Hagiirru batinyootu afidhara hasidhanno jawa heeshshote seyooti. Ikkeennano lowo manni heeshsho’yanni hagiirraamo ikkate looseemmokkiri dino yitanna macciishshinanniha ikkirono hagiirru kayinni batinye dagawa dileellanno. Mayiraati?
Aantete worroonni korkaatta hagiirru hoongira kaima ikkitara dandiitanno
- Uurrannokki koffeenya shiqisha
Hagiirraammunna gummaammu mannooti higge higge koffeenya dishiqishshanno. Ikkirono, haggiirraamma ikkitinokki mannooti wo’manka woyte uurrannokki koffeenyi giddo no. Woloottu mannooti hagiirraamma ikkitanno coyibbanni nafa kayissannoti gurcho ikkitino hedooti. Konnira, uminke hajo hiittootano ikkituro adhatenna taashshi’rate wo’naalate ikkinnina hinge hinge koffeenya shiqinsheemmoha ikkiro hagiirre uminkewiinni xooqinsanni ha’neemmo yaate.
- Babbaxxino amale
Sagaleno ikkito agatto bikkisenni calla adha hasiissannoha ikkanna saga’lineemmohuno ikko angeemmohu heeshsho sufisiisatenni aleenni boohaarsitannonke. Ikkirono, tini coyibba baxxinohunni agattonna jallaagishshanno xagga bikku aleenni adhiniro amale ikkitanno hedeweelcho lowo geeshsha hala’ladote. Konnira, hagiirraamma ikkitinokki mannooti bowirsidhanno rosichi mereerinni mittu amale bowirsira woy hagiirrenke hooltanno coyibba mereerinni amalu mittoho.
- Saino coyinni gaabba
Sau yannara loonsoommorinna wirro qolle taashshinammora dandiineemmokkiri batinyuri hee’ranno. Tini coyibba higge higge dagganni gaabbote giddora eessitannonke. Gaabbo danchummatenni horonsi’nummoro woyyaabbino coyibbara qixxeessitannonke. Ikkeennano, gaabbo wole widoonni lowo xiiwo heedhannose. Addi addi xiinxallo leellishshanno garinni higge higge macciishshantanno gaabbo saino heeshshonkenni adhinoommo muro ledo xaaddino hedo lowo yaaddonna boorrasu giddora eessitannonketa qummi assitinno.
Xiinxallo ledde xawissanno garinni; gaabbo gargarate woy duqqa dandaate addi addi doogga harunsa hasiissannonke yitanno; kuri mereerinni so’rotenni rosicho adha, noonke qarra hoo’la dandaa hoongummoro ammanne adhanna noohanna kalaqamino coye garunni la’’a danchate yitannonke.
- Albillittete daafira batinse heda
Mittu ammanne adha noonke coy ga’a hee’neemmohu techo assineemmo coyibba aana safammeeti. Ikkirono, ga’a daafira bikku aleenni yaada techo noonke heeshsho busheessatenni aleenni buunxoommokki ga’a dancha diassitanno. Konni daafira ninkeha ikkinokki ga’ara batinse yaada hagiirraamma ikkineemmokki gede assitanno. Konni daafira techo heedhe; togo yaa ga’a co’o assine hambo yaa ikkikkinni taalino garinni ga’a hedote giddora eessine techo wo’millunni hee’ra noonke.
- Ajuujankenna mixonke gedensiiisa
Batinyu manni heeshshonke giddo wonshi’ra hasi’neemmo mixo noonke. Woy ikkate hasi’neemmori hee’ranno. Tenne mixonkenna ajuujanke gumulsi’rate duucha woyte heeshshi gotti yineemmo. Ikkeennano barru barrunku heeshshonke yaano loosa, ita, aganna goxa hattono konnira yine assineemmo coyibba konne coye badhera xiimbe agurreemmo gede assitannonke.
Konnira, dandoonkenna egennonke mittoonsine mixonke gumulsate horonsi’neemmoha ikkiro hagiirrenke hoonganni ha’neemmo; ikkirono qaru coy umi deerra hanafa hasiissanno. Badaxxine hananfummoro kayinni gumulsate sharronna murciraanchimma xa’manno. Mixonna ajuuja gedensiisa hagiirraamma ikkatenni hooltanno coyibba mereerinni afantanno.
- Mannu daafira hasaawa
Ofolline buna anganni woy agatto adhinanni hunneemmo coyibba mereerinni woloottu mannooti gummaa’ma woy gottinyu baycho iillansa daafira doogimale ikkino garinni hasaambammora woy he’minammora dandiineemmo. Tenne baala heme kaimi roore yannara hinaasoho. Ikkeennano, hagiirraammanna uminsanni ammantanno mannooti wolootta mannoota he’mate assooti giddora die’anno. Roorenkanni gummaammu mannootiwiinni macciishshitinnorichinni danchare xinqite adhitanno.
(Bue:- skilled at life)
Bakkalcho Arfaasa 4, 2015 M.D
