Abrahaam Saamueel
Itophiyu daga, ayyaanaamnna budunnita ayyaanna gudumaaleho biifino garinni ayirrissanno. Tenne ayyaannara ayyaanaame amado heedhurono, daga mimmitunni ledo xaadooshshe kalaqanna mittimma kaajjishate widoonni jawa qeecha afidhino. Baxxinohunni, babbaxxino afiinna budu noonsa dagoomu bissa gamba assite adhanna adhamate geeshsha iillishe xaadooshshunna baxillu gidora eessate geeshshi qeechi noosi.
Itophiyaho yanna yanna agarte ayirrisantanno ayyaanaamunna budu ayyaanna, ayyaanaame amadosenni sa’e haammata baara widinna gobbate giddo turistoota goshooshate dhuki noote. Wongeelu rosiisaano “Cuuamme” yaanno qaalira, cuua, hayishshi`ra, wixanna wole tiro uytanno. Cuuamme Kirstinnu amma`no widoonni baxxinohunni, Ortodokisete Amma`no harunsaano widoonni Iyyeesuusi Kiristoosi Felege Yordaanoosi lagi giddo cuuamino barra qaagatenni ayirrinsanni ayyaanaati.
Bilbilla woy dowola ganneenna Taabootu, addi addi kuulinni biiffino uddano uddidhino Kiristinnu amma’no harunsaano daganni dukkisame cuuammanni lagi widira harinsho hanafanno. Barraho dunkaana uurrinse, daase qanse, waa konfe baalunku coy loosame goofeenna, Taabootu milli yaanno saate dagguro, Taabootta culqunninna camotenni seesiinsenna guggushshine kaahinaatenna qeese, masiqala amaddino diyaaqoonenni amma`note minninni cuammete lagira hadhara ka`anno yannara Kirstinnu amma`no daga baalate dowwolu huuro macciishiinshanni. Ammanaanono qaaquullunni kayse jajjabb geeshsha Taabootu sa’’anno doogo baalate dancha uddanno udidhe seesse biifino garinni Taboota dukkissanno.
Taabootu Beetekiristyaanetenni fule ammanaanotenni dukkisame galannowa iillanno. Hattenne yannara, diyaaqoonaatenna qeese cuuammete lagi gaangaawira doyte camote loonsoonni kishikishonni hattono dibbe amadde waajjuullunna culqunni seessino udduunne uddidhenna biiffe Kiristoosi cuuamme dhagge kultanno faarso faarsitanni ayirrissanno. Hashshi taali yanna iillituro qulleessate amanyoote gumullanni.
Cuuammete ayyaanni, gobbate mittimmaranna dagoomu xaadooshshira qeechu noonsa ayyaanna giddo mitikkiho. Cuuammete ayyaana Jarmanenna Ruusiyu gedee gobbuwa ayyirrisannoha ikkirono, Itophiyaho kayinni jawa gede biifino garinni ayirrinsanni. Cuuammete ayyaani noosi ayyaanaamu suudisinni sae, Itophiyu daganna dagoomu budu hornya assidhe agadhite ilamate sayissanni keeshshitino jawa gudumaalu ayyaanaati.
Cuuammete ayyaanira quqquxaminohu xaadanno; egenaminokkihu elo ikkanno. Giwantinori xaadde araarantanno. Baxxinohunni, gobbate daganna dagoomi umisi ayyaana woleho egensiisanno; mimmitu ledo noonsa xaadooshshe kaajjishanno baxxino malaateeti. Konniraa, cuuaammete ayyaani amma`note widoonni calla ayyirrinsanniha ikkikkinni, dagoomu heeshshorano xintaho.
Feeffatote (Keteraho) hananfe Taabootta maga`ninnanni minnanni ayyaana ayirrinsanni baychira Kirstinnu harunsaanonni faarsotenni dukkisante cuuammete laggara hadhanno. Konne barra, Kirstinnu amma`no harunsaano calla ikkikkinni wolootuno ayyaana hagiirrunni beeqqitanno. Konni ayyaani kaimisi amma`note ayyaana ikkollana, budu hornyisinni roorenkanni biifannoho. Babbaxxitino ammanaano waajjuullenna addi addi garinni biiffino uddanna uddidhe seessanno ayyaanaati; daganna dagoomu mitte battalara wedelluno biifino garinni sirbitanni ayyaana iibbishshanno.
Xaphi assinanni woyte cuuammete ayyaanni amma`note amanyooti budu seeri ledo xaadise amadino yaa dandiinanni. Konni ayyaanira haammatu daganna dagoomi babbaxxitino godo`le addi addi afiinni shiqishshanno. Ayyaana ayyirrissara cuuammete lagira hadhanno mannooti, ayyaanu albaanni egenantono hooggono hakkonne barra mittimmatenni ikkite mittu suudinni faarsitanno; sirbitanno. Konne barra ayno waajjinna saalikkinni giddosi noore gudise xawisanno barraati; gutunni sirbanni godo`lanno. Konni ledo amadisiisame jaala ikkate hasidhanno wedellira dancha kaayyono kalaqanno. Konnira, konne ayyaana, Itophiyu daga baalanti sircho, dana, fiixa yitukkinni mittimmatenni ayirrissanno. Konne ikkinohura, Ayyaanu daga xaadisate hattono, mimmitu ledo kaa`lammanni bude lossate widoonni jawa qeecha godo`lanno.
Anfinte gede Itophiyu giddo noo budinna seeru garinni, babbaxxino baychi uddi`rate budi baxxinoha ikkirono, Cuuammete ayyaanira baalunku budisi garinni seese uddi`re fula digattanno. Baxxinohunni, baadiyyete qooxeessira dananchonsa shurrubbite, seennu qutto loosidhe angansa qolte Shiishoonetenni seesiise goowahonna angate seesu uduunne wodhite addintanni xabbenna biiffe seesse ayyaana fultanno.
Cuuammete ayyaanni hagiirreho; Cuuammete ayyaani budeho; Cuuammete ayyaani daanno yannara galte woy minaama hasi`nanni. Baxxinohunni, seennu “Cuuammete ikkitinokki uddano dadhanto” yinanni yaatto garinni ayyaanu barra gobbate budi uddanna udidhe ayyaana beeqqitanno. Labballunna seennu illensara biifino labbahanna meyaata la`uro xaadde adhatenna adhamate huucantanno. Ikkollana, wedellu Cuuammate yannara seennu gede biiffe fula nafa hoogguro, haaro uddano uddi’ra kayinni budeho.
Mite mite Aliyye gobbate qooxeessubbara, wedellu labballi giwoodinsa ledo taalo ikkitino boogge uddidhe, koote aananni ledde uddi`ra horoonsidhanno. Halaaleho, Cuuammete ayyaanira uddi`nanni uddano mittu qooxeessira konne lawanno yine gumula nafa hoongiro, ayyaanu yannara haammatte leeltanno daafira Cuuammete ayyaani ayyaanaame amadonni sae budu hornyano luphi assinoti xawoho.
Baxxinohunni, baadiyyete qooxeessira Cuuammete ayyaani iilliro quchumaho noo daganni baxxino qixxaawo assinanni. Labballu dananchonsa fixxidhanno. Dancha siqqichonna biiffanno boogge qixxeessidhanno. Seennu shurrubba loosi`rano. Cuuamete ayyaani iillanno yannara daga noonsarinni biiffenna seesse leeltanno. Mittu woluwiinni roore leellara heewisamanno. Ayyaanu dhagge ikkanno. Sirbu yanna ku’u ko’oywiinni roore leellara noosi dhuka horoonsi`re sirbanno. Dancha huuro noonsari kiironna sirba biifisate ayyaanu yannara hashshano barrano qixxaabbanni keeshshitanno.
Konne ayyaana Itophiyu, daganna dagooma budunni xaadisse, wolu Kirstinnu ama`no noonsa gobbanni roorsite ayirrisa, haammata turistoota goshooshate dandiisiisino. Gobbate giddo noo turistoota agurranna, baara widi turistooti, gobbaanni heedhanno Itophiyu ilama dagge beeqqitannohonna ayirrissanno ayyaana ikkasinni kalqete dagoomi wodana hidhanni dayno. Konnira, ayirrinsanni amanyoote Halantino Mootimma Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinshara “UNESCO” amammandannikki dona assine borreessiisate dandiinonni.
Konne biifinohanna ayimmanke leellishannoha gudumaalu ayyaana dirrate ayirrisatenni gobbate daga sirchunna danu badinsakkinni techono mittimmatenni ikkite ayirrissanni afantanno. Wole widoonni kayinni xaa yannara, Cuuammete ayyaana labbino ayyaanna daga daganniwa xaaddisannota booraawissannorinna hunote looso loosannori duucha yannara canco kayissanna la`anni.
Mitu uminsa horora hashsha barra goxxannokkireeti. Insa ayyaanu, ayyaanaamonna budu dana amadannokki gede assatenna polotiku xagarro widira wirate hasidhannori seeda yannara ledo heedhino daga giwanshiishate wo`naalsha assitanno. Sa`e sa`e, dagate uminsa bude ikkinoha ayyaana kora assidhe xawisate wo`naaltanno yannara, gibbonna gaance kalaqate addi addi hunote sokka saysatenni ayyaanaamo dana afidhino ayyaanna wolewa polotiku widira qolte daganna dagooma mimmitu ledo kiphantanno gede assitanno. Kunino, xawu woy gudumaalu ayyaannara duucha woyte kalaqate loosi reqecci yee leellanno.
Baxxinohunni, muli yanna kawa, mitu mitu amma`note widoonni sircho baddanno bissa, “Ane ka’a” yitannori naaxxaaleeyye Kiristiyaana Musiliimete ledo gaance kalaqqe, mitttimmatenninna kaa`lamatenni ayirrisanno ayyaana gibbote widira soorrate ubbanni ka`anno bissa nootano buunxoonni. Mootimmatenna amma`note tantano giddo maaxante noori, “Ca`lamaddi yaannota dibaxeemmo” yitannori gutu gobba ikkitinota affanni mitte daga roorrimma leellishate Polotiku godo`le godo`late yite gobbate keeri aana bidhato kalaqqanno harinshono tuncu yitino. Qoleno, geerrunna amma`note annuwi hunote looso loossannore seejjite amaalte qola hasiissannansa insano konni loosi giddo maaxante hunote biso ikkitannano daa”ata dandiinoonni. Insano dhagge xa`mitannonsa.
Itophiyu daga ayimma xawishsha, danchu su`mi hincilaallo, turizimete badhete miqicho ikkinoha konne ayyaana keerunna mimmitu ledo dandiine hee`nanni ayyaani hornyasi agadhe sufanno gede assa ninkewiinni agarrani. Gobbate hegeraamu keeri daanno gede, amma`note annuwi daga rosiisate loosonsa kaajjishe sufa noonsa. Amma`note annuwi daga rosiisatenni keerunna baxillu kaajjanno gede qeechansa fula noonsa. Baalunku coyinni, Itophiyu ayimma ikkitino ayyaanna agarte gaancenna kipho kalaqate hashsha barra goxxannokki bissanna seerimale tantano mootimma dagate ledo halante seeru hundaanni ikkitanno gede assa noonsa.
Konne ikkanno woyte, Cuuammte ayyanano ikko, wolootu gudumaalu ayyaanna baxille, mittimmanna mimmitu ledo hee`rate hornya reqecci assite leellishannotanna gobbate miinji lopho aana qeechase fultannota ikkitanno. Konnira, Itophiyu daga baala albi gede mittimmase kaajjishshe keere gibbanno wolquwa gargara hasiissannonsa.
Bakkalcho Arfaasa 11, , 2015 M.D Hamuse
