Sidaamu Daga baxxanno manna adhitanno yannara “Dayoe Bushshu” yitanno. Anga kayisse, godowinni burqino baxille xawissanno. Manna baxxannota leellishannohonna baxxino mannira uytanno baxilleeti.
Insa baxillu mannooti, baalunku qoqqowira riqiwantinori meyaahunna labballu roduuwi “Dayoe Bushshu” yaate loosunni heeshshinna gotti yaa hanaffunkunni yanna tudhino. Budu sirbansanna, sagalensa koyissara quqquxante agadhite no.
Manna agurranna saadano baxillunni adhitanno; co`ichu quchuminsa, haanju latishshi, baxillunna hanqafammete gobba Sidaamu, gadese beekkara atootisenni duushshitara godowa kassi assitara qixxaabbe no.
Teessaanose qooxeessa biifisatenni daffanni no. “Aabbo Wonsho” budu yooaanchimmate amuraati gade woleho rosiissate agadhitanni no. Qoqqowu Riqiwamaano qooxeessu elto daa”attara, kalaqamu iibballichnonni cuuantara quqquxante no.
Daa”antanni turistete baycho, dhaggennihanna mannu loosinoha wosinaho injiinoha assate feyaatenninna co`icha assatenni; hattono haaroonsitanni afantanno. Wosininsa kolishshu garbira gangalatanno gede assate, yowolote aana worte daa”atiissara; Taaboori Ilaali birxicha fushshite biifanno quchuma leellishatenna wolootta loossano feeffatote haammatinonsa.
Federeeshinete Amaale Mini qineessonni Sidaamu Dagoomi Qoqqowi Mootimma qixxeessonni ayirrinsannihu daganna dagoomu barri ayyaani “Batinyinke Mittimmankeranna Hegersino Keerira” yaanno birxichinni ayirrinsanni ayyaani Bocaasa 29/2015M.D 17ki doychora ayirrisate balaxote qixxaawo jeefo afidhino.
Abbayi Looje Anninna Loosu Harisaanchi Kalaa Gizaw Girmihu; Hawaasi batinyu daganna dagoomi teessooti; wosinna adhatenni egennamino quchuma ikkasi leellishanno. Pirogiraame wirro wirro harinsoonniha nafa ikkirono Hawaasi dureeyye albihunni baxxino daninni qixxaabbe agarte noota qummeessino.
Sidaamu umisi qoqqowo ikke tantanami kawa quchumaho umi yannara ayirrinsanniha ikkino daafira ayyaana albinni roore baxxinoha assannosi yiinohu Kalaa Gizaw; Sidaamu, daganna dagooma giddosi hanqafe amade hee`ratenni wolootahono lawishsha ikkinoho. Wosininke mitte mitiimma nookkiha hagiidhite gangalatte qaensara higganno gede assate qixxaambe agarranni hee`noommo yiino.
Yirgaalamete quchumi Areggaashi Looje Anni Girigoori Miisayledesi; “Ama`yanni Wolloyyete; anni`yanni Giriikete qansicha ikkummorono; Sidaamu giddo ilame lopha`yanni wolootu yitannoe gede baara widi qansicha ikkummokkinni Maganu uynoe Itophiyi Sidaamu ilamaat. Ama`yanna anni`ya gobba diegennoommo’’ yaanni hasaawino.
Ama`ya Laalibalu quchumita ikkiturono, xaa geeshsha Laalibala lae diegennoommo. Kalaqamunni biifino qooxeessira hee`reemmo; Sidaamu budu mine, leemmiichunni biifinse minnoonni mine “Leemmu mine” yinannihura galeemmo. Sidaamu mine loonsanni gara wolootaho egensiisoommo.
Alba ani afoommohu, Sidaamu Kifilehagere yinannaati. Fidale nabbawa hanafoommohu, “Sidaama” yinannihunniiti. Konnira, Sidaamu buqqee`yya giddo gatino. Wodani`ya giddono ofolle no. Anera Sidaamu lowo tiro nooeho yiino.
Tenne yannara qoqqowu deerrinni tantanameenna laeemmo woyte, daga xullaalliseemmo yannara jawu hagiirri macciishamannoe. Albi yannara qooxeessaho caammanna dancha gede uddirinoha dianfanni. Rosinohuno boodeholla. Techo baalunku dancha uddano uddidheenna la”a`yanni ani naaxxeemmo.
Badooshshe diafoommo. Ani lophoommohu mittu Itophiyi baxilli giddooti. Ati Amaaraho; ati Sidaamaho yinanna dimacciishshoommo. Xaano mittimma calla heedhara hexxo asseemmo. Mittimma dagganno woyte anera hagiirreho. Anera eannoehu Itophiyu daga mittimmatenni baxillunni heedhuro callaho.
Ninke duucha yannara qixxaambeeti agarreemmohu. Wosina adha ninkera haaro dikkitino. Kalqetenni wosinu daye fooliishshi’ranno quchumaati. Albi gede wosinanke dayoe bushshu yine adhate qixxaambe hee`noommo yiino.
Sidaamu Qoqqowi Woga Turizimenna Ispoortete Biirohu Laynki Sooreessinna Turizimete Handaari Sooreessi Kalaa Abbebe Maariimo; tayxe qoqqowoho ayirrinsanni ayyaanira mittu daa”ato ikkanno yine bandoonni quchumi giddo Yirgaalamete quchumi mitto ikkinota qummeessino.
Sidaamu Qoqqowi giddo seeda diro kiirsiissino quchumma giddo Yirgaalame mitto ikkanna; Dargete gashshooti yannara Sidaamu awuraajja Hawaasi widira soorrinikkinni seeda yannara Sidaamu Xaphoomu Gashshootiranna Qooxeessu Gashshootira mereersha ikke owaante uyno quchumaati yiino.
Konni korkaatinni, babbaxxitino donna noo quchuma ikkanna; Albisaanchu Hayle Sillaase beetti Raasi Dasti Galte Mootitte Tenaanye mini, godda, Beete mengiste noowaati; qooxeessaho umi dirimi rosu mini noowanna albi quchuma ikkinota coyi`rino. Yirgaalamenna qooxeessa turistete baycho assineenna daa”antanni hee`noonni yiino.
Areggaashi Looje, turistete baychira jawa owaante uytanni jawa qeecha fultanni afantanno. Dagoomu turizime rosiisinoho. Budunnihu Sidaamu mini leemmiichunni loonsanni egenno harunsine ijaarroonniho. Adawanna keeru noowa ikkinohura, baara widi turiistooti dagge daa”attannonna fooliishshidhanno baycho ikke dooraminoho. Hattenne basera, budu, dhaggennitinna kalaqamu turizimete jiro turiste goshooshshannoti noowa ikkase xawisino.
Hawaasi Quchumi Latishshunna Konistiraakishinete Biddishshi Laynki Sooreessinna Gumulsiisate Dhuki Ijaarshinna Qooxeessu Latishshi Handaari Sooreessi Kalaa Taariku Taammene coyi`ranni, Hawaasi Quchumi afamannohu baxillu quchuma ikkasinniiti. Konnira, co`icha, ishinu nookkiha, haanjanna turistete injiinoha assine wosinaho egensiisate loonsanni hee`noonni.
Baxxinohunni, 2014M.D hananfe turistete baycho latisate looso illachiinshe loonsanni hee`noonni. Pirojekitubba harancho yanna giddo hananfe gudatenna halaalaancho assate qoleno loosu bude soorrine hashshanna barra yinikkinni loonsanni yiino.
Taaboori Ilaala ikko-turizimete baycho turistootaho qinaawinoha assate ijaaru loosi loosamanni no. E`nanni waalcho lemboolcho lawinse ijaarranni hee`noonnihu kuni quchumi keerunniha ikkasi leellishannota egensiisateeti
Konne baycho Sidaamu daga gacco gaccu ledo xaadisse nooha leellishanno suudi Sidaamu bude, sirba xawisannoha ikkasinni sae bude egensisate jawa qeecha afi`rinota coyi`ranno.
Taariku xawishshi garinni, daganna dagoomu barri ayyaanira wosinu e`e keerunni fultanno gede hobbaatensa agarate looso loonsanni hee`noonni. Tiraafiikete dano ajishate lekkaasinu doogo biddi assine loonsanni hee`noonnitano buuxisino.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Bocaasa 22, 2015 M.D
