Abrahaam Saamueel
Itophiyu Mootimma Turizimete handaara gobbate miinjira heelliicho assite amaddino ontu handaari giddo mitto assinoonni millimillo umita assitanno. Kuni handaari miinju giddo uynoonni qeecha godo`lanno gede addi addi istiraateeje tantanne loonsanni afammanni.
Gobba haammata budunniha kalaqamunnihanna, dhagenniha ikkino Turizimete bayichonna jiro hattono amma`note ayyaanna kaima ikkitinoti kinsannitanna kinsannikki jiro noote. Konne ikkeenna, Mootimma konni handaari aana illacha tugge tenne gurre gundannikki jirote bue horoonsidhe miinjase albillicho har`isate noose qeechi jawaho. Turizimete handaari diro wo`ma millimillo nooha nafa ikkiro, Sadaasunna Arfaasu aganira baxxino garinni millimillo heedhanno.
Sadaasunna Arfaasu aganira jajjabbu amma`note ayyanna harinsanni. Konne harunsine mittu bayichinni wolu bayichira assinanni harinshonna afi’nanni miinju horo jawate. Tenne agannara baxxino garinni baara widinni dagganno Turistooti, Itophiyu qansootinna wolootuno Itophiyu widira bobbakkanno Turistootu kiirono lexxitanno.
Tajubba leellishshanno garinni, Sadaasunna Arfaasu aganira Aliyye gobbate ragira bobbakkanno Turistete kiiro lexxitanno. Korkaatuno; “Ganna Laalibalu Amma`note minna ”hattono cuuammete ayyaana “ketera” Gondarete Quchumira baxxino garinni ayyirrisate hasatto noohuraati. Saiha sase diro turistootu kiiro ajjanni dagginotano buuxa dandiinanni. Tayxe kayinni hattenne kiiro wirro qolate addi millimillo harinsoonni.
Gonderete Quchumira taje leellishanno garinni, 213 M.D gobbate giddo turistooti kiiro 57 kumeeti. 2014 M.D tini kiiro luphi yite 325 kume iillitino. 2014 M.D gobbate giddo turistootinni 1 biliyoone birra eo afi`noonni. Kuni leellishannohu tenne yannara baara widinna gobbate giddo turistooti kiiro lexxitanni hadhanni noota ikkinota buunxoonni.
Amaaru Qoqqowi Sadaasunna Arfaasu aganira haammatu Turistooti kiiro adhanno. Amaaru Qoqqowi Woganna Budu Biiro Sooreessi Kalaa Abbay Mengistehu Itophiyu Pireesete uurrinshara xawisinonte gede, Qoqqowu tayxe dirono Gannunna Cuuammete ayyaana Gonderetenna Laalibalaho ayyirrisate dagganno wosinna adhate hattono 1 biloone birra eo afi`rate mixo assine loonsanni hee`noonni. Tayxeha gannu ayyaana Laalibalu Quchumira kiirotenni luphi yitino daganna turistooti noowa biifino garinni ayyirrinse sa`noonni.
Gobbate giddo Turizime baqqi assitaanno ayyaanna giddo mitto ikkinohu Yesuusi Kirstoosi ilamishshi ayyaani Gannu, kirstinnu amma`no harunsitanno daga widoonni biifino garinni Laalibalu quchumira ayirrisame saino. Konni Gannu ayyaanira kalqetenna Itophiyunni dagginori Turistootu ayyanu battalara afantino.
Daa”ataasinu, Gannu barra Laalibalaho ayyanunniwa afantinoha calla ikkikkinni lamenna sase barra hakko keeshshitanno Turistooti kiiro haammatate. Korkaatuno Laalibalu Quchumira kinna bonce minnoonni abiyaatete amma`note minna qaccetenni qaccete geeshsha daa’’atate ikkinota buunxoonni. Tini kinna bonce minnoonniti Amma`note minna “UNESCO”te kinsanni dona assine borreessinoonnita ikkasenni haammata ikkitino Turistooti keeshshonsa hakko assidhe daa”attanno.
Itophiyu Ortodokisete Ama`no Laalibalu Kalqete Doni Qaru Gashshaaanchi Abbaa Tsiggee Silaase Daga dagge daa”attanno gede tuqu Xaadooshshira assino woshshatto garinni yiinonte gede, konne dirono ayyaanu Qullaawu Yaareedi zeemi faarso amuraatinni ayyirrisate qeesootunna kaahinaate qixxaabbanni keeshshitiota kulino. Ledoteno, ammanaano amma`note hoowe giddo nooha wosinu fooliishshi`ranno baycho, waanna caabbicho biddi assitanni hasiissanno looso loosanni keeshshitino. Daafure dayno wosini lekka haayishshanni, ittannorenna aggannore qixxeesse shiqishate loosono loonsoonnita xawisno.
“Quchumaho seeda yannara murame keeshshinoha caabbichunna way owaanteno noowa basesera qolloonni daafira mitte mitiimma nookkiha wosinaho owaante uynoonnita xawisno. Quchumu ga`labbonna bidhatto aga`rate Mootimmate bissa halante loossanni noota qummeesse, konni widoonni mittu qarrinna guffa xaaddinokkita sokkasi saayisino.
Abbaa Tsiggee Silaase Mezgebu xawisanni, albi annuwi dhagge qaagatenni insawa nooha atoote adhate haammate amma`note harunsaano lekkansanni quchuma e`inota kulino. Laalibalaho haammata daa”antanniti ayyaanaamu turistete baychi wo`minota buuxise, amma`note harunsaano dancha keeshsho konne assitannota kaysino.
Tenne yannara babbaxitino daga gobbanni konne ayyaana beeqqate Itophiya bobbakkanno. Kunino, turizimete laalcho shiqishanno hoteellara, wosina adhatenna daa”atiisate loosi aana bobbakkino uurrinshara jawa kaayyooti. Konni albaanni koroonu fayyanninna olunni kainohunni qiide noohu turizimete handaari xaa tenne yannara addintanni baqqi yee kakkanni noota la”ate dandiinoonni.
Amaaru Qoqqoi Budunna Turizimete Biiro Sooreessi Kalaa Xaahiri Muhamedihu, Sadaasunna Arfaasu agani ayyaana lainohunni uyno xawishshi aana, Koronunna olu korkaatinni qiidde noota turizimete handaarra kaajjishate jawaante loonsanni hee`noonni yiino.
Ammaru qoqqowira addi addi quchummara ayirrinsannita babbaxitino ayyaanna ayyirrisate biiro qooxeessaho noo gashshaano ledo halante loossanni noota sooreessu huwachishino.
Xahiri yaatto garinni, baalante ayyaannara beeqqaano ikkitanno wosinnara turizime egensiisate looso loonse konne handaara kaajjishate looso lende loonsannita caakkeessino. Biirono diru dirunkunni turistete kiiro lexxitanno gede assate jawa looso loonsanni noota coy`rino.
Tenne lamalara fultanni noo mashalaqqe kaiminni, baxxino garinni Aliiye ragaanni ayyirrinsanni ayyaanna lainohunni foolishi`nanni baychi hooga, waagu lexxanni noo yitanno mashalaqqe noota macciishshinanni hee`noonni. Konni daafira tenne widoonni qooxeessu widira dagganno turistooti dagoomu tuui xaadooshshira yaaddonsa xawissanni noota macciishinoonni. Tenne hajo qoqqowu massagaanono ti`rate milli yitanni noota xawisino.
Arfaasu aganira calla diro baala dagganno wosinna baxxinohunni konni handaari horo leddanno daafira, mitte mitiimma nookkiha qooxeessu ga`labbo aga`rate widoonni hasiissannoha balaxote looso loonsanni hee`noonnita huwachishino.
Wogatenna Budu Ministeere, Mootimma hasiisanno loosinni tantante woyyeessitino. Konni kaiminni, “Turizimete Ministeere” callise tantanantanno gede assinoonni. Konnira, Turizimete Ministeere haaru garinni tantanate handaara milli assitani afantanno. Tini uurrinsha ontu miinju heelliicho giddo mitto ikkitinohura, Turizimete Ministeere konne handaara massaganni nootano ledino.
Ministeere turizimete baychi jiro egensiisate, latisate, dikko hasatenna agarete looso loosatenni sa`e, gobbate giddo turizieme jawaachishatenna milimillo kalaqate qeechaseno fultanni afantanno. Konne gumulsiisate qole, “Itophiya afohe” yitanno milli millonni daa”ataasine kakkaasate haammata looso loonsanni hee`noonni. Haaruudde turiziemte baychono egensiisate widoonninna qummeessate daa”ataasineho doorsha halashatenni Sadaasunna Arfaasu aganira ayirrinsnni ayyaanna addi kaayyo assite adhatenni daa’ataasinu ayyaana ayyiriisate bobbakkanni noota xawisno.
Turizimete Ministeere Dikkote Latishinna Hirote Handaari Minister Deeticho Dukko Salamaaiti Daawititi, keeru sumimme harunse turizimete industire kakkanni noota coydhanno. Aliyye Itophiyu ragaanni kalaqamino olinna koroonu fayya ledo ledame turizimete handaarira busha bassa wore keeshshinota kulte Ministeercho deetitte, Aliyye ragaanni kalaqamino olinni turizime qiidde keeshshitino yiino.
Keeru turizimete lophora qara coyee ikkinota kultinoti Deetitte, konni garinni, keeru sumimme konni handaarira dancha kaayyo fanino yitino. Konne harunse, Sadaasunna Arfaasu aganira ayirrinsanni ayyaannara daa”attanno dagara turistete baycho egensiisate loonsanni hee`noonni yite coydhino.
Ayyaana beeqqate baara widinni dagganno wosinnara gobbate gidoo daa”ataasinira Laalibalanna qooxeessa daa”attanno gede paakeeje qixxaabbe noota xawissino. Keeru sumimme harunse Itophiyu nooseta turiziemete baycho baara widiranna gobbate giddo daa”atasineho egensiisate loonsanni hee`noonnita coydhe, babbaxitino gobbara heedhanno Itophiyu qansooti qixxaabbino pirogiraame aana beeqqaano ikkitanno gede Ministeere woshshatto assitanni umisi qeecha fultanni noota xawisino.
Turizimete taje garinni, gobbate giddo daa”atasine kakkaasate timo kalanqe lonsanni heenoonni. Seedu dirira keeshshannohonna halashshine loonsanniho. Konne looso gobbankera bude assine adhina geeshsha Ministtere wirro wirro kultannota macciishinanni keeshshinoonni. Turizimete handaari qiidinowiinni wirro iibbanno gede assate mitu baychinni wolu baychira ha`ratenni turizimete baycho daa”ata bude ikka noosi. Konira, Ganna, Cuuammenna labbanno ayyaanna dancha kaayyo gede assine adha hasiissanno.
Mittu qooxeessinni ka`anno daga wole qaccera nooha gobbate kifile ayyaanaame harinshono ikkito turizimete baycho daa”atate assinanni harinshonni budunna hee`nanni heeshsho mitto ikkiteeta daa”atate kaayyo afi`nanni. Kuni kayinni, miinju horonni sae, mittimma kaajjishate lowontanni dancha ikkinota ammannanni.
Bakkalcho Arfaasa 4, 2015 M.D
