1. Wodanu fayyimma agarantinota assate
Baaqulu gumma barrunni afi’ra hasiissannonkeha maaginizhiyeemete bikka bocunni amaddanno daafira wodanu fayyimmara; miqichoho, hinkotenna niggate luphiima horo afidhino. Maaginizhiyeeme hedeweelcho wodanu dhibbanna Istirooke gargarate kaa’litanno.
2. Dhibba gargadhate dhuka leddanno
’Zink’ yinanni shiilo baaqulu gumma giddo afantanno. Zinke woloottu lophoranna bebbeehama giddo goxanote, su’niissatenna qamasate dandoonkenna illetenna gogu fayyimmara jawa kaa’lo assitanno.
3. Omega 3 amaddanno
Baaqulu gumma shalaalatenna woloottu gumma gede lowo geeshsha horo afidhinota Omega 3 lowohunni amaddanno.
4. Pirosteetete fayyimmara
Labballu fayyimmara horose buuxantinoti baaqulu gumma baxxinohunni Pirosteetete fayyimmara luphiima qeecha fultannota assinoonni xiinxallo leellishshanno.
5. Sukkaarete dhibba gargartanno
Xiinxallo leellishshanno garinni baaqulu gumma Insuliinete bikka taashshatenni sukkaarete dhibbi ledo amadante dagganno dhibbuuwa gargartanno.
6. Ila gudino meentira
Assinoonni xiinxallo leellishshanno garinni; baaqulu gumma horo uytanno Kolestiroole ledatenna mundeete xiiwo, umu damuume, mikitate xisso ajishate kaa’litanno.
7. Afaletenna wodanu fayyimmara
Fayiberete, Antikoksidentetenna keeraancho qiwaate amaddannoti baaqulu gumma wodanunna afalete keeraanchimmara jawa kaa’lo assitanno.
8. Dancha goxanora
Baaqulu gumma giddo batidhe afantannoti ‘Tirayiptofaana’ yinanni Amiino Asiide mannimmanke Serotonine Melatonin yinanni goxanote hormoonewa soorratenni horonsidhanno. Goxanote albaanni baaqulu gumma ita mannimmanke hasiissannose fooliishsho afidhanno gede kaa’litanno.
Bue:- Dokter Honeliyat Efrem
Bakkalcho Bocaasa 22, 2015 M.D
