Abrahaam Saamueel
Sidaamu Dagara bulduudu umise woga, budu, balchoomunna hornyu noose dagaati. Tini bulduda daga afidhino haammatu budi giddo mittu afoseeti. Tenne dagara umisehu afuu heerose ikkinnina, seeda yannara illitinose kado korkaatinni afiisenni budese, hornyasenna balchoomase horoonsidhukkinni keeshshitino.
Afiisenni sirbate, mootimmate looso loosate, rosaano uminsa afiinsanni rosate agurinna, hasaabbanni sa`anno woyte kuneeti kuri daggu yine, polotiku, dagoomittetenna miinju beeqqo afidhannokki gede assine maanfe keeshshinoonniti dihambannite.
Yaadegi Darge qeele dayi gedensaanni haaro soorro kalaqe daga umise afiinni wogase budessenna balchoomase egensiisa noose yee Bayiriidi seeri giddo quwa kalaqe woratenni seera gumulino.
1985 M.D konne baayiriidi seera kaima assi`re Sidaamuno umisi Amaale mine uurrisi`re quwaho wodhe kaajjishe afoosi rosunniha, loosunnihanna borronniha asse horoonsi`ra hanafino.
1985 M.D kaayse Sidaamu afii albi Sidaamu Zoonera qara loosuunna rosunniha ikke owaante aanni keeshshino. Tini Afuu lophora mitto bitimaati. Sufeno, kolleejjete rosaano umi dirimi yaano 1-4 geeshsha rosiissa dandiitanno qajeelsha (TTI) Sidaamu afiinni rosse sertifikeetete tajenni maasiinsi. Haakiinnino qole Sidaamu Afiinni gola fanne Hawaasi Rosiisaanote Kolleejjera dipoloomunni rosaano haa`ne qajeelshine maassiinsoonni.
Ledoteno, xaano konne Sidaamu afoo Hawaasi yuniversitera mitto gola assine fanne Sidaamu Afoo lossate looso loonsoonni. Addi additi borreessaanonna fullahaano, Sidaamu afiinni addi addi maxaaffa qixxeessite nabbawaanote shiqishshano afuu lophanni noota caakkeessitanni daggu.
Sidaamu Afii konni garinni rosunniha, loosunnihanna borronniha ikke saeno kolleejetenni kaayise yuniversitete geeshsha iille lophara dandiino.
Wole widoonni, Sidaamu Afii sirbaanono afuu lophora haammata qeechansa fultino. Sidaamu Afiinni raadooneteno Sidaamunniha woga bude, balchoomanna miinjasi hattono dagano polotikunni afiinsanni beeqqaano ikkitanno gede assate loosono loonsoonni.
Ikkollana, Sidaamu Afii konni garinni Sidaamho Afoosi ikke boode yannara iibbino garinni owaante uyrono; kayinnilla hasi`noonni deerrinni lophanni di-yinanni. Mootimmate mine loosu afoo ikkirono, xoommoossine dihoroonsi`noonni.
Alba Sidaamu Zoonete giddo noo yannara Wodiidi Daganna Dagoomu giddo balsame hee`rasi korkaatinni, afuu hasi`noonni garinni lophannokki gede roqqo ikke keeshshinoti qaangannite. Mootimmate biirora Sidaamu afii loosunniha ikka hasiissannasi wolu afiinni dagate owaante uynanni keshshinoonni. Hattenne yannara noo mootimmano mootimmate biirora noo loosaasine Sidaamu afiinni horoonsidhanno gede assate aana jawaata looso loonsoonnikkiti xawoho.
Konne ikkeenna, tenne yanna Sidaamu Afii lopho maa labbannoronna woloottano Bakkalcho Gaazeexi ledo amadisiinse Woganna Budinke gafira Hawaasi Yuniversitera Sidaamu Afii Goli Diine ikkinohu Kaa`laanchu Pirofeserchi Maatiwoosi W/Giyorgisihu ledo keeshsho assinoommo.
Sidaamu Qoqqowa ikkikkinni
Kaa`laanchu Piroofeserchi Maatiwoosi W/ Giyrgisihu, “Sidaamu Zoonete giddo noo yannara yaano qoqqowa ikkikkinni, Sidaamu Afii lopho dunkitte ikkiturono, kayinnilla deerru deerrissinni lophanni daynota kulino.
Hattenne yannara, rosunniha assineenna rosaano uminsa afiinni rossanni daggino. Xaa yannarano, 1-12 kifile geeshsha Sidaamu afoo mitto rosu dana nassine uynanni afammanni. Tini umi lophooti. Layinki deerrinni, 2002 M.Diro kolleejjete widira lophanno gede assinoonni. Tini harinshono Sidaamu Afii lophora jawa qeecha fultino. Xaano, 2004 M.D Hawaasi Yuniversiteno Sidaamu Afii Gola fante uminna layinki digire geeshsha rosaano haa`ne qajeelshinanni hee`noonni. Xaa geeshsha Sidaamu afii lophanno gede ha`noonni harinsho jawaatatenna qolteno suffanni noota ikkitinota Piroofeserichu Maatiwoosi W/Giyorgisihu xawisanno.
.
“Afuu aana noota foonqe beeshshate addi addi yannara xiinxallotenni irkinse rosiisaanotenna rosaanote qajeelsha uynanni afoo lossatenna latisate looso woyyeesinanni hee`noonni” yiino.
Sidaamu Qoqowo Ikki Gedensaanni
Sidaamu Daga umise umose gashshate qaraaro sharro assitino. Tenne sharro sharrantinohu woga, budesinna balchoomasi lossi`rate ikkanna, Sidamu Afii Sidaamu Qoqqowira qara afoo ikke owaante aanno gedeno gummulloonniti mitte afuu lophora doogo fantinote.
Kaa`laanchu pirofeeserchi Maatiwoosi yaatto garinni, Sidaamu afoo lossate mootimano ikkito yuniversite jawa bayicho uyte daga ikkadimmatenni horoonsidhanno gede assate qajeelsha uytanni keeshshitino, xaano uynanni hee`noonni.
“Sidaamu Afi konninni lexxe lophanno gede PHD geeshsha iillishate Hawaasi Yuniversite kaajjishshe jawa looso loosate mixo amadde milli yitanni nootanna, tenne yannara dagano konninni horaameeyye assate xaa mannu wolqa wonshate aana hee`noonni” Yiino.
Hakkiinino sufe, qoqqowu deerrinni televiizhiinete fincora shiqasi, daga umise miidiya afidhe afiisenni dagoomittete hajo, miinjanna polotiku beeqqano ikkitanno gedeno assinoonni loosi xa yannara afuu lopho noo deerra xawissanno
Mittu afii lophanni noo yaate dandiinannihu raadoonete calla shiqino daafira dikkino yiinohu Kaa`laanchu Pirofeserchi Maatiwosi, borronniha ikka yaano gaazeexaho fule daganniwa niwaawete shiqirooti. Konnira, Sidaamu Afii Federaalete Gaazeexa Ikke Borrotenni Qixxaawe Attamame Shiqasi Sidaamu Afii Lophanni Ha`ranno Gede hala`lado faasho kalaqqino. Ikkinohura, Itophiyu Pireesete Uurrinsha Sidaamu Afiinni “Bakkalcho Gaazeexa” yinanniha Federaalete deerrinni hanafansa afuu lophora jawa qeecha fultinota Pirofeserchu coy`rino.
Kaa`laanchu Pirofeserichi xawishshi garinni, Bakkalcho gaazeexi Pireesete attamame daga yannannita mashalaqqe afiinsanni afidhanno gede assatenni sae, daga afuu borreessamme hiitto ikkite borreessantinoro, fidalsinanni garanna afuu tiro buuxate quqquxante nabbabanni rossanni noota egensiisino.
Hakkiinni sufe, Sidaamu afiinni onilaayinetenni daga yannate mashalaqqe afidhanno gede iillishano, xaa yannara Sidaamu Afii iillino deerra kultanno daafira tinino afuu lophora mitte qaafo ikkitinota Pirofeserichu coyi’ranno.
“Lamala lamalatenni fulanno Bakkalcho gaazeexi amadosi xaa geeshsha dancha ikkiturono, konninni roore Sidaamu Daga woga, bude, balchooma, hornya, miinja, polotikanna dagoomu beeqqo hanqafo amadino gafa hala`ladu garinni yanna yannatenni kikkisa noosita kulino.
Qoleno afuu lophora irkissannota borreessamme, afuu horoonsiishsha baxxinohunni Sidaamu daga ayimma ikkinoha “Affini bude” addi addi amadonni yannatenni shiqinshiro danchaho” yiino.
Bakkalcho gaazeexi yanna yannatenni amadosinna isilanchimmasi woyyeessanni daynota xawise, konninni roorino garinni woyyeessate dagatewiinninna afuu fullahaanowiinni hedo adhatenni, lexxitino soorro abbate loosa noota dhaamino.
Umi yannara Bakkalcho gaazeexi aana sa`e sa`e fidalsatenna borreessammete aana mommoddo noota kule, xaa yannara hattino woyyaabbanni dagginota coy`re, konni aleenni woyyeessate addi addi qajeelsha adhatenni woyeessa noota qummeessino.
Bakkalcho gaazeexi Itophiyu Pireesete Uurrinshara attamamsi, wolootu afiinnino Sidaamunnita dagoomittete hajo, polotikanna miinjano qoqqowunni sae kalqete deerrinni egensiisate hala`lado kaayyo kalaqinota ledino.
Sidaamu Qoqqowinna Federaalete Mootimma Sidaamu Afii lede lophanno gede, qolene wolootta miidiyubbano pirogiraamensa Sidaamu afiinni shiqishshanno gede assate biroodkastete biiloonyi ledo ikkite loosano hasiissannota buuxisino.
Bakkalcho gaazeexi Bocaasa 10/2013 M. D xintaminkunni hala`lado looso loosanni daynota kule; Bakkalcho gaazeexi sayikki diro amadasi korkaata asse odeessaanonna loosaasine hawalle tashshi yiino`ne hawalle keerunni iillitinooni yee sokkasi saysino.
Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015
