Adaama:- Gutu balchoomma lophoranna dagate horonsiraanchimmara guficho ikkinoha mussinna gargadhate miidiyubba mussinna gargarate sharro karsama hasiissannonsata mootimmate xaadooshshi ministirchi dokter Leggese Tullu egensiisi.
Itophiyu Pireesete Uurrinsha Adaamu quchumira babbaxxitino hallanyunna mootimmate miidiyubbanni fultino miidiyu sooreeyyeranna ogeeyyera xiinxallote odeessaanchimma aana qixxeessitino lamu barri qajeelshi aana mootimmate xaadooshshi ministirchi dokter Leggese Tulluhu xawisino garinni; Mootimma dimokraasete amanyooti bowirara, gutu lophoranna gobboomu balchoommara haammata loossa loossanni afantanno. Baxxinohunni Itophiyu lekka saare amadino mussinnu qarrinni fushshate xiinxallote odeessaanchimma bowirsa hasiissanno.
Baxxinohunni soorrote gedensaanni hananfoonniri haaroonsote loossa hendoonni guma borreessiissanno gede assate sharro assinanni keeshshinoonnita coyi’rinohu ministirchu; ikkollana konne gufisate giddoyidinna gobbayidi wolquwa qinaabbe loossanni keeshshitinota qummi assino.
Mussinna gargarate hananfoonni loossa kayinni guma gantannokki gede giddoyidinna gobbayidi diinna deerra deerranko guficho kalaqqanni keeshshitinota qaagiisse; konne qarra gargarate baxxinohunni xiinxallote odeessaanchimma qara ikkase coyi’rino.
Mussinna gargarate loossa kayinni lame qara qara hajubbanni mitiimma xaaddannonsa yinohu ministirchu; umihu dandoote anjenni, mussinna gargarate dandiisanno amanyooti kalaqama hooganna loojistiksete dhuki korkaatinni hasi’nanni guma abba hooga mitiimma ikkansa qummi assino.
Ministirchu xawishshi garinni; mussinna gargarate sharro poletiku xiiwo, gibbotenna babbadooshshu hattono bainchu assooti korkaatinni hasi’noonni gumi dayikkinni keeshshino. Tenne xiiwo gargarate batinye loossa loosanturono babbaxxino korkaatinni gumulantukkinni keeshshitino.
Itophiyu lekka sakaale amaddino qarrubba mereerinni mittu mussinna ikkasi qummi assinohu dokter Leggese; tenne widoonni qajeelshu kaimu gede hasiisannoha ikkasi qummi assino.
Xaa yannara keere agarsiisate loosi danchu garinni haranni nooha ikkirono gurchunni danchu gashshooti hala’lannokki gede assate mussinnu jawa guficho ikkinota coyi’rino.
Ba’rete aana kaimu borro shiqishinohu mootimmate hidhonna jajji biilloonyi qaru dayirektere kalaa Haji Ibsahu xawisanni; gobbankera gaammanni bejete giddonni 70 anga xibbuunni ikkitnnoti hidhote fultannote. Tenne jiro mussinnunni co’o ikkino garinni milli assa hoongiro gobbate gede iillitanno gawajjo akkimale ikkitanno.
Konni kaiminni handaaraho mussinna gargarate batinye sharro assinoonnita qummi assinohu kalaa Haji; kuri mereerinni mitte mootimmate Elektirooniksete hidho qarunni kullannite yino.
Mootimmate elektirooniksete hidho mussinna gargarranni doogganni mitte ikkase kalaa Haji xawise; xaa yannarano 72 federaalete uurrinshuwa kunni amanyooti hidho gumulate loosi giddora e’ino yino.
Gobbankera seerunni gumulloonni garinni mitte mittenti uurrinshuwa hidhote mixo Woxawaajje 30 geeshsha shiqisha dandiiturono sai Wocawaaro agani geeshsha 60 uurrinshuwa shiqishshinokkita qummi assinohu kalaa Haji; mixo nookkiha gumullanni hidho mussinnahonna bainchu assootira waalcho fantannota ikkase coyi’rino.
Elektirooniksete hidho mixo shiqishshinokkire haadhe owaattannokki daafira mussinna gargarate jawa dhuka ikkitannota qummi asse; elektirooniksete hidho amanyooti 20 nni 25 anga geeshsha mussinna gargarate dandiissannota kalaa Haji egensiisino.
Farcote ministr dieeti kalaa Fiqaadu Tseggahu isi widoonni; gobbankera danchu gashshooti qarri soorrote gedensaannino noohanna xaano gobbate gede gatisa dandiinoommokki jawa lophotenna latishshu guficho ikkasi qummi assino.
Soorrote gedensaanni mootimma lopho borreessiisate baxxinohunni mussinnu aana hala’lado looso loosate mixidhinoha ikkirono mulenna xeertote heedhe tenne yawo garunni fultannokki gede gufinsanni keeshshinoonni yino.
Ledoteno koroonu fayya Aliyye gobbate kifilera harinsoonni ola lede mussinnu aana hasiisanno garinni loonsikkinni keeshshinoonnita coyirinohu kalaa Fiqaadu; lowo hexxo tungoonniti mussinna gargarate sharro mootimma qaale eino garinni gumulantukkinni keeshshitinota coyi’rino. Ikkeennano mussinna gargarate sharro uurritinokkita qummi assino.
Muli yannanni mootimma lamala miilla amaddino komite uurrisse loosu giddora e’inota kayisinohu kalaa Fiqaadu; tini komite illacha tugganno qara qara handaarra bandoonni. Konni garinni baatto; farcotenna adawu handaarra, e’’o, womaashshu hajubbanna owaante uynanni hajubba bandoonni qara qara handaarranni balaxotenni kayinsannire ikkansa coyi’rino.
Ikkeennano mussinnu duucha dana ikkasinninna komitetenna mootimmatenni calla loonsanniha ikkinokkihura miidiyunna baalanti daga kaa’la hasiissannonsa yaatenni xa’mino.
Hasaawu aana beeqqaanotenni xa’monna hedo shiqqeenna dawaro qolle hasaawa assinoonni.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Sadaasa 20, 2015 M.D
