Itophiyu hundinni kaayise egennote annuwa ikkansa leellishshannori haammatu doni, dhagge, budunna kalaqamu jiro noose gobbaati. Manchu beetti sirchi afaminowa, “Balaxxino gobba” yine woshshinanni. Haammtu budi, afuubba heedhannowa, biifado kalaqamu jiro gobbaati. Tini baala jiro gobba kalqete haammata turizimete jiro noonsari ledo dirtanno.
Gobba, tenne jiro kikki’lasera amaddinoha ikkirono, albi yannara hasi`noonni deeerrinni turizimete bayicho egensiisatenna dikko shiqishate, qoleno haaruudde bayichono latisatenna nooreno agarre keeshshiishate widoonni ikkadimmate looso diloonsoonni. Konni korkaatinni gobba tenne jironni horaameette ikkitukkinni keeshshitino. Kalqe baala, ayimmankenna utuwimanke xawishsha ikkitinore garunni affannokki gede assine keeshshiinshoonni.
Saiha boode diro kayinni turizimete handaarinni kaajjado soorro dagganni no. Mootimma tonnu diri giddo gobabate giddo mudhino jironna miinja woyyeessate mixo giddo turizime onte lophote heelliicho giddo mitte ikkite gaamantanno.
Federaalete Mootimma turizimete handaarinni jawa soorro abbitannota pirojektubba Addisi Ababahonna qoqqowubbate loossanni no. Addis Ababaho sase jajjabba pirojekte ijaarante jeefo afidhe loosu giddora eessinoonni. Togooti pirojektubba turizimete baychi ikke quchuma addintanni soorrino. Tenne yannara haammata daa”ataano daa”atanni afantanno. Qoqqowubbateno noori Gebeta lehageri yinanni pirojektuwa Wonci, Gorgorunna Koyshu rahotenni loosamanni no.
Qoqqowubbano turizimete baycho egensiisate, latisatenna dikkote hosiisate widoonni haammata looso loossanni leeltanno. Konnira Oromoyu Qoqqowi wolootaho lawishsha ikkanno looso loosanni noota anfoonni. Muli yannanni kawa Oromiyu mootumma turizimete baycho egensiisatenna latisate ledo qoleno haaruudde baychono egensiisate milli yaanni noota buunxoonni.
Sai Birra aganira, Soojjaati Hararge turizimete baycho assate” yaanno timo amande qooxeessaho afantanno turizimete jiro qoqqowu egensiisinohu konnira lawishsha ikkanno. Tenne yannara, daa”ataano qoqqowa daa”atate doorsha assidhanno gede assate hasaawa assinoonni.
‘’Haaro hedo turizimete” yaanno uminni 43kita kalqete deerrinni turizimete barra hattono Itophiyaho 35ki yannara ayirrinse sa`noonni. Oromote Qoqqowi konne ayyaana 18kita Bocaasa 27 barrinni kayise qoqqowu giddo noo turizimete baycho daa”atatenni Hararete quchumira paanalete hasaawa assinoonni. Turizimete barra lainohunni hajo la`annonsarinninna dagate ledo hasaawa assine barra qoqqowu deerrinni ayorrinsoonni.
Oromote Qoqqowi Mootumma Turizimete Biiro Sooreessi Kalaa Huseeni Fayyisihu, Qoqqowu deerrinni Soojjaati Hararigera ayirrinsoonnihu kalqete turizimete barri ayyaani aana, kuni ayyani daga turizimete jironsanna budensa agarre towaanyo assate huwanyo aanno ayyaana ikkinota coy`rino.
Gobbate deerrinni, miinju handaara lossate faasho worroonni handaarra giddo turizimete handaari mitto ikkinota kulinohu Kalaa Huseeni, kinsannihanna kinsanikkiha turistete baycho egensiisatenna towaanyo assatenni daga afi`ra noosi owaante afi`ranno gede assate qansichimmate loosi owaante hananfoonniti kaajjite sufa noota huwachishino.
Soojjaati Hararge Zoone Gashshaancho Dukko Mekkiya Mehaamediti ise widoonni, ayyaana ayirrisa daga turizimte jiro agaadhatenna, latisatenni dagoomunninna miinjunni horamimmansa buuxisate jawa qeecha afi`rino. Oromote Qoqqowira Sojjaati Hararge Zoone, turizime goshooshate dhaggete baychi, xibbu ali dubbu saada sirchi noowaati. Dubbu, kayinsoonni kinchi, 27 ale ikkannohu shiilote jiro, qooxeessunni afamanno uduunninni loonsoonnihu 250 diro ikkannohu gallanni mini, 1416 diro kiirsisinohu Masgiidu afamanno.
Zoonete giddo noo turistete baychi giddo mittu Haromiyu Garba ikkinota xawssinoti Dukko Mekkiya, Garbu 17 diro moole keeshshinota qaagiissitino. Qansichimmate owaante beeqqonni loonsoonni haanju harumi latishshinni Garbu wirro higinota coydhe, Garbu qooxeessa wedellu tantanante haqqunni latisanni noota buuxissino. Qooxeessaho noo saadarano addi towaanyo assinanni hee`noonnita kultino. Konne garba turizimete ikkannoha assate hananfoonnihu latishshu loosi kaajje sufannota xawissino.
Afirikaho Itophiyahonna Taanzaaniyaho calla afamannohu Baabbiille Daanichino afamanno zooneti. Kunino, gobbte giddonna baara widi turistoota goshooshate qoleno kawiinni afi`nanni jironni horaameeyye ikkate hexxo assine loonsanni hee`noonnita Dukko Mekkiya coydhino. Qooxeessaho noo daga tenne labbino jiro umiseta assidhe towaanyo assa noonsata xaantino.
Turizimete handaarinni afi`nanni jiro lossate Oromiyu Budunna Turizimete Biiro 321 goda turizimete owaantera hosiisate baara widi godu xiinxallitanno ogeeyye ledo assinoonni xiinxallo faajje assinoonni. Oromiyu Qoqqowi Budunna Turizimete Biiro Godu Xiinxallote Ogeessi Naasiri Ahimedihu, Turizimete jirora hossanno godda hasi`noonni owaantera hosiisate 321 baara widi godu xiinaloo ogeeyye ledo 321 ikktanno godda mashalaqqenna taje gamba assinoonnita xawinsoonni.
Naasiri xawishshi garinni, xinxallote kaiminni 200 godda kaartanna pilaane loonsonni. Haammata godda Soojjaati Harargera afantanno. Wolootu Wodiidi Soojjaati Shawa melkera Qunxure qooxeessira, Aliyye Shawara, Wollagaho, Gimbe Dembi Doollote heedhannota xiinxallo caakkeessitino.
Itophiyu Goddate batinyinni Afirikaho umita ikkitinota xawisnohu Kalaa Naasiri, xaa yannara xiinxallo assinoonni qooxessi Soojjaati Harargera mittu woradira calla 55 godda noota coy`rino. Qoqqowaho kageeshshsi geeshshi godda hee`ra, qoqqowu goddate batinyinni umiha ikkinotano kulino. Konnini lede, kirstitinnu amma`no widoonni amma`note minna qooxeessira 80 ikkitannori mannu loosino godda aanano xiinxallo assinoonnita xawise, xaa geeshsha 53 goddara kaartanna pilaane loonse gundanni hee`noonnita buuxisino.
Ogeessu xawisanni, Qoqqowu giddo mannunna kalaqamunni loonsoonni godda giddo borreessinoonniti, qarrantsoonni donna, albi dhagge (prehistoric painting and rock art) jiro noota xiinxallotenni buunxoonni. Soojjaati Hararge goddate giddo borreessinoonni dhagenni egennantino. Qoqqowaho afantanno qarrantsoonni donnanna albi dhagge 126 aana xiinxallo assine 60 ikkannohura kaartanna pilaane loonse gundanni hee`noonni.
Duume, waajjonna kolishsho kuula afi`rinoha Arrisho, Beeddahetenna Aganu kuuli noota, meicho, daaniicho qorkenna gaalu misile babbaxino baycho afantinota Booranahonna Berentummaho heedhanno gosa heeshsho roduuwa ikkitinota leellishannohu saeno, hakku qoxeessi dubbunni beewinoha ikkinota buuxisanno. Oromiyu Qooxeesira addi addi xaginatira hosannohu haqqu sirchino noota xiinxallo buuxissino.
Tini xiinxallo baattote aana nooha kalaqamunna mannu loosino jiro leellishshanno. Yunivesristete fultanno rosaanorano xiinxallitannorira kaa`lannoha ikkinota kulloonni.
Wolu Qoqqowaho noohu tenne yannara loosu aana hosiinsanni hee`noonnihu gaance budunni tirate assinanni hayyo umise wole jirooti. Konni budunni gaance tirate qoqqowaho kalaqantino gaance caaleho ofolline tirate assinanni wo`naalshinnni araaru dirranno gede assinanni hee`noonni. Daga mootummate yoo mine hadhanni fushshidhanno fulo, yannansanna daafuronsa gatisateno looso loonsanni hee`noonni. Mootummano Qoqqowaho budu farcote mine uurrinse daga fooliishiishate looso loonsanni hee`noonnita dagano miinjansa qoleno yannansa hu`nitannokki gede assinanni hee`noonnita xawisino.
Galchimi Shawi Budunna Turizimete Borro mini Sooreette Dukko Shonkoore Endaaleti xawissinonte gede, biiro haaro hedonni haaro mixo burqisse daganniha Budu hornya lossate dagoomunna miiju horora hosiisate loosanni noota egensiisino. Qoxeessaho Budu farcote minna halashshine uurrinse daga horaameeyye assate loosono loonsanni hee`nonita Shonkooreno kultino.
Budunni farco uynanni harinsho qaphu farconni daga gatissannotanna dagate mereero hegersino keere abbannota egensiisino. Budu farcote minnanni gaance araarshunni tira dandiinoonnita qummeessitino. Kunino dagoomu heeshsho kaajjite danchu garinni suffanota assino. Woradu borrote mini farcote bissa ledo halamatenni kaajjishe loosannota buuxxissino.
“Konni handaarinni dagoomunnita budu hornyubba lossatenni horaameeyye assate handaaru irko hasirannotano kultinoti Sooreette, looso uullara illishate miidiyu dagoomu hornya wolootaho leellishatenni loosa noosi yite sokkase saayissino.
Bishaani Gurraachi Quchumi Budunna Turizimete Borro mini Sooreette Dukko Yeneeneshi Iideati, Quchumaho nooha sasenka ollaa mittowa qolle mitto umi dirimi budu yoote minenna Dabarsi kadote budu mine uurrinse owaante uynanni hee`noonni. Dagoomu farco hasi`ranni Shaashemannete Quchuma ha`ranni yannasinna woxessi guxxannni noota xawissino. Konnini lede, wedellu budu hornyasinna dhaggesi huwate lophanno gede qansichimmate owaantenni maxaaffa gamba assine nabbawate budesi lossanno gedenna horaameeyye assate loonsanni hee`noonnita Dukko Yeneeneshi xawissino.
Oromote daga hornya ikkinoha Irreechu Ayyaani amuraate egensiisate doogono kalanqoonnita coydhino. Budu hornyino quchumaho noo daga ledo dancha xaadooshshena hanqafo leellishinoho. Quchumaho nooti turizimete jiro haammata ikkitinota xawissinoti Dukko Yeneeneshi, Quchuma turizimete injiinoha assate hajo la`annonsa bissa irko assitanno gede xaantino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Bocaasa 29, 2015 M.D
