“Dagatenna dagoomu ayyaani Itophiyimmate ayyaanaati. Itophiyimma dagatenna dagoomu gutu mittimma xawishshaati. Itophiyimmate yaa dagatenna dagoomu balchoomi, budu, dhagge, afuunna egenno mitteenni xawisantanno gutu ayimmaati”
Hawalle 17ki Dagatenna Dagoomu Ayyaanira (Itophiyimmate Barrira) Iillishi’ne
Tayixeha dagatenna dagoomu barra (Itophiyimmate barra) ‘’Dagatenna dagoomu mittimmanke sufo noo keerira’’ yaanno massagote qaalinni ayirrinsanni. Sufo noo keeri hee’rannonkehu dagatenna dagoomu mittimmanke kaajjisha dandiinummorooti. Itophiyunna Itophiyimma sufo noo keeri nookkiha, sufo noo keerino dagatenna dagoomu mittimma nookkiha guma gantara didandiitanno.
Dagatenna dagoomu ayyaani Itophiyimmate ayyaanaati. Itophiyimma dagatenna dagoomu gutu mittimma xawishshaati. Itophiyimmate yaa dagatenna dagoomu balchoomi, budu, dhagge, afuunna egenno mitteenni xawisantanno gutu ayimmaati. Itophiyunna Itophiyimma kalqete bare aana qeelaano ikkite fultara hasi’nummoro qeelaano ikkineemmo doogo kalaqi’ra noonke.
Xa’mo kayinni “Hiitto assineeti kalanqeemmohu” yitannote.
Baalunku qeelaano ikka dandiineemmohu baalanko ikkanno Itophiya gatamara dandiinummorooti. Sa’u yannara diloosantino yineemmo coyubba loosa dandiineemmohu ga’a gatamarreemmo Itophiyiraati. Sa’u yannara ikka dinonsa yineemmore taashsha dandiineemmohu ga’a gatamarreemmo Itophiyiraati. Baalanko ikkanno Itophiya garunni gatamara dandiineemmohu baalunku ga’a aana illacha tungummorooti.
Itophiya gatamarreemmohu lame ruukkado doogonniiti. Umiti baalunku aaninni ajinshankera fajjatenni ikkanna, layinkihu kayinni baalunku afi’neemmo gede assatenniiti. Woloottu heeshsho, keeri, ayirrinyiranna farcora yine gamare uminke aaninni ajinshe kakkalamate fajjaaleeyye ikka noonke. Mitteenni hee’ra meessaneete fajjine kakkalama xa’mitanno. Babbaxxitino daganna dagooma agurreenna minaamanna minaanni nafa mitteenni hee’rate hasi’dhuro mitteenni baattanno waagi hee’ra noosi. Tini kakkalama kayinni baalunku baalanko baanteemmota ikka noose.
Gadachamme mitto coye hooga qorichaho, Fajjinikkinni mitto coye hooga gadadoho, manna gadachinshe qoca barshenna ganote. Fajjine hooga kayinni gutu mine mi’nate baantanni dhaggete waagaati. Wolu jaalinke hee’ranno gede , ayirranno gede,, keerenna farco afi’ranno gede baanteemmohu baxillu waagaati. Konne waaga baatate qixxaawa hoongummoro halamantenni mimmito xiiwa, irkisamantenni mimmito sarraaqa, mittimmantenni babbadooshshu, ayirrisamantenni hiiqqaqqama gumulonke ikkitanno. Coyi’neemmore, loonseemmore, fushshineemmo seera, diriirsineemmo harinsho, ayirrinseemmo ayyaana, uyineemmo mootoonsa, beenkeemmo jiro, wolootahono ikkitanno gede assine gumullummoro hoongeemmori dihee’ranno. Kayinnilla mitteenni hee’rate, mitte gobba gatamarate, baalanko ikkanno jireenya buuxisate baantoonni muxxe waagaati. Ilama baalanti naaxxitanni heedhanno muxxe waagaati. Wolootu kakkalamanni uurrinokkihu mittuno dino. Baalunku kakkalamate gumaati. Konniraati ninkeno wolootaho yine kakkalama noonkehu.
Anera calla yine loonseemmo loosinni yannate geeshshira qeelloommoha, roorroommohanna bati’noommoha lawankera dandaanno. Wole xiimbenna baalanka gamba assine mitte fooliishsho aana qaafa kayinni didandiinanni. Mannu ooso dhaggensanni heedhino baatto insara calla injiitinota ikkitanno gede assitanni no. saadate, mu’rotenna woloottu bissara lowo illacha uynikkinniiti lopho suffinohu.
Jeefote kayinni huwattinori hee’riro callinsa hee’ra dandiitannokkitaati. Gobba mannu oosora calla ikkikkinni saadate, mu’rotenna wolootu lubbo noonsa baalira injiitinota ikkitanno gede assine amada hoongiro mannu callisi injeennansa hee’rara didandaanno. Woluri gateenna illetenni leeltannokki kalaqama mannu ooso heeshshora hasiissannore ikkansanna mannu insa daafira waaga baata noosita gede’neno ikkiro huwatino. Manchu beetti xagga hooganni dayino dhibbuwa batidhinohu woloota gude callisi hee’rate assino seeda dirra sharro korkaatinni ikkinota barrisi’reno ikkiro huwatino.
Muxxe Itophiyu Ooso;
Hiittoo garinnino ikkiro mittu wolu nookkiha hee’rara, lopharanna qeelara didandaanno. Itophiyu giddo noo daga dagankeeti; Baalanti afuubba afuubbankeeti; Baalunku budi budenkeeti; Baalanti ayyaanna ayyaannankeeti; Baalanti amma’no amma’nonkeeti; baalanti donna donnankeeti; baalanti qooxeessubba ninke qooxeessubbaati; baalanti kalaqamu jiro baalunku jirooti; konniraati baalante gobbate qooxeessubbara adawu wolqa mundeensa duntannohu; miqqansa cancantannohu.
Hattono; hiittenne gare xiiwa Itophiya xiiwate; hiittenne daga mada Itophiyu madaati; hiittenne daga bero hiiqqamme Itophiyu hiiqqammeeti; hiittenne daga shollinyi Itophiyu shollinyeeti; hiittenne daga reyo, dartenna keeru hoongi Itophiyu shaamama, daramanna keeru hoongeeti. Itophiyu mannu gedeeti. Ninke oosose kayinni babbaxxitino bisu kifillaseeti. Mitte mannimmate kifilera assinanniri wole gawajja hoogasi daafira buuxa dandaa hoogiro gawajjo doyite doyite dagganno. Mitte bisu kifile ayirrinse wole shollinshe ha’ra didandiinanni. Mittu xissama baalunku xissooti. Mitte mannimmate kifile xissanturo fayyimmate mine hadhannoti baalanti bisu kifileeti. Ninke Itophiyu daganna dagoomino togoonti.
Techo umineke hasattonni sa’ne gutu hasattonkenna mittimmankera anga diriirsineemmo barraati; techo badooshshu giddo heeshsho noota kulleemmo barraati. Techo maagaretenni giwantino heellicho ikkanke gattanno. Techo mininke giddo uminkeha riqiwamannokki bayicho amandeemmo. Minu gobbatenni lawisamanno; babbadamme hiikkanno iillineemmokkita anfe egennotenna hasattotenni gutu keeraanchimmankera mitteenni uurrineemmo. Mittu woleho hee’ra doorshu nookki hajo ikkase de’nummokkinni taalinke girgidda, taalinke cufananna maskoote ikkatenni gobbake biifinse gatamarro.
Muxxe Itophiyu Ooso;
Xawaabbunna hagiirru yannanke iillitino; cincatenna hexxo mudhinummokkinni soodimari baqqeessa ganno. E’’onkewa iillinummokkinni uurra jawa kisaara abbitanno daafira rankenke lende qaafanke sunfo. Goofinokki hodhishshi mulla daafuro ikkinohura daafurinke guma itate yanna iillitukkinni mikitanke daafurtoonke.
Mootimmatenna dhaggete safo noonsakki gobbuwa harancho yanna giddo biiffino gobba gatamartanni noo yannara, Itophiya labbinota kaajjado safo noose gobba amande hananfoonniha jeefisa hooga dinonke. Woloottu gobbuwa techo fushshitanno seerinni baalanka hanqafanno amanyoote gatamara dandiituro ninke insanni woyyaawino garinni gatamaranna gobbanke sufisiisa dandiineemmo. Kaajjado safo noonke gobba ikkanke de’noommo yanna ikkitonke; badooshshenke horote aana hosiinsummoro mittimmanke balchoominke aana biifino garinni gatamarantanno. Mittimmanna badooshshu giwantoonkenke; badooshshu diwantinokki xulluwanke beeshshi’neemmo loosu su’mankeeti; mittimma kayinni egennote hodhishshanke ikkitanno. Konnira mittimmatenni uurrine calla ikkikkinni ledamatenni wolqanke kiironkenni batinso.
Baalunku horonsi’neemmo hayyo kalaqi’ra hoongummoro mitte gobba giddo hee’nanni umi uminke horo calla sufo noota di ikkitanno. Baalunku taalo qeela hoongummoro; ayiino sufotenni qeelara didandaanno. Baalunku ayirra hoongummoro ayiino sufotenni ayirrara didandaanno. Loonseemmohu mittu mittunku loosi wole gawajjannokkiha , roorenkanni wole irkisannoha ikkasi buuxa hoongummoro loonsammora dihasiisanno. Bikkineemmo bikkaanchi lame ikka noosita wodanchino. Wo’manta Itophiyu daga qeelaano assannokki coyi baalunku hose galo ikkinnina gawajjo iillishasi gattannokkita huwanto. Konninni gurchunni hodhine gummaa’mineemmo yine assinanni dodansho haaqeete dodancho ikkitanno. Callinke donde buxima beeqqate gobbaanni abbineemmo jireenyi dihee’ranno.
Wirro hawalle Itophiyimmate barrira iillishinke; dancha dagatenna dagoomu barra!!
Itophiyu oosose sharronni ayirritenna batidhe hegerera heedho!
Kalaqaanchu Itophiyanna dagase maassi’ro!
Bocaasa 29, 2015 M.D
Bakkalcho Bocaasa 29, 2015 M.D
