kaima ikkitinori jajjabba ayyaana (Cuuamme, Irreechu, Cambalaalla, Gannunna wkl ayyaanna” turistootu wodana kakkayissino. Kalqe konne bude daa”atate tenne yannara feeffatte no. Ninke gobba turistootino budensa kalqete leellishate qeechansa fula noonsa. Base baala doyee daa”ata hasiissannonsa. Wolootu baara widi gobbuwa turizimete handaaransa egensiisate, mootimmatenna hallanyu uurrinshanni calla ikkikkinni qansootansa baala horoonsidhe egensiissanno. Togoo loosi afamishshanna miinjansa lossino. Itophiyahono, togoo looso kaajjinshe loosa hasiissanno.
Turizimete miinjinni lattino gobbuwa jirote albisaanote. Konne gashshaanonsa calla ikkitukkinni qansootinsano seekkite huwattino. Lawishshaho, Faransaye Paarisete, Xaaliyu Roomete, Gibitse Kayrote, Turke Istaanbuletenna woloottuno turizimetenni jawa ikkitino jiro afi`ratenni gobbansa lossitino.
Ikkollana, albi dirrara, jironsanna miinjansa gattino gobbuwara egensiisatenni jawa looso loossino. Dikkote injiinoha assatenni jawa sharro assitino. Baxxinohunni, dhaggensa, ijaaru ogimmansa, kalaqamu jironsa daa”ataasineho injiinoha assate looso loossino. Turizimete handaara latisatenna agarate widoonnino konneeti yinanni looso loosse sa`ino. Xaano loossanni leeltanno. Miinjunni ayino heewisamannokki gobbuwa ikkate dandiitino. Wiliile nookki industirenni xo`annokkinna mooltannokki jiro kalaqa dandiitino. Konne ikkinohura, Itophiyahono togoohu jawaatunna kaajjadu loosi hasiisanno. Turizimete Ministeere loossanni nooha kaajjado looso xa noowinni luphi yaanno gede assite sufa noose. Muli yanna kawa loonsoonni gedee looso kaajjinshe sufa doorshu nookki hajooti. Itophiyuno konni handaarinni xoannokkihanna xoonnaamannokki miinja gamba assa dandiitanno.
Bakkalcho Arfaasa 18, 2015 M.D
