Amsaalu Felleqe
Keeru baalunkurira safote. Manchi beetti teese hee’rate, loosi’rate, rosatenna labbino dagoomitte heeshshosi harisi’rate keeru hasiisanno. Keeru hoogiro dagoomuno ikko mootimma hembeelantanni heedhanno. Konnirano, keeru kalaqama baalanko hasiisannota ammannanni.
Gobbankera Aliyye qooxeessira sa’u lame dirrara keere effidhe gibbanno wolquwanni kaino oli korkaatinni mannunna jajju aana kulle gundannikki gawajjo iillitinoti qaangannite. Olu ka’’ara albaannino hajo keeru hasaawinni tirantanno gede mootimma hasattose xawissanni keeshshitinoha ikkanna araarsitanno cimeeyye soyaate geeshshano iillitino. Ikkollana, keere gibbino wolquwa araarano gibbe ola kayissu gedensaanni lame dirrara keeshshino gaanci jeefoteno mootimmatenna HWHT qodhaano mereero keeru hasaawinna araarunni gumulamino.
Olu korkaatinni Amaarunna Affaarete qoqqowubbara; roorenkanni Tigirayete qoqqowira babbaxxitinoti safote latishshuwanna dagoomitte owaante baala murante keeshshitino. Sa’u muli yanna kawa harinsoonni sumiimme gedensaanni kayinni mannihimmate irko; hasiissannoti owaante (caabbichu, baanke, telekoome…) hattono dagoomitte owaantubba (roso, fayyimma…) labbinore hanafisiisate looso hananfoonni.
Olunni gawajjantino qooxeessuwa wirro gatamarate Federaalete mootimmanna gobbaydinni kaa’lo assitanno bissara ledote qoqqowubbano hasiissanno irko assitanno gede assitanno gede xa’minoonni. Qoqqowubba, olu kae keeshshi yannarano gargarooshshu olanto kaa’latenna gawajjantinore dagoomu bissa irkisate ragaanni assitanni keeshshitino irko addinta naandannita ikkitanna albillchono olunni gawajjantino qooxeessuwa wirro gatamarate assitanno irko qwechhise jawa ikkinota hendanni.
Keeru sumiimme assinihu gedensaanni Sadaasa 5/2015M.D geeshsha 2 kumi 626 gongo’mishamaano widoonni addi addiha mannihimmate kaa’looshshe Tigirayete qoqqowo sonkoonnita mootimmate xaadooshshi egensiisino. Babbaxxitino hajora hosannoha 588 Miliyoone birrano Tigiraye sonkoonnita xawisnoonni.
Mootimmate Xaadooshshi Ministir Dieeta Selaamaawit Kaasiti sa’u muli barruwa giddo uytino xawishshinni; mootimma Piriitooriyu keeru sumimmenni hanaffe Sadaasa 5/2015M.D geeshsha 2 kumi 626 kaameellanni Sase doogonni babbaxxxinoha mannihimmate kaa’looshshe Tigiraye soyase suffe afantannota coyidhino.
Diilallote hodhishshinni assinanni kaa’looshshinni ledote Sase doogo heeransa xawisse; Affaarete Ab Aala, Gondarete Mayixebri, Shire, Kombolchu, Qoobbonna, Allaamaaxu mannihimmate kaa’looshshi doogga ikkansa qummi assitino.
Sadaasa 5/2015M.D geeshsha 93 kume Metric Toone ale sagale hattono 13 kumi Metric Toone ale sagalenniha ikkinokki uduunne, 833 kume liitire Nadaaje Tigirayete qoqqowo sonkoonnita egensiissino.
Ledoteno, Federaalete mootimma 78.7 Miliyoone birra fushshitanno xagga sokkinotanna addi addiha mannoomittete kaa’looshshe shiqishshanno uurrinshuwano 158 Metrik Toone xagga Tigiraye iillishshinota Ministir Diieetitte qummeessitino.
Assinoonni mannihimmate kaa’looshshinni 29 halamaano bissa beeqqo assitinno. Konni gobbaanni mootimma Tigirayete qoqqowira 588 Miliyoone birra babbaxxino loosira hosanno gede assitinota xawinsoonni.
Mannoomittete kaa’looshshinni ledote gawajjantinore safote latishshuwa loosu giddora eessate loonsanni hee’noonni loosinni 57 quchumma, zoonnanna woradda caabbiichu owaante afidhino. Xaphoomunni qoqqowoho xibbuunni 85% caabbichu xuruuri aana qorqorshu looso loonsoonnita kultino.
Minister Dieetitte xawishshi garinni; Meqelennita lede Sette caabbichu wolqa sayissanno xaawubba qara wolqa sayisanno xuruuri ledo xaaddino. Aantino 2 aganna giddo caabbichu owaante haaroonsate looso jeefinseenna wo’munni wo’ma loosu giddora e’anno.
Wole widoonni, Federaalete mootimma Tigirayete qoqqowira 24 baankete sinna fa’nantanno gede sharro assitanni afantannota Mootimma egensiissino.
Shire, Aksumi, Adiwunna Meqele quchummara wirro baankete owaante hanafate dandiisiissannota Neetiworke diriirsate qixxaawo assinanni hee’noonnita xawinsoonni.
Ledoteno, fayyimmate owaante dagoomu qooxeessisira afi’ranno gede assate Aksumi, Aduiwahonna Shire afantanno 2 kumi 200 fayyimmate ogeeyye borreessante loosu giddora e’anno gede sharro assinanni hee’noonnita xawinsoonni.
Mootimma Piriitooriyu sumiimme garinni hasiissannota xagichu, mannihimmatenna womaashshu shiqisho hasiisanno loosira shiqishatenni yawose fultanni afantannota kulloonni.
Federaalete mootimma Piritooriyu keeru sumiimme harunsite Keeniyahonna Shire assinoonni gumulsate hasaawi garinni e’ino qaale wo’munni wo’ma gumultanni afantanno.
Gawajjantinore safote latishshuwa baxxinohunni fayyimmate owaante wirro looso hanafisiisate, buussa gatamarate, hattono qarunni hasiisanno uduunni shiqisho iillishate hasiissanno sharro assitanni afantanno.
Wole widoonni, Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) sa’u muli barrubbara Ameerikaho assino keeshsho Itophiyu noose dipiloomaasete dhuka lossitannota ikkase kulloonni. Aliyye gobbate qooxeessira kifilera wirro gatamarate assitanno sharro kalqoomu irko afidhinotanna aantino irkora safo tugginota ikkase xawinsoonni.
Itophiyu daddalu baanke xaa yannara qoqqowoho Shire, Allamaaxahonna Koremi quchummara owaante aa hanaffinota xawissino.
Baanke faajje assitino mashalaqqe garinni; muli yanna giddy harinsoonnihu keeru sumiimme harunse Shire, Allaamaaxahonna Koremi quchummara afantanno sinnara gobbaydi gobbuwanninna gobbate giddonni sonkanni woxe haa’rate hattono woxu suuqo owaante aa hananfoonni.
Aantanno yannarano ikkitubba fajjitu bikkinni baankete owaante halashshatenni deerru deerrunkunni afantanno sinnara murante keeshshitino owaante owaatamaanote hasiissanno owaante aate qixxaabbinota baanke egensiissino.
Wole widoonnino, qoqqowoho murame keeshshinohu rosanna rosiisate owaante aantanno onte aganna giddo hanafisiisate looso hananfoonnita Rosu Ministere egensiissino. Tigirayete qoqqowira rosanna rosiisate loosi sa’u lame dirrara murame keeshshinoha ikkanna muli yanna gedensaanni kayinni wirro hanafisiisate loosira balaxote qixxaawo assitanni nootano Rosu Ministere ledde egensiissino.
Aliyye gobbate qooxeessira harinsoonni oli korkaatinni Elektirikete safote latishshi aana gawajjo iillitinonsari 50 quchumma caabbichu owaante afidhinota Itophiyu Elektirikete owaante egensiissino. Olu korkaatinni handaaru aana 2.8 Biliyoone birri gawajjo iillitinotano egensiissino.
Itophiyu Elektirikete owaante Korporeetete xaadooshshi dayirektere kalaa Melaaku Taayyehu Itophiyu Pireesete Uurrinshara xawisanni; Aliyye gobbate qooxeessira harinsoonni olinni caabbichu handaari aana luphiima gawajjo iillitino.
Uurrinshuno gawajjantinore safote latishshuwa wirro gatamaratenna lowo geeshsha gawajjantinore kayinni haaru garinni loosatenni dagoomu caabbichu owaante afi’ranno gede assate luphiima sharro assanni hee’noonnita xawinsoonni.
Konninnino, xaa geeshsha harinsoonni wirro qolle haaroonsatenna haaru garinni loosate sharro Amaarunna Affaarete qoqqowubbara dannu qooxeessubbara afantanno quchumma lede Tigirayete qoqqowira afantanno 50 ikkitanno quchumma caabbichu owaante afidhanno gede assa dandiinoonni.
Caabbichu xuruuri aana iillitino gawajjo luphiima ikkase qummi assinohu dayirekterichu; assinoonni xiinxallo garinni caabbichu xuruuri aana iillitinoti gawajjote bikki 2.8 Bilyoone birra iillinota xawisino.
Caabbichu wolqa beehaano (Tiraanisformerete) aana luphiima gawajjo iillitinota xawisatenni; safote latishshi ola harinsi qooxeessubbara nooha ikkasinna konni alba seeda yannara owaante uyikkinni keeshshinoha ikkasinni mitto mittonka coye qorqora hasiissannohura xaa yannara konne looso loonsanni hee’noonni yiino.
Mootimma muli yannanni iillitino sumiimme ledo amadisiisaminohunni Itophiyu Elektirikete owaante Korporeetete deerrinni umose dandiitinota Tekinikete gaamonna mule heedhe qineessitanno gaamo Affaaretenna Shire, Adiwahonna Aksumi qooxeesuwara bobbakke loossanni afantannota coyi’rinohu kalaa Melaaku; harancho yanna giddo batinye quchumma aana afamannohu Elektirikete xuruuri wirro owaante aanno gede assinanni hee’noonnita xawisino.
Tenne lamala giddo Aksuminna Wuqromaariyaami labbino quchummara murantinota caabbichu owaante afi’ransanna Shirenni Adiwu geeshsha diriirsinoonni caabbichu xuruuri aana iillitino gawajjo haaroonsineenna dagoomu xaa yannara rosantino owaante afi’ranni noota qummi assino. Aanteteno konne looso kaajjishatenni woloottu gattino quchumma owaante afidhanno gede loonsanni hee’noonni yiino.
Kalaa Melaaku xawishshi garinni; caabbichu xuruura wirro diriirsate looso loonsanni hee’noonnihu injiitinokki baattote ofolla giddoonninna injiinokki akati giddoonniiti. Loosaasine gongo’mishamaanote injiinokki qooxeessira jajjabba uduunne seeda km dukke hodhattenni cinca gudisiisannohanna daafursanno looso loossanni afantanno. Konninnino, seeda yanna adhara dandaanno looso harancho yanna giddo jeefissanni afantanno.
Shirenni Shiraaro geeshsha iillitino gawajjo lowo geeshsha luphiima ikkasenni haaru garinni loosatenni ajannokkiha ikkasi xawise; qooxeessaho iillitino luphiima gawajjo korkaatinni haaroonsine loosu aana hosiisa dandaa hoogatenni haaro assine diriirsinanni hee’noonnita xawisino.
Gattino quchumma muli yannanni caabbicho afidhanno gede assate illacha tunge loonsanni hee’noonnita xawisinno. Meqele quchuminni hananfe roore anga quchumma qaru elektirikete xuruuri ledo xaaddanni nootanna loosu aana dagoomu assanni noo irko xaggeeffatino.
Bakkalcho Sadaasa 13, 2015 M.D Hamuse
