Qiddist Gezaheny
Addis Ababa:- Kaajjado Federaalizimete amanyooti gatamarshira qooxeessu mittimmanna ayimmate bikkaancho agarsiinse albaange hara hasiissanno yiino bayiriidi seerinna Federaalizimete rosiishshi mereershi qaru dayirenkektere dokter Hayileyesus Taayyehu.
Dokter Hayileyesuusi Itophiyu pireesete uurrinshara xawisanni; ayimmate aana calla illachisha gutu hajonna mittimma gatissanno; qooxeessu mittimma aana calla illachisha kayinni ayimma hawantanno gede assitanno; konnira lamenta hajo bikkaanchose agarsiinse hara hasiissanno.
Sa’u yannara noo gumulonni bikka agarsiisate widoonni qarru leellinota qummi assannohu dokter Hayileyesuusi; ‘’kuni ane gashshooteeti, ane qoqqowooti’’ yitanno macciishshamme luphi yite fulanna mite mite yannara qoqqowoho heedhanno daga amadooshshi aana qarru xaadinota kayisino.
Dokter Hayileyesuus xawisanni; togoo qarri wolewano hee’ranno, tirano dandiinanni. Amanyootu biilloonye bebbeehannoho, mittu mittunku qoqqowi umisinni milli yaanno gede dandiisannohonna dagate xaadooshshe kalaqannoho. Kuni umisinni baalanko injiino akata kalaqannoho.
Federaalizime Itophiyaho batinye ayimma noonke yite heddanno ayimma noo gobbara poletiku, miinjunna dagoomittete hajubba taashshine mittimmatenni sufate dandiisanno amanyoote ikkase coyi’rino.
Federaalizime mannu ooso gutunna hallanyu hajubba mittoonsitenna bikkaancho agadhite hee’rate assitanno hedo amaddinota ikkase dokter Hayileyyesuusi qummi asse; bowiranni ha’ranno amanyoote ikkasi bikkinni noo mitiimmubba bande sufa hasiissannota coyi’rino.
Federaalizimete amanyoote gumulsate taalo horonsiraanchimma gumula hasiissanno. Gibbo, komanna labbino qarrubba heedhuro nafa hasaawunna maalammetenni sa’ne federaalete amanyooti giddora e’’a hasiissanno yino.
Dagate mereero ammanama kalaqantanno gede hasaawanna amaalama hasiissannota coyi’rino. So’rino laooshshi, hedonna sharrete poletiki huluullo kalaqanno daafira agura hasiissannota huwachishinno. Amanyootu bowirrera hasaawunni sainohunni gumulote murci’raano ikka hasiissannota dokter Hayileyyesuusi xawisino.
Itophiyu giddo gumulote aana qarru lellino; kaimu mittimma, roduuwimma,kaa’lama, irkisama, mitteenni lophanna jiroo’ma ikke hee’reenna gurcho ikkitino gumulo leeltinota kayisino.
Gibbo federaalizimete amanyoote bowirsinanni uduunnicho assi’ra didandiinanni. Koma agurre halama kalaqa mitiinsitanno, halama kalaqi’nikkinni mitteenni hee’ra didandiinanni yino.
Babbadደannoተa, gobba diiggannota assine loonsoonnita sodhino hedo taashshannohu federaalizimete amanyooti kalaqamanno gede hasaawa, dagoomu giddo suwashsho huwanyo kalaqantanno gede loosa hasiissannota qummi assino.
Dokter Hayileyyesuusi xawishshi garinni; federaalizimete amanyooti dimokraasete hedonni mitteenni sufate dandiisannoha, baalunku qoosso agarantannoha gutu gashshoote sanfanniho.
Gumulo dimokraasete beeqqo leddanno yinohu dokter Hayileyyesuusi; deerra deerranko mootimma heedhuro, dagoomu massagaanchimmatenni beeqqate kaayyosi hala’litanno; kaajjado keeraanchimmate uurrinsha gatamarate riqiwamannokki qeecha fultanno yino.
Dokter Hayileyyesuusi; amanyootu umo gashshate, qooxeessu dhukanna mannu hasatto kaima assatenni latishsha iillishate dandiisanno; gobboomu latishshi aana beeqqateno kaa’lo assanno; afoonna bude lossate widoonnino luphiima qeecha fultanno yaanni huwachishanno.
Amanyootu akati, hasaawunni, yekkeerotenninna amaalete aana safaminoha ikkasinni, qarra hasaawunni tirate dandiinanni amanyoote kalaqa dandiiniro kalaqantanno foonqe tira, sufo noo keereno abba dandiinannita coyi’rino.
Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015
