Itophiyu dhaggete, kalaqamunna addi addi doni, duuchu dani budi noo gobbaati. Gobba, tenne turizimenninna duuchu dani budi jironni afidhanno horo ajjinota tajubba leellishanno. Dannunni xaaddanno gobba Keeniyu ledo heewisiinsummoro, Itophiyu konni handaarinni afidhanno horo shiimate. Itophiyu giddo kiirotenni luphi yitino turistooti dagge towaattino yinummoro nafa mittu diri giddo 920 kumi ali callunni 3.5 biliyoone doolaare eessinoonni. Tenne ledo keeniyunnita heewisiinsummoro bocu bocinni nafa dixaaddanno. Gobbate giddora dagganno turistooti ajate kainohunni eo ajjino; qoleno insa keeshshiishate assinanni loosino hakka mari yinanniha dikkino.
Itophiyaho Turistootu keeshsho seedisate qarrisannohu, amadde daggino womaashsha adhite gobbansara hadhanno gede assanno korkaati giddo mittu, konni handaarinni bobbakkino ogeeyyenna shiqinshanni owaante dani isilancho ikka hooga kullanni. Hoteelete ogeeyye, daa”atisiisaanonna wolootta ogimma aana bobbakkinori owaante uytannori ikkadimma (ogimma), wosina adhinanni gari, hasi`nanni deerra iilla qarra ikkitinota xawinsanni.
Turistete bayicho garunni afa hooga, tajetenni irkinsoonnihunna turistoota goshooshate garinni daa”atiisate dandaa hooga, turiste keeshshitanno yanna seedisate aana qarra kalaqqino. Kalqete miinju xiinxallono konne leellishshanno. Turizimete industire hasi`nanni garinni loosa hooga, Itophiyu giddo turistootu keeshshitanno yanna shiima ikkase korkaatinni amadde daggino woxe adhite gobbansara wirro hadhanno.
Muli yanna kawa qole, konni handaarinni soorro dagganni noota buuxa dandiinoonni. Konne handaara baqqi assine dagoomunna miinju horo lossate mootimma hala`lado pirojekte mixidhe loossanni afantanno. Loonsanni hee`noonni loosi giddo mittu addi addi qajeelsha uytanno uurrinshuwa kaajjishanna isilanchimmate deerransa gotti assate. Mootimmanna mootimmate bissa ikkitinokki qajeelshu uurrinshanni maassante fultanno ogeeyye rosunni afidhanno egennonna loossanno loosi dandoo, wo`ma dikkino.
Turizimete handaari, haammata ogeeyye tonne dirrara qajeelshe lashshatenni egennaminohu Turizimete Qajeelshi Uurrinsha, aleenni kaayinsoommo hedo ledo hadhannota amaalamate battala qixxeessitino. Amaalamate battala qara gede, turizime baqqi yitanno gede, turistootu gobbate giddora dagganno gedenna hakiinni sae keeshshitanno yanna seedisate ogeeyye ikkadimmatenna isilanchimmatenni qajeelshanna laashshate dandiisiisanno hajubba aana faasho worate ikkinota caakkeessino. Uurrinshano, qajeelshu uurrinsha dhuka kaajjishatenna isilanchimma agarate haaru garinni qixxaabbino akatunna loosu amanyooti sanade aana illachiishshe hajo la`annonsa bissa ledo hasaabbe battalate wiinni horo uytanno hedo gamba assa dandiitino.
Amaalamate battala aana afaminohu Turizimete Qajeelshi Uurrinshahu Qaru Dayrikiterichi Kalaa Geetaachew Negaashshihu yiinonte gede, mootimma turizimete handaarira jawa illacha tuggino. Haaruudde turstootu bayicho halashshate qote qoteho qansootu handaarunni doorantino ogimmanni isilancho ikkitino dandoote ogimma qajeelsha afidhe, miinjunni kalaqantino loosu kaayyo horoonsidhe loosu dikko karsantanno gede assate jawa wo`naalsha assinanni hee`nonni.
Turistoota adhinanninna wosinsi`nanni gari yannicha ikkanno gedenna owaanteno woyyeessate, qansootaho eote bue ikkanno gede assate, wedellaho loosu kaayyo halashshate, baalunku coyinni industire qajeelinohanna ikkadda mannu wolqa afidhanno gede assate widoonni baalunku hajo la`annonsa bissa qeechaati.
“Uurrinsha, mootimmatenni uynoonni sokka isilanchimmatenni fultanno gede dandiisiissannoha balaxote loosonna tantano woyyeesse loosu aana afamannota xawisinohu Qaru Dayrektechi, tini uurrinhsa sa`u yannara hoteeletenna turizimete handaarinni haammata ogeeyye qajeelshine fushsha dandiinoonnita huwachishino. Xiinxallotenna amaalatenni hattono, jawa qeecha fulatenni su`ma fultino uurrinsha ikkitinota buuxisino.
Isi xawishshi garinni, Hoteeletenna turizimete handaarinni, ogimma mereersitino, ikkado dandoo qajeelsitanno uurrinsha kiiro yanna yannatenni lexxitanni nooha ikkirono; gobbate Hoteelete industire hala`linyi garinni, xaano dikkote widoonni qajeelino manni wolqa ajjannota kulino. Qajeelshu uurrinsha haammata ogeeyye qajeelshite yanna yannatenni ogeeyye maassiissurono; industire hasi`nannita mannu wolqa wonsha didantiino yiino.
“Xa handaaru aana afantanno mannu jiro shiqqonna hasatto xaada hoogate qarra hegersino garinni tirate yine, turizimete qajeelshi uurrinsha konni handaarira eggennote bue mereersha ikkite owaante aate hala`ladunni mixidhe loosanni noo” yiinohu Kalaa Geetaachew; uurrinsha egennote mereersha ikkitanno yaa isilancho qajeelsha, ikkado xiinxallote looso, ikkado owaantenna amaalate looso loossanno yee buuxisino.
Isi xawishshi garinni, uurrinsha hajo la`annonsa bissa ledo noo beeqqonna halammete ka`a, ayii geeshshano dodduro gobboomu deerrinni amadde mixidhino mixo callise fula didandiitanno. Konne ikkinohura, Hoteeletenna turizimete industire, ogimmate deerri qixxaawonni, qajeelsha uynanni hayyo, halamme, dandoo noo qajeelshi harinsho, xiinxallotenna buuxotenni, ogeeyyete soorronninna labbanno hajubbanni luphiima beeqqo heedhanno gede hasi`nanni.
Amaalammete battala hasiishsha kulanni Kalaa Geetaachew, uurinsha albi yannara hanaffinoha industirete ledo gamba yee loosate bude roorenkanni lossatenni, albillicho jawaatanna hegersitino loosu halamme kalanqe, guma mereestino loossa loosate dandississanno gede kaa`lannoha injiinoha loosu bayicho kalaqate. Konnira, konni handaari ledo halammenna mimmitu ledo irkisamme loossate, loossa bande mixo kaima assine loonsannita xawisino.
Kalaa Ashshennaafi Mulugeetihu, Boole Ambaassadderete Hoteele Maanajing Dayrektere ikke loosanni afamanno. Rososi Hoteeletenna Turizimete Qajeelshi uurrinshara harunsino. Tenne uurrinshara qajeele maassaminowa insa qixxeessitino battalara hasaawaho afamino. Hedosi aanno gede xa`mo shiqinshoonnisi. Togo yaanno, “uurrinsha konni handaarinni gade afidhino bissa ledo loosate hedonna hasiissanno coyee afi`rate togoo hasaawa qixxeessa lowo geeshsha danchate”yiino.
“Turizimete handaarinni roso aate rosu amuraatenna mitte mittenta loosu opireeshiine afi’noreetinna giddoseenni sa`inore ikka noonsa” yiinohu Kalaa Ashshennaafi, rosu amuraati handaari garinni rossino rosaano ikkado ogimma adhituro dikkote aana hasattonsa lexxitanno gede assanno yee hedosi uyno
Uurrinsha qajeelshanna adhite qajeelshitanno rosaano dhuka lossate riifoorme harissanni nooti dancha ikkitinota xawisinohu Kalaa Ashshennaafi, qinaabbino rifoorme harisate uurrinshate giddo maassantino rosaano qaxartanno Hoteella, tuurete oppireeterenna hajo la`annonsa bissa ledo amaalamate battala qixxeessa lowontanni dancha ikkitinota kulino. Tenne uurrinshanni qajeelte loosu widira e`anno ogeeyye aana nooha qarranna foonqe, hattono leda hasiissannonsa ronsanni rosi dana hattono angate loosonna afuu dandoo hala`lado hedo kaysino.
Battalate ka`ino hedo loosu widira qolle soorro abbinannita xawisinohu Maanajinge Dayrekterichi, mule mootoonsinoonni haaruudde massagaano rosu uurrinsha lossatenna soorrate loossanni noo loosi jawaachinshanniha ikkinota xawisno.
Uurrinsha togoota battala qixxeessatenni horo uytanno gede gamaba assite adhate, turizimete industire lophora jawu qeechi noota mite mite battalate beeqqaano coyidhino. Amaalamate battalara beeqqaano ikkitinori haammatu uurrinshate giddo qajeelte maassante fultinorinna wolootta uurrinsha massagaano ikkitinota buuxa dandiinoonni. Kunino, tini uurrinsha konni handaarinni qajeelaano laashshatenni uminsa qeecha fultinota huwachishanno yiino.
Tajubba leellishshanno garinni, turizimete qajeelshu mereershi uurrinsha, tenne amaalamate battala qixxeessanna konne handaarra milli assitanno bissa ledo hasaawate balaxxe, qajeelshu isilanchimma agarate dandiisiissanno haaruudde qajeelshaanonna qajeelaanora qixxaabbinota qajeelshu biddissanna rejistraarete loossa amanyooti aana qajeelshaanote ledo hasaawa harissino.
Loosu biddissa, uurrinsha handaaru aana massagote qeechase fultanno gedenna lawishsha ikkitanno gede dandiisiissannota Uurrinshate Layinkihu Qaru Dayirektere Kalaa Gezzahany Abaatehu xawisino. Baxxinohunni, qajeelshaano giddoydinna gobbaydi akatooma uddidhe uurrinshate giddo rossanno rosaanora dancha lawishsha ikkite, gobbate deerrinni ikkadda ikkitino ogeeye laashshate kaa`lannota huwachishino.
Haaro rejistiraarete loosi amanyooti qixxaawa halaalancho qajeelaanote taje heedhanno gede assate, qinaabbino owaanteno aate hattono kalaqamanno qarrira xa`mamooshe worate doogo fanannota bowirsino.
Turizime hallanyunna mootimmate bissa ikkitinorinni irkisa hoongiro, guma abbannokkkita leellishannota kulino. Qara gede halamme, sumuu yine amaalama lowontanni hasiissannote. Woffi yitino eo afidhanno dagate kifile hanqanfe handaarunni bobbakke noo addi addi bissa karsineenna, turizimete lophora fullahaano mixonna istiraateeje qixxeessite saayinsetenni irkisantino xiinxallo assatenni qeechansa fula hasiissannonsata buuxisino.
Turizimete hedo cu`mishiishshannota hattono Itophiyu jiro latisatenna konninni horaameeyye ikkate dandiisiissanno egenno tantantanno uurrinsha batidhanninna deerru deerrunkunni fa`nantanni dagganno yannara kiirotenni haammatu rosino manni daannota agarranni. Konne harunse, hajo la`annonsa bissa ledo, hasaawa assiniro, ogimmatenna egennote qarra yanna yannatenni ka”annokki gede assa dandiinanni.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Sadaasa 20, 2015 M.D
