Amsaalu Felleqe
Addis Ababa:- Qoqqowoho amandoonnihu bejetete dirinni saadate jiro adote, lukkuwu, malawu latishshi loossa hala’ladunni loosate illacha tungoonni.
Konni kaiminni, tayxe dirinni qoqqowoho 4 miliyoone, 231 kume lukkuwa bebbeehatenni xaphoomunni 375 kume dagoomu bissa horaameeyye assate mixi’ne loosu giddora e’noonniha ikkanna; sa’u onte aganna giddo 1 miliyoone 11 kume lukkuwa bebbeehatenni 125 kume dagoomu bissa horaameeyye assa dandiinoonni yiino.
Baxxinohunni looso hasidhanno wedella tantanatenni 1 barri caacurre lossitanno gede assatenni mitto widoonni loosu kaayyo kalaqate; wole ragaanni liqoote kaayyo halashshatenni dagoomu qooxeessinsara lukkuwu latishshinna horaameessimma buuxisiisate loonsanni hee’noonnita xawisino.
Adote latishshi ragaannino sasente hayyonni 101 kume saada sircho woyyeessate mixi’ne sa’u onte aganna giddo 56 kume saada sircho woyyeessa dandiinoonni yiinohu sooreessu; babbaxxitinota saadate sagaleno hattonni latisate loossa qoqqowoho duuchante qooxeessuwara loonsanni hee’noonnita xawisino.
Baatto loosidhenna saada ce’e galtinori adote laalchonsa mini giddo horonsi’ratenni sa’e maamarunni tantanante dikkote shiqishshanni eonsa lossidhanno gede assinanni hee’noonni. Xaa yannarano 17 adote laalchi hasatto noowa shiqishshanno maamarra tantanneenna loossanni afantannotano hattonni.
Lawishshaho, Hawaasi quchumira ado dikkote shiqishannoha mittimmate maamara uurrisatenni barru barrunkunni quchumaho 10 kume liitire ado woffi yino waaginni dagoomaho shiqishshanno gede assinanni hee’noonnita kaysino.
Qoqqowoho 15 diida ce’nanni qooxeessuwa badatenni konni dirinni 36 kume diidu kosho bebbeehatenni 6 kume dagooma horaameeyye assatenni; 2,720 toone malawu laalcho laashshatete mixi’ne loonsanni hee’noonni. Tayxe dirinni qoqqowoho diidu ceattora calla 20 miliyoone ikkanno birra bejete gaamme; xaa yannarano 15 woraddara diidu kosho tuqinsanni hee’noonnitano hattonni.
Lukkuwu ceattonna quuphu latishshinnino qoqqowoho jawa sharro assinanni hee’noonni yiinohu kalaa Tekle; taaltino sagale mittu saffi aana afi’ra dandaate gobboomu deerrinni fushshinoonni mixo qoqqowinke deerrinni guuta ikkino garinni gumulate murci’ranchimmatenni loonsanni hee’noonnita xawisino.
Soreessu amadisiiseno; qoqqowu dagoomi baxxinohunni wedellu babaxxitino saadate ceatto loosinni kalanqoonni kaayyo horonsidhe bobbahatenni ruukkadu dargira hala’lado laalcho laashshitanni jiro kalaqi’rate kakkaooshshunni loosu giddora ea noonsata duu’re sokkasi saysino. Federaalete deerrinni hananfoonni taaltino sagale mittu hurbaati aana afi’rate kaayyo Sidaamu qoqqowira albisa ikkaseno buuxisino.
Bakkalcho Sadaasa 13, 2015 M.D Hamuse