Unuuna qansa amate noose kaa’lo
- Ilate gedensaanni otootto rakke gamba yitannonna dargase higganno gede assitanno. Kunino mundeete du’nama kalaqantannokki gede gargaranno.
- Ilate gedensaanni qelpheepho ajishate kaa’litanno
- Unuunanna quuphicho lossitanno seele kaansere gargartanno
- Diru ledo amadante dagganno dhibbuwa lawishshaho; sukkaare, mundeete xiiwonna labbinore gargartanno.
- Amatenna qaaqqu mereero noo baxille ledanno
- Kalaqamunni afi’nanniha ikkasinni fulo ajishanno
- Harancho yannarano ikkiro godowu gata gargartanno
Amate unuunni ado qaaqquulleho uytanno horo
- Ikkadonna taalo shiilo giddose amaddannohura qaaqquullu garunni lophitanno gede kaa’litanno
- Baqqi yitino (Higher IQ) surre heedhannonsa gede assitanno
- Babbaxxitinota qaaqquullu madi’ra (Infection) gargartanno lawishshaho; maccate, shombu, godowiru, shumate boombe madi’ra labbinore gargartanno
- Qaaqquullu iibbabba gargartanno
- Qaaqquulleho bikka saino du’milli hee’rannonsakki gede gargartanno
- Umi dani sukkaarete dhibba (Type 1 Diabetus) gargartanno
- Hedeweelcho ikkitinota marqu qaaqquulli reyo gargartanno
Amate unuuni ado qansa qaaqquullehonna dagoomittete giddo heedhannose horo
- Babbaxxinoha qaaqquullu dhibba gargaratenni gobbannita fayyimmate ledo amadantino fulo ajishshanno
- Qaaqquullu bilchaata surre amadde lophitanno gede assatenni rosunni gummaamma ikkitanno gede hattono gobbate dancha kaa’lo assate shiima ikkinokki qeechi noose.
Xaa yannara baxxinohunni quchumu qooxeessira mitu mitu amuwi uminsa unuuninni aleenni xaasu ado doodhanna la’nanni. Kayinnilla baalunku amuwi umi uminsa korkaati hee’rannonsa. Ikkeennano xaa geeshsha assinoonni xiinxallo garinni amate unuuna riqibbannota wolu dani ado woyi sagale dianfoonni. Amate unuunni ado horose qaaqqoho calla ikkikkinni amate, maatete, dagoomahonna gobbateeti.
Bue:- dokter Faasil Membere
Bakkalcho Sadaasa 20, 2015 M.D
