Abbebech Maatewoos
Qooxeessinkera danotennino ikko babbaxxino korkaatinni iillitino hiiqqamme hurtawo gede Gerecho woy Meicho gorrine waco aga rosamino assooteeti. Ikkollana waco calla batise horonsi’ra horosinni gawajjosi roortara dandaanno.
Xaphooma hiiqqammete gedensaanni miqichu hurawo gede mittu dani sagale calla ikkikkinni taaltino sagale saga’la hasiissanno.
Saga’lineemmoti taaltino sagalla aantannota dhaabbanno sagalla mitteenni amaddara amaallanni.
1.Pirootiin
40% ikkanno miqichinke loosaminohu pirootiinetewiinni ikkasinni hiqqaamme kalaqantanno yannara hiiqqamme gatamarate hasiissannonke dhaabbanno sagalla giddo pirootiine mittete.
Pirootiine maaluwiinni, qulxu’metewiinni, adotewiinni, geintotewiinni, burbuxxo, baaqeelu, ataru laalchubbanni, lawuzetenna awukaatotewiinni afira dandiinanni.
2. Kaalsiyem
Kaalsiyem miqichinke kaajjawo gedenna hiiqqamme hurtawo gede kaa’lanno.
Ikkinohurano lowillu manni barrunni 1000 – 1200 miiligraame kaalsiyem hasiissannonsa. Ado, burbuxxo, geinto, lawuze, haanja darchaamma, birookoli, shaana, senaafice, shumburunna waajjo seliixe kaalsiyemete dacha buichooti.
3. Vaytaamiin (D, C, nna K)
Vaytaamiin D:- Hiiqqamme hursate hasiissanno dhaabbanno sagaleeti. Horoseno kaalsiyeme heeleetewiinni mundeete giddora e’awo gedenna mulu widoonni qole doogimale fulannokki gede assate. Konni korkaatinnino miqichu hiiqqamme hurrera hasiissannota kaalsiyeme mundeenke giddonna miqichinke giddo ikkado garinni heedhawo gede assanno.
Vaytaamiin D afi’nammora dandiineemmo sagalete danubba qulxu’me, quuphe, adonna adotewiinni afi’nannireeti.
10-30 xiqqeessi geeshsha qiwaate riqqinummokkiinni arrishsho giwaarano wole vaytaamiin D bueeti.
Vaytaamiin C:- Bisinke giddo hiiqqammete hurrera hasiissanno kolaajen yaamantanno pirootiine kalaqantanno gede assitannohura hiiqqammete yannara saga’la horo noosi.
Bisinke giddo ayrenete amado ledo amadame daanno mundeete aja heedhunkero hiiqqammenke rakke hura hooggara dandiitanno. Korkaatuno tenne yanna oksijiine miqichinke giddora ikkado garinni iillitannokkihuraati.
Vaytaamiin C qole loometewiinni, burtukaane, paappaayanna tumaatume labbinorinni afi’ra dandiinanni.
Vaytaamiin K:- Ostiokaalsiin yinannita miqichu pirootiine kaajjishatenni qara qeecha fulanno. Tenne vaytaamiine haanja darranni, qulxu’metewiinni, quuphichunni, afaletewiinninna birookooliwiinni afira dandiinanni.
4. Ayrene
Bisinke giddo ayrenete amado ledo amadame daanno muundeete aja heedhunkero hiiqqammenke rakke hura hooggara dandiitanno. Korkaatuno tenne yanna oksijiine miqichinke giddora ikkado garinni iillitannokkihuraati.
Ayrene duumu maaliwiinni, kolishshu lukkichu maalinni, duume gaashe buddeenniwiinni, quuphichunna labbino sagallanni afira dandiinanni.
5. Potaashiyem
Potaashiyem kaalsiyemi doogimale bisinkenni fultannokki gede gargaranno. Potaashiyemetenni jiroo’mitino yinanniri muuze, burtukaane, dinnichu lawuze, qulxu’me, maalanna ado labbino sagallaati.
Kuri xawinsoonni sagalla bikkunni taalino garinni adha hiiqqamme rakke hurtawo gede assate ragaanni luphiima kaa’lo noonsa.
Hiiqqaamme Rakke Hurtawo Gede Agura Noonke Coyebba:-
Sigaara Wiliishsha:- Kuni rosichi haruudde mundeete nigga hiqqantino base aana loossannokki gede assannohura hiiqqamme rakke woy wo’munni wo’ma hurtannokki gede assara dandaanno.
Dimbissanno agatto agura:- Xiinxallubba leellishshanno garinni alkoole bisinke aana xiiwo kalaqqannohura hiiqqammete hurrete harinsho gufisara dandaanno. Konnino ledotenni hurate aana noo hiiqqamme hurtawokki gede assara woy haro hiiqqamme kalaqara dandaanno.
Batisi`ne Buna Aganna Maxine Saga’la:- Kuni rosichi shumatenni baca kalsiyeme fultawo gede assannohura hiiqqamme rakke hurtannokki gede gargaranno.
Bue:- Dokter Aalle
Saltote Baakiteeriya
Saltote baakteeri woy heelikobakter (Helicobacter pylori/ H.pylori) bisinke giddora eatenni sagalete boombe aananna giddo hee`ra dandaannoho. Kuni baakteeri xagisamikkiinni keeshshiro alse/mada saltote aananna shiimiidi hellee aliidi kifile aana kalaqantanno gede assanno. Sa“eno kaanserete dhibbira reqecci assara dandaanno.
Saltote baakteerinni amadama batinyu aana xaadanno rosamino dhibba ikkirono baakteeriyu mitu mitu manni aana mitto malaate leellishannokkiha, madirate akatano kalaqannokkiha ikkirono batinye manna kayinni luphiima xissora tuganno.
Baakteeru Hiitto Xisso Kalaqanno?
Saltote baakteri bisu giddora ei gedensaanni saltote giddoyidi bisi aana gawajjo iillishatenni saltonke reqecci assanno; korkaatuno saltonke sagale daahate asiide horonsidhanno. Tini asiide saltote bisi aana gawajjo iillishannokki gede assanno saltote giddoyidi bisooti. Kuni bisi gawajjamiro saltonke asiidete reqecci yitannohura luphiima gawajjo iillishanno. Gawajjo mundeete du`nama lede bisu madirawo gede, hattono intoommo sagale daahantannokki gedenna ge`annokki gede assara dandaanno.
Kuni Baakteeri Hiikkiinni Afirankera Dandaanno?
Saltote baakteeri inteemmo sagalenni, angeemmo waayinna horonsi`neemmo baakteerunni ba`ino uduunnubbanni afirankera dandaanno. Dhibbu batinye yanna co`imma xe`annonsa qooxeessubbara kalaqamannoha ikkanna baakteeru anju kikkisamanninna baakteeru amadinosi manchi ledo heedhanno du`namaanote kikkisamanni taraawara dandaanno.
Saltote Baakteeriyi Malaatta Hiikkuriiti?
– Godowu fuuga
– Dewee`la
– Hudete macciishshamme macciishshama hooga
– Looqqi assa
-Tushshiisha
– Mada kalaqantunkero godowinkera aliidi kifilera
giiratenna jalli yaate macciishshamme
-Korkaatiweelo kee`millu aja leeltara dandiitanno.
Xagisirate Mamoote Hara Noonke?
-Lowiidi Shuma kollishshiranna mundee karsante fulturo,
– Foolate qarri xaadinkero,
– Loosiweelo laafatenna daafurate macciishshamme amaddunkero,
– Gogu jaawanna hawwu yaate akati leellinkero,
– Udulamino buna lawannoricho tushshiishannonkeha ikkiro,
– Ayirritanno godowu game heedhunkero saltote baakteera ikkara dandaannohura leellishira noonke.
Buuxo
– Alba assannota xa`matenni
– Foo`laate buuxo
– Indoskooppete buuxo
Xagisa
-Baakteera huntanno xagga
– Saltote giddo asiide fincitannore ciggaadda boombuwa cufatenni asiide ajishanno xagga adhanna
– Saga`late amanyoote taashshi’ra mitteenni amadanno.
Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015
