Abrahaam Saamueel
Itophiyu kumu diri dhaggenna masalo noo gobbaati. Biifino budinna ayiimma noote. Daganna dagoomu baxame, hanqafame mittoo`me hee`ranno gobbaati. Itophiyu daga diinu la”e hinaassannohu biiffinotinna baxissannoti hornyuwa noosete. Daganna dagoomu Itophiyu jawimma agarate gutunni halante uurritanno; Diina halante mittowa higge buluulo qoltanno bareedda daga gobbaati.
Qansootu Itophiyimmansa agurtukkinni hattono budinsanna ayimmansa xuraabbukkinni mittenni heedhanno daga noo gobbaati. Tenne daga jiffanno gaancenna kipho duucha yannara kalaqantino. Ikkollana, jawaate mittimmansanni diina tattaassenna billaallisse badhera qolte Itophiya techo geeshshira iillishshino.
Tini roduuwimma daganna dagoomu badooshsinni calla ikkikkinni, mittoo`mate giddo noore ikkansa seekkite leellishanno. Togoo roduuwimma hegeraame ikkite suffanno gede mootumma kaajjishshe loossanni afan tanno. Daganna dagoomu ayyaani barri ayirrisamano konne hegersine sufisate ikkinnota leellishanno.
Xaphoomu Ministerchi Dr Abiy Ahimedihu sa`u lamalara ayirrinsoonni daganna dagoomu ayyaani barra lainohunni saayisno sokkanni, “Daganna Dagoomu Ayyaani Barri Itophiyu ayyaanaati; Itophiyimma daganna dagoomu gutu mittimmate ayyaanaati” yiino. Itophiyimma yaa, daganna dagoomi hornyi, budu, dhagge, donu, afuunna ogimma gutunni xabbanno ayiimma ikkasi xawise, Itophiyunna Itophiyimma kalqete deerrinni qeelte fultara hasi`nummoro baalunku qeellte doogo leellisha noonke yee xawissino.
Xaphoomu Ministerchi, Itophiyu daga badooshshunni sa`e, gutu ayiimma noonsa daga ikkase sokkasinni seekke wirro wirro xawise, mittoo`manna baxillu nookkiha lophatenna qeelate didandiitanno.
‹‹Itophiyu giddo noori baalunku daganna dagoomu meessi dagankeeti; Baalunku afii afoonkeeti; baalanku budi budenkeeti; baalnti ayyaanna ayyaanankeeti; baalanti ama`nna amma`nankeeti; baalunku doni donankeeti; qooxeessu baalu qooxeessankeeti; baalanti kalqamu jiro jironkeeti. Konniraati, gargarooshshu olantonke ayii qacerano hadhe gobba geisate mundeensa duntannohu; miqichinsa daahamannohu.” Yee huwachishino. Xaphoomu Ministerchi, Itophiyunna Itophiyimma hegeraamu keeri nookkiha duuchimmanke nookkiha guma laala dandiitannokkita buuxisino.
Xaphoomu Ministerchi, wolootta gobbuwa techo fushshitanno seerinni baalanka hanqafanno amanyoote ijaara dandiituro, ninke insawiinni woyyaawino hornya ijaarre gobbanke kaajjisha dandiineemmo. Jawaata daga ikkanke hawanna deama gattonke; Mittoo`manke kaajjinshummoro hornyinke ledo biifinse ijaareemmo. Mittoo`mankenna badooshshinkenni digiwammeemmo. Mittimmanke eggennote doogooti. Konnira, mittoo`mine halamme uurra calla ikkitukkinni ledammeno wolqanke kiiro lexxino” yee mittoo`mate noose qeecha xawisino.
Daganna dagoomu ayyaani barri 17ki yannara Sidaamu Dagoomi Qoqqowi Mootummara Hawaasi Quchumira “Duucha ikkinoommo Mittimmankenni hegeraamu keerira” yaanno uminni ayyaana beeqqate battalate afantino daganna dagoomi konne Xaphoomu Ministerchi saayisino sokka kaajjishanno garinni sokkansa saayissino. Badooshshinke biinfillenkeetikkinnina gaancete kaima ikka dinosi yite huwachishino.
Daganna dagoomu barri ayyaana battalate afante beeqqitanni afanyanno daga giddo mittu Oromote daga riqiwamaanchi coy`ranni, Itophiyu giddo oromo, Amaaru, Guraage, Wolaytu, Sidaamunna wolootta dagano labbanno ayiimma noota xawise, tini ayiimma biinfillinkera xawishsha ikkinota buuxissino. Badooshinke gaancete kaima ikka dinosi yee sokkasi sayisino. Baalanka Itophiya mitto assitannoti gutu ayiimma noota xawise, tenne ayiimma kalqete dagara egensiisate loosa noonketa huwachishino.
Affaarete Qoqqowi Argobbu daga riqiwe shiqinohu Kalaa Mukitaari Umerihu, ninke Itophiyu daga mitto mine noo manni gedee dagaatinna babbaxitinoti hedo nookereeti. Tini babbaxitino hedo biinfilleho; Mittu mittunku ayiimma nookkiha biinfillu dino. Konnira, duucha ayiimma giddo noo biinfille hegeraamu keerinkera horoonsi`ra hasiissannoke yee xawisno.
Wolaytu Daga Riqiwamaancho Dukko Tsedaale Delleemeti, tenne hedo iseno irkisanno. Itphiyu giddo noo daganna dagoomi ayimmate xa`mo xa`manni nooha ikkanna, tini xa`mo dawaro afidhannohu keeraancho doogonni ikkinninna gibbotenni dikkino yitino.
“Biinfeemmohu Itophiyu mittimmankeniiti; Daganna Dagoomu Ayyaani barri baalunku quqquxammanni agadhineemmo baxxino barraati” yitino. Konnira mitte amanke ikkino Itophiyu giddo baalunku mitto ikkine baxamme hee`ra noonketa kultino. Konne assate dandiissiissanno gutu budinna dagoomu hornyi nootano xawissino.
Daganna Dagoomuhu gutu hornyi xa noowiinni aleenni jawoo`me kaajjanna bowira hasiissannota handaaru fullahaano kultanno. Insa kaajjishanna latisa roduuwu mitimmara kaima ikkanno gede assate loosa nootano qummeessitino.
Desta Loreensohu Antiropoolojete rosinni sayikki digire loosanni noohunna budu latishhsinni labbino hajubba aana haammata xiinxallote guma faajje assino fullahaanchooti. Isi xawisanni, Itophiyu dagahu gobbate aana diinu daanno yannara bareendetenni diina qasse badhera qolate hornyi, wole gobbara nookkiho. Konni saeehunni baxillunni, gosoomittete ikkikkinni manna ikka
balaxiisinohonna mimmitoho shooshanqe leellsihino hornya ikkinota coy`rino. Tenne qeellete yannara baalunku daganna dagoomu, badooshshensa badhera qolte Itophiyu qacce baalate haammata xeertinye hodhite jawimmanke ayirrissiisinohu qaru korkaati gutu hornyi noonsa daafira ikkinota kayisino.
Konneno wedellu aana huwanyo aanna rosiisa hasiissannota kulino. Rosu giddo karsine losanna bowirsa hattono hornyuwa gatamara, hasiissannota egensiisino. Mimmitu ledo irkisama, gaance budunni tirranni amuraatinna wolootuno labbanno ayiimma Itophiyu xawishshaatinna gutu hornyuwa ikkitinota xaphi asse coyrino.
“Baalunku manni gutu hornyi daafira hasaawa noosi. Ikkollana, tini ayiimma uurrinshunni xiinxxalline attammeenna ilamate ikko rosoho sa”anni dino” yiinohu fullahaanchu, baxxinohunni, mootummate hundaanni noori budunna dagoomu hajo aana loossannori Budunna Ispoortete Ministeerenna federeshinete Amaale Mini ikkadu garinni konne hornya lossate loosanni nookkita leellishannota ammananno.
Koni kaiminni, “Itophiyu gutu budu hornyuwa ijaaranna xiinxalote uurrinsha uurrisa hasiissanno” yaanni kaajjado hedo shiqishino. Konne qeecha mootumma fula noonsa yeeno yekkeeramanno. Seerunninna loosunni uulla dirrise leellishanno doogo hasa noonsatano coy`ranno. Baxxinohunni tenne yannara, gobbate Xaphoomu Ministerchinni illachiinshooniti “Ledamatenna roduuwimmate” gedeerenna labbannoro gutu hornyuwa bowirtanno gedenna qaalunni sae loosunni uullara dirre xiinxallotenni pooliise fushshineenna dagoomu giddo soorro abbitanno garinni loosa hasiissannota huwachishino.
Itophiyu daganna dagoomu uminsati ayiimma, budu, afuunna dhagge noonsareeti. Daganna dagoomu yaa Itophiyaho yaate. Tenen ayiimmata gutu hornyuwa xaadinse, ijaaranna latisa Itophiyu jawimma kaajjishate. Itophiyu jawimma woy gobbate mittimma, qoleno utuwimma gobbate yannate hajooti. Tenne gobbate hajonna jawimma aana kaima assine miinjanna jireenya hattonno hegeraamo keere mittimmatenni ikkine buuxisa dandiineemmo.
Gutu budi xaadooshshi, miinnjunna dagoomu xaadooshshi, polotiku ge`ne, keerenna hobbaate abbate qara ikkanno. Konninni lede, miinju xaadooshenna daddalu soorro (shared value) kalaqqanno. Kaajjado gobba gutu hornyi giddo gatamarantannota huwata hasiisanno.
Konni handaarinni jawa illacha tugge saayinsete xiinxallo assitino fullahaano, dagannita roduuwimma bowirsatannota gutu hornyuwa bande illacha tugge loosa hasiissannota ammananno. Dagoomu xaadooshshinna gutu hornyi shoshshoggiro mimmitu ledo gaancera (civil war) kaima ikkannota ini fullahaano huwachishaanno. Konni korkaatinni, gibbo batidhanno. Diinu eannonna fulanno furcho kalaqate kaayyo kalqqanno. Kuni hornyi bowira hoogiro, daga gobba garunni diaffanno. Xaadooshshu diheerannonke yite coydhannota afa hasiissanno. Konnira, gibbo batidhanno; diinaho furcho kalaqanno; miinju ba”anno; gobbate gala`bbo booraabbanno; Gobbate su`mi ba’anno; daga bidhatote giddo heedhanno; ku`u ko`onne huluulamanno. Latishshaho mittimmatenni halame dika”anno. Mittimmatenni hee`ra effire giwanno. Itophiyu, gobbate gede duuchuri gamaba yeenna afamino gumaati. Gutu bude kaajjisha gobbate balaxo uynanni hajooti. Gobba jawa hattono dagaseno bareeda ikkitinota buunxe afamishsha aa hasiissanno.
Sa`u lamalara ayirrinsoonnihu daganna dagoomu barri ayyaanni, mittoo`manna, roduuwimma kaajjishanno gari hornyuwanni wo`me ayirrinseenna sainota tajubba caakkeessitanno. Baalunku qansooti budensa, hornyinsanna ayimmansa xawissannota baxantino budu uddanonni, budu amuraatinni, saga`linanni amanyootinninna wolootta biiffanno gobbate geerri jironni biife dhaggeenfantanni garinni ayirrisame saino. Ayyaanu barra xawissanno sokkanna addi addi pirogiraame harisa hornyuwa kaajjishate jawa qeecha afidhino.
Hornyuwa bowirtannonna dagate giddora wodanaho e`anno gede assate konni roorino garinni loosa hasiissanno. Budunna labbannori ledo loossanno uurrinsha konni widoonni jawa qeecha afidhino. Daganna dagoomu hattono budunna wolootu hornyuwa Itophiyu daga baalanteha ikkino daafira jawaante loosa noonk.
Antiropoolojete fullahaanchi Desta Looreensohu xawissanni, roduuwimmanna mittimma kaajjishannota tenne gutu hornyuwa woy jiro roorenkanni qansootu huwattanno gede, qoleno uminsata asidhe la`annohanna latishahonna dimokiraasete amanyooti bowirshira hosiissanno gede assate hornyuwa uurrinshate loossanni tantanne loosanna dagate giddora e`anno gede assa hasiissanno. Konne assa dadniiniro hunote diilallonna danbala meessi hornyinni gargaranna mittimmatenni ilamate sa`anno loossa loosa dandiinanni.
Bakkalcho Sadaasa 6/ 2015 M.D Hamuse
