Baadiyyete danna malaatinni bandanni ikkinniina funge huxxine di beeshshinanni. Olluubbate mereero golo ikkannore di worranni. Miteekke saada jajja huntannokki gede jajju bati’rinowa ikka hoogiro olluubbate mereero golo diworranni. Qaesi beeshshe huxxinno mancho budunni amandanni. Raare fullannihu,dadillu hee’riro hala’lado wosina adhinannihu,ji’linannihu hala’ladu xawiraati;mereeroho badooshshe wore nafaranna qae ruukkisannohu hee’riro bonkanni.
Itophiyu daga keere hasidhannote. Bire hundinni kayisse mimmitu ledo ayirrisante hee’ratenni keeru lawishsha ikkitino dagaati. Itophiyu qansooti hegeraamo ikkiino xawishshubba mereerinni amma’nite, dagate, afuu, budunna wolootta balchoomma mereero noo badooshshira egennamooshshe aatenni ayirrisammenna sumuu yine hee’ra jawa hornyaati.
Sa’u dirrara la’noonni halaalino konneeti. Itophiyu daganna mootimma hasidhannokki oli giddira eansara albaanni qarrubba keeru doogonni tirate baca wo’naalsha assitanni keeshshitino. Cimeeyyenna egennantino mannootano ledde soyaatenni keereho noonsa hasatto duucha yannara xawissino. Saeno, Itophiyu olu giddo heedheennano keeru dirranno gede lowo waaga baantoonni.
Itophiyu mootimma keeru daafira hiittenne baserano; hiikko garinnino ikkeenna hasaawate noose fajjo xawissanni keeshshitino. Wo’naalshuno guma laaleenna Widiidi Afrikira Piritooriyaho Birra 23/2015M.D mootimmatenna HWHT mereero keeru sumiimme malaatinsoonni.
Afriku Mittimma hundaanni Wodiidi Afrikira Piritooriyaho harinsoonni keeru hasaawinna iillinoonni sumiimmenni lamenti bissa dhagge boreessitino. Tonaa lame quwa amadinoha keeru sumiimme malaatisatenni keere lallabbino. Piritooriyaho harinsoonni sumiimme seeda yannara kalaqantino qarrubbara qawwetenni mala kalaqate harinsho gatisatenni woyyaabbino hedonni qarra tira dandiinannita gobbankera rosiissinote. Sumiimme Itophiyu hegeraamimmanna xinta kaajjishatennino sa’e olunni gawajjantanni keeshshitinore Tigirayete, Amaarunna Affaarete daga keeru diilallo foo’litanno gede assitino.
Piritooriyu sumiimmenni aane Keeniyaho Nayroobi harinsoonni sumiimme mimmitunni ledo ammanama kalaqqinotenna Itophiyu hanaffinota keeru doogo kaajjishshannote. Piritooriyu sumiimme nna konninni aane Nayroobi harinsoonnihu gumulsiisate wowe sa’u lame dirrara iillitino goofonni, gawajjoninna heeshshote qarrinni fulate dandiisiissanno kaayyo kalaqqino.
Baxxinohunni, olu korkaatinni murante keeshshitinori xintu latishshuwanna mannihimmate irko hasiisanno garinni iillisha dandiinoonni. Sa’u lamala goofimarchi geeshsha noo yanna giddo 88 kume, 910 toone sagalenna 8 kume 624 meetrik toone sagalimmate gibbaanni horonsi’nanni irkubba Tigirayete qoqqowo sonkoonniha ikkanna 780 kume 755 litire nadaaje hodhinsoonni. Woxunnino 800 miliyoone birra irko assinionni.
Ledotennino, 80 ikkitannoti Tigirayete quchumma caabbichu wolqa wirro horaameeyye ikkitino. Baanke lainohunnino looso hanaffinori ledo 22 ikkitannoti daddalu baanke sinna looso hanafisiisate loossa gumullanni hee’noonni. Itoohiyu diilallote doogono lame dirra gedensaanni tenne lamalara Meqele widoogge buuwa hanafgino.
Xaphoomunni Itophiyu mootimma keeru sumiimme harunsite hegeraamo keere abbate seeda doogo ha’ratenni keeru teesanno gede jawa qaafo adhitanni afantanno. Piritooriyu sumiimme kaiminni mootimmate widoonni agarranni qeecha fulate Federaalete luphiima mootimmate loosu massagaanono Meqele soyaatenni keerehi noose murci’raanchimma leellishshino.
Sa’u muli barrubba giddo keeru sumiime gumulantanni noo harinsho keenni yannarano keeru harinsho xaa geeshsha woyyaabbino doogonni gumulantanno gede mootimma hasiissanno irko baala assitanni afantannota Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) buuxisiisino.
Mootimma hasaawaho balaxo uytinota xawisse; keeru waalchono dicunfanni” yaatenni buuxissinoti qaangannite. E’noonni qaaleno loosunni leellinshanni hee’noonni. Xaphoomunni, xaa yannara afi’noonni keerira mootimma leellishshino hasattonna murci’raanchimma luphiima galatanna afansha uysiissannosete.
Kiphoote Huxxi Diigameenna Keeru Buusi Karaminota buuxisate IFDR dagate riqiwamaano amaale mini songaafichchinni kalaa Taaggese Caafohunni massagantino gaamo sayinsummo sanyo barra Meqele leelte gummaamo hasaawa assitinoti naqaashete. Maala’lisannohu Itophiyu daga Itophiyu qarra uminsanni tidhitannore ikkansa buuxisate assitino fultino qeechaati. Konne buuxisate Meqele hodhitino gaamo mitte agaraano nookkiha mimmito ammanante sasu diri gedensaanni TPLF massagaanonna IFDR jajjabba massagaano mitte barera leeltino. Xa kiphote huxxi diigameenna keeru buusi karamino. Meqelenna Addis Ababu mereero kalaqamino xaadooshshu buusi diigameenna bero Addisaabunni kaino Horophili buuwe Meqele fooliishshi’rino. Golu diigamate mootimma e’ino sheemaate loosunni leellishshino.
Bakkalcho Sadaasa 20, 2015 M.D
