- Qoorre mannimmate qelpheepho ajishate kaa’litanno
Babbaxxitino xiinxallo leellishshanno garinni; qoorre mannimmate qelpheepho ajishate ammansiissanno dooggooti. Bikkantino yannara qoora mannimmanke wole yannanni baxxino garinni coomu seella giirtanno gede kaa’litanno.
- Qoorre Insuliinete baqqeenya leddanno
Qoorrannikki yannanni woyyaawino garinni Kaarbohayidireete dandiitanno gede kaa’litanno. Xiinxallo leellishshanno garinni qoorrete gedensaanni seella Gulukoose mundeete giddonni adhitanno gede qummeessatenni Insuliine gummaamo looso loossanno gede assitanno.
- Qoorre diro leddanno
Ammanneno ammanano hoogge shiima sagale saga’litinanniha ikkiro seeda diro hee’rate kaayyo noo’ne
- Qoorre saga’late amanyoote woyyeessitanno
Qoorre saga’late qarri noonsa mannootira dancha rosicho ikkatenni kaa’litanno. Ledoteno loosunnino ikko wole balaxo uynanni hajo korkaatinni taaltinoti saga’litanno yanna noonsakki mannootira qoorre lowo geeshsha danchate.
- Qoorre surrete looso woyyeessitanno
Qoorre surre woyyeessitannohu hiittoonniiti yiniro ‘’Brain Drived Neurotrophic Factor’’ yinanni pirootiine kalaqantanno gede jawaachishatenniiti.
- Qoorre dhibba gargadhate dhuka leddanno
Murmurantino qooorre dhibba gargadhate dhuka leddannohu mannimmate giddo kalaqantanno darshe ajishatenna Kaanserete seella siro gufisatenniiti.
- Qoorre meessaneete afanna hidha leddanno
Nabbambanni, xiinxaambanninna mannimmate guunte yannara heeshshote ledo xaadooshshu kalaqamanno gede assatenni qoorre luphiima kaa’lo assitanno.
- Qoorre goga co’issanno; finniissa gargartanno
Qoorre co’immasinni biifadu gogi hee’rannonke gede kaa’litanno; korkaatuno mannimmanke yannate geeshshirano ikkiro sagale daahate harinshonni fooliishshidhanno daafira noose dhuka wolu amanyooti aana hosiisate kaayyo afidhanno.
Baaqulu gumma fayyimmate
- Wodanu fayyimma agarantinota assate
Baaqulu gumma barrunni afi’ra hasiissannonkeha maaginizhiyeemete bikka bocunni amaddanno daafira wodanu fayyimmara; miqichoho, hinkotenna niggate luphiima horo afidhino. Maaginizhiyeeme hedeweelcho wodanu dhibbanna Istirooke gargarate kaa’litanno.
- Dhibba gargadhate dhuka leddanno
’Zink’ yinanni shiilo baaqulu gumma giddo afantanno. Zinke woloottu lophoranna bebbeehama giddo goxanote, su’niissatenna qamasate dandoonkenna illetenna gogu fayyimmara jawa kaa’lo assitanno.
- Omega 3 amaddanno
Baaqulu gumma shalaalatenna woloottu gumma gede lowo geeshsha horo afidhinota Omega 3 lowohunni amaddanno.
- Pirosteetete fayyimmara
Labballu fayyimmara horose buuxantinoti baaqulu gumma baxxinohunni Pirosteetete fayyimmara luphiima qeecha fultannota assinoonni xiinxallo leellishshanno.
- Sukkaarete dhibba gargartanno
Xiinxallo leellishshanno garinni baaqulu gumma Insuliinete bikka taashshatenni sukkaarete dhibbi ledo amadante dagganno dhibbuuwa gargartanno.
- Ila gudino meentira
Assinoonni xiinxallo leellishshanno garinni; baaqulu gumma horo uytanno Kolestiroole ledatenna mundeete xiiwo, umu damuume, mikitate xisso ajishate kaa’litanno.
- Afaletenna wodanu fayyimmara
Fayiberete, Antikoksidentetenna keeraancho qiwaate amaddannoti baaqulu gumma wodanunna afalete keeraanchimmara jawa kaa’lo assitanno.
- Dancha goxanora
Baaqulu gumma giddo batidhe afantannoti ‘Tirayiptofaana’ yinanni Amiino Asiide mannimmanke Serotonine Melatonin yinanni goxanote hormoonewa soorratenni horonsidhanno. Goxanote albaanni baaqulu gumma ita mannimmanke hasiissannose fooliishsho afidhanno gede kaa’litanno.
Bue:- Dokter Honeliyat Efrem
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Bocaasa 22, 2015 M.D
