Abrahaam Saamueel
Ari daga woy gosa Wodiidi Oomo zoone qooxeessira afamanno dagoomi giddo mittete. Ari daga alba Gaamo Goofu Kifilaagere giddo Jiinku Quchuminni Aliyye widoonni teessonsa assidhino dagaati. Ari baatto shaqqadote. Ari daga woy dagoomi gamu baatto loosidhe galtannoreeti. Tenne shaqqado baattonsara laashshidhannohu bashanqa, weese, baaqeela, badalanna wolootta laalchono laashshidhanno. Konne loosidhanni heeshshonsa massagganno. Bununna makimaanono Ari baatto aana wodani gede laaltanno. Saadano ceidhanno. Me’’enna gereewo ceate looso loosidhanno. Ari baattora sumuu yaannohu kotte saadaati. Insano farashshonna gaangote. Caffaamenna ruukkado ikkitino Ari baatto aana hodhishshaho hasiissannori kotte saadaati. Baxxinohunni gaango konne hodhishshu owaante aate doorantinote.
Qooxeessaho haammata yannara jawa xeena gananno. Kuni jawu xeenu baattonsaha shiilo hoshooshanni qarrisanno daafira, alichaamete Ari kifilera heedhanno gosa goggoxxote dhibbinni amadamate kaayo hala`ladote. Fayyimmate owaante qooxeessaho garunni iillitinokki yannara, qaaquullu reyo, amuwu ilate yannara reyaa, meentu fiistullu dhibbira reqecci yaate deerri luphiimaho. Gaammoojjte Ari qooxeessira kayinni, techo geeshsha shekkeerenna haxo gonyonyisanno dhibbinni (meningitis) yanna yannatenni ka”anni haammatu mannira reyote korkaata ikke keeshshino. Ari gosa widoonni, meyaa beetto ofolshiisha (female genital mutilation) bude dikkino. Labballu ooso barcinshiishano Ari gosa budinni rosaminoha dikkino.
Ari dagara budunni massagannohu noonsa. “Baabbi” yitanno. Baabbi babbaxxinoha budu amanyootinni albisaancho ikke massaganno. Umi wixa balaxe wixannohu isooti. Balaxe wixa woy jajja gamba assannohuno isooti. Ari daga garinni, massagaanchonsa Baabbi, babbaxxino loosinni kaa`lano rosantinote. Ari dagara woy gosara ayyaanaamu massagaanchino noonsa. Ayyaanaame massagaanchimma annu awurunni raggetenni daggannote. Raggete dayno biiloonyeeti. Ayyaanaamu massagaanchi, budu massagaancho (Baabbi) ayyaanaame hajo aana amaalanna kaa`late qeechino noosi. Ari daga sircho kiirrannihu anninsa widoonniiti.
Ari daga giddo noo angate ogimmanna ha`nura egennonsa rosichimmansanni wolootu daga ledo diadhantanno. Dilantanno. Ikkollana, kuni rosichinna budi Kiristinnu amma`no qooxeessaho iillado ikkitu yannanni hanafe ajjanni dagginota kullanni. Maganu qaale qooxeessaho kullo ikkinnina, haammata Ari daga techo geeshsha budu amma`nonsa amaxxite no. Ari ama`no garinni, Kaaliiqi woy Maganu mittoho. Hee`rannohuno Gannateteeti; “Zaabii” yitanno Kaaliiqi hee`ranno woy galanno baycho. Annunna awuru ayyaani ledo giwama dibaxxanno. Hanqannonke yitanno. Hanqinonke yite hedduro, Maganinsara kakkalo shiqishshanno. Reyo, dhibbunna meyaa beetto otootto qaaqqo amada hoogga; anninkenna awurinkeha reyino ayyaana hanqinseenna daynoho yite ammantanno. Mittu manchi reyro, gerecho gorrine heelleessi fushshine kuni manchi hiitto ikke reynorono buuxate budunna rosichino noonsa.
Ari gosa budu gashshooti tantano
Baabbi:- hundasiinni Ziisi/baafisi, Godimii, Babakinna tsoyikki,
Ziise:- hundaanni Gaana baattote gashshoote gashshitannore.
Godimii:- hundasiinni wodho fushshitannorinna gashshaano,
Babaakki:- hundasiinni urde woy bagado massaggannori,
Tsoykki:- hundasiinni taje woy mashalaqqe gamba assitannore. Kuri aleenni kulloonniri baalu (Baabbi) hundaanni tantanantinoreeti.
Afoo
Ari daga afoonsa “Ari Afii” yitanno. Ari afiira tonne ikkitanno afii farqo (dialects) noonsa. Tenne afii farqote mereero baako, biiyye, galiila, Siidonna shangama yinanniti kiirrannireeti. Galiila wolootu afii farqo giddo baxxinoha ikkanna, mereerima afii farqo ikke Sidooni yinanni afii farqo ikkanno. Awuropu kiironni 2007 garinni assinoonni xiinxallonni kuni afii 235 kumi ali daga horoonsidhanno afoo ikkinota buunxoonni. Kuri giddo, 130 kume ikkannoti Ari daga, Ari Afoo calla hasaabbannoreeti. (Monolingual) yinanni.
Konni woroonni noori tonnu doorantino Ari Afii qaallaati. Sidaamu Afii ledo la`no.
Wollaaqqa mitto
Qastani :- lame
Makkani :- sase
Arpeni :- Agana
Háy :- Arrishsho
Zomi :- mundee
Adimi :- arrawo
Atsi :- hinko
Noqa :- waa wolootano
lawannore lawishshaho shiqinshoonni.
Ari Afii borrote afoo dikkino. Mitte yannara, Itophiiki fidalla horoonsi`ne borro qixxeessate looso wo`naaloonniha ikkirono, garunni loonsikkinni agurrooni. Awuropu kiironni 1997 Qullaawu maxaafi Haaro Gondoori kifile Ari Afiinni qixxeessineenna shiqino. Afuu widoonni xiinxallo assatenni (Carolyn Ford & Richard Hayward) yinanni mannooti kullanireeti. Carolyn Ford 1980 Awuropu kiironni Afuu aana assino xiinxallo attaminoha ikkanna, Richard Hayward kayinni Ari Afoo Sewasiwo qixxeessate widoonni jawa looso loosino.
Bakkalcho Sadaasa 13, 2015 M.D Hamuse
