Addis Ababa:- Xaa yannara gobboomu deerrinni leeltinota dancha ga’labbote akata sufisiisate murci’ne loonsannita Sidaamu qoqqowi Jireenyu paarte borro mini sooreessi kalaa Abrihaam Maarshaallo egensiisi.
Qoqqowunna gobboomitte hajubba lainohunni qoqqowu luphiimanna mereerima hattono woraddatena quchummate gashshooti mootimmate loosu massagaano lame barrubbara hasaawa harissino.
Kalaa Abrihaam, hasaawu bare gumulama ledo amadisiise uyno xawishshinni; gobbanke sa’u lame dirrara babbaxxitino qarrubba giddoonni sa’ino.
Xaa yannara kalaqamino keerinna ga’labbono gobbankenna dagate elannoha ikkasinni kaajjinshe sufisiisa noonke yiino.
Soorronna keere gibbanno wolquwa base basente qarrubba kalaqqanni keeshshitino yiinohu kalaa Abrihaam; kuri wolquwa kalaqqino qarrubbanni gobba jawa waaga baattino yee; gobboomu deerrinni afi’noonni keere kaajjinshe sufisiisateno Sidaamu qoqqowi mootimma kaajjillunni loossannota qummeessino.
Xaaddino qarrubba Afriku ooso hasaabbe tirtanno gede assa dandaa umisenni Afrikaho jawa qeelleeti yiino; kalaa Abrihaami.
Gobba diinnate ganonni diigantannokki gede gargaratenna soorro sufisiisate loonsanni keeshshinoonnitano hattonni.
Gobba billaallisate gobbayidinna gobba giddo tantanante gantino gano jeefo gantannokki gede assa dandiinoonnita kayisinohu kalaa Abirahaami;xaa yannara dagate bee’o uyinoha ikkino daafira kuni kaajje sufanno gede alinni eeli geeshsha noo massagaanonna dagoomu bissa mittimma ikkatenni keerenna latishsha kaajjishate bilchaante loosa hasiissannonke yiino.
Dagoomittete mittimma kaajjanno Itophiya duuchunkura injiitanno gobba assate massagaano bilchaattenna qodhite loosa agarantannonke yaatenni;maatetenna gobbate jireenya buuxisiisate duuchunku qeechanke fullammora woshshatto shiqishino.
Duuchu dagoomi mittimmatenni hee’ranno Itophiyi baalunkura injiitinota assate mootimmate massagaano murcidhe loossara agarranni yiinohu kalaa Abrihaami; gobba ge’inotanna ga’labbo noota ikkitanno gede assateno xaa yannara gobboomu deerrinni leeltino ga’labbo kaajjinshe sufisiisate qoqqowu mootimma hixamanyite loossannotano coyi’rino.
Base basentenni dagoomu keerenna ga’labbo booreessate millissano wolquwa aana mootimma kaajjado qaafo adhitanni noota kulinohu kalaa Abrihaami; gobboomu deerrinni hananfoonniha mooranna baincho assoote gargarate loossano qoqqowu mootimma kaajjishshe harissannota qummeessino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Kiiro 9 Arfaasa 11, 2015 M.D
