Abbebech Maatewoos
Adaama:- Jireenyu wedelli liige umi songonni “Irkisaano/Kaa’laano” yinanna keeshshitino uurrinshuwa umonsa dandiite annimma noonsare assatenni dhaggennita ikkase buuxisiissinota fushshino urrinshu bero egensiisino.
“Itophiyunna Afriku jireenyira jawaatanno wedella” yaanno massagote hedonni Sadaasa 21-25/2015 M.D Adaamu quchumira harinsanni keeshshinoonni songo maakisanyote barra jeeffino. Songo konni albaanni nooti miillatenna ha`lamaanote xaadooshshe hunne baalante Itophiyu qoqqowubbanni liigete miilla ikkitino wedelli taalo ikkino garinni riqiwante beeqqitino umihanna dhaggennita assatenni jeefinsoonnita fulino uurrinshu xawishshi leellishanno.
Soorrote albaanni HWHT massagino dirrara loosantinota dancha loossanna maareekkantino gumma noota qummeessinohu xawishshu; ikkollanna taalloonyu qarri, mannihimmate qoosso miico, demokiraasete hoongi, busha assootubbanna qinaawino mooru qarrubba effidhe giwatenni Itophiyu giddo soorro dagganno gedenna jireenyu paarte halaalsate assinoonni sharrote millimillo giddo wedellu qeechi lowontanni luphiimaho yino.
Sharrotennino wedellu hedotenni sharramatenni heeshshote waaga baattinono yino. Sufeno soorro horonsa hoogisiissinonsanna badhera higganno gede yinonsa wolqa baala horonsidhannorinninna soorro albira qaaffanno gedenna Itophiyu hasiisannose jireenya abbate sharrantanno wolquwa mereero noo qaraartino sharro giddo soorro albira qaaffanno gede assate widoonni wedellunniti b a x x i n o h u n n i n o jireenyu wedelli liige tantano qeechi luphiima ikkinota huwachishino.
Sa`u qubbichunni kiirranni soorrote dirrara Itophiyaho halaalaancho duuchu dagoomita federaalete amanyoote uurrisate dimokiraase abbate, rodiimma kaajjitanno gede, miinju lophanno gedenna qansootu taalo horaameeyyimma buuxantanno gede loosantino loossanni daggino gummara songo afamishsha uytannota leellinshoonni.
Afrikaho sa`eno Itophiyu giddo wedellu luphiima kiiro amaddanno dagoomu kifile ikkitanna xaa geeshsha konni ledo taaltino polotiku beeqqono ikko miinjunna dagoomittete horaameyyimma buuxantanna dila`nanni yinohu xawishshu; kunne yannate akata kayinni mitte yannara ikkanno yinara dagachaho. Konnirano gara ikkitino yanna xaati yino.
Konnirano uurrinshu tantanubba deerru deerrunkunni kaajjishatenni xaaddanno guffa mittimmatenni sharramatenni sa“anna agarranni guma maareekkisiisate wedellu kaajjitara hasiisanno yino.
Polotiku hajubbara beeqqano ikko miinjunna dagoomittete hajubbanni horaameeyye ikka wedellu wo`naalshinni buunxanniho ikkinninna ayno hiikkiinni baraarara dandaanno dancha fajjo baraarsha dikkino; ikkinohurano deerru deerrunkunni woyyino gumira kaajjado wo`naalshanna ha`lama assa agarantanno yino.
Wedellu liige kaajje fulatenni wedellu miinja, dagoomittetenna polotiku beeqqonna horaameeyyimma buuxisiisate dandiisannoha ikke fulanno gede loosa noonke yinohu uurrinshu xawishshi; sufote keerirano wedellu qeechi luphi yinoha ikkanno gede illachunni loonsannita egensiisino. Abbay kofatto, kalqoomu dippiloomase labbino babbaxxitino gobbate hajubba aana jawaantetenni loonsannitano xawishshu kulino.
Bakkalcho Sadaasa 27, 2015 M.D Hamuse
