Techo winxeenna techonni laale guma aanni sirchi dino. Manchi beettino seeda yanna gedensaanniiti sircho riqiwannohu;ilannohunna ciirannohu. Saadano hattonni. Giduno baattote giddo winxeenna xeenunna arrishsho bado bado soorrantanni gantu gedensaanniiti iilleenna mixxinannihu. Sidaamu dagano togonni eelallichonna alillicho doogo umise umose gashshate seeda diro sharrantu.
Sharro jawa waaga baatisiissinote. Waaga baantoonniri ilame illetenni leelleenna la’’a jawa kaayyooti. Mitte ama 9 agana godobbino qaaqqo ilte sunqate baca doogo sayissanno. Ittaari giwisannase,aggaari dirra giwanna,anjicho tuffanni,mito woyte mundee lexxitanna,wole woyteno mundee dirritanna 9 agana wo’ma kayinni kuri baala cincite ilte sunqitanno guma calla qaagganni sayissanno.
Qraaro 9 agani goofeenna keerunni tidhantanno woyte hakkonne qarra habbe,gameseno kiirtikkinni mundeese cocco’anna caaqqi yite ilaminore la’e muushshi yite hagiirrese xawissanno. Ilaminohano sunqitanno. Hanqaffeno coommishidhanno hagiidhitanno.
Sidaamu dagano togonninni seeda diro qaraaro sharro assanni,mootimma soorrantu kiiro waaga baatanni sa’e Bocaasa 10/2012 M.dirinni dagate huuru tugatenni wolapho furga’e bayiriidi seeri worino garinni mayimmasinna ayimmasi umosi dandee duuchanta hajo Federaalete deerrinni beeqqa hanafi. Konne harunse afoosinna budesi,ha’nura jirosinna balchoomasi xawisanno “Bakkalcho Gaazeexi” federaalete deerrinni bayiriidinna Albisa Itophiyu Pireesete uurrinsha babbaxxitino afuubbanni attantanno afuubba giddonni mitto ikke “Bakkalcho” yaanno su’minni meinete gede buxuruqqi yii.
Bakkalcho gaazeexi soorrote gashshooti abbino kaayyo harunse albisa uurrinshara Sidaamu Afii dhaggenni umi yannara borrotenni attamame shiqa hanafasi mitto soorrote gumaati yiniro dihemisiisanno;ayirrinyeho ikkinniina.
Techo Bakkalcho gaazeexi lame diro wo’ma Hamuse Hamuse agare mitto barrano taxxi yiikkinni nabbawaanote iillanno gede bilchaatanna bikkantino Odeessaanonni,daafurrummonna qarru xaadinke yitannokki borreessaanonni borreessamanni kuneeti 3ki diro mite yee hanafi.
Gaazeexu Sidaamu afiinni attamama hanafasi harunsenna techo sayikki diri kiiro mitte nabbawaanote iilla harunse babbaxxitino bissa hasaawisate wo’naalloommo. Hedonsa wortinori giddo Yirgaalamete Sidaamu Raadoone loosu harisaanchi kalaa Teshoome Tseggayehu mittoho. Isino yaanno garinni ”Bakkalcho soorrote gumaati; soorrote guma coommishi’ne sufanno gede assa mittu mittunku qeechaati. Bakkalcho Gaazeexi gaazeeaho attamame fula Sidaamaho jawa kaayyooti. Qoqqowu haaroo ikkasinni Sidaama noo jiro,budunna balchoomu,hattono miinjunna turizimete millimillo wolootu Afuubbanni kalqete iillitanno gede kaayyo fanino yaanno.
Sidaamu maammaahanni “Daammo Irki’ne bushsha intanni” eewa; bashsho ha’nura ikkino Sidaamu budinna balchoomi,kinsoonnikki Turizimete iillo,miinjinkenna doninke “Gambayichu giddo caabbicho” ikke keeshshino. Xa kayinni Bakkalcho gaazeexira Sidaamu Afiinni borreessinanni borro dhaggetenni maareekkamate duumbaanni wolootta afuubbanni tirante kalqete iilla hanaffu. Konni roore kaayyo maatiyya?!
Xa Sidaamu Qoqqowi Federaalete mootimma ille tugginoha ikkino. Jajjabba Ministeerete songuwa,Tuqu xaadooshshuwanna wosinna SidaamU qoqqowo songoteno ikko investimentete hattono daa’’atate doodhitinoha ikkino. Itophiyu Pireesete uurrinsha 6 Afiinni gaazeexa Attantanno, Addis zemen Amaaru Afiinni, “The Ethiopian herald” Ingiliizete afiinni,Bariissa Oromote Afiinni,Wogihata Tigirete Afiinni,AL-Alam Arabete afiinni hattono tayixe layinki diri bocaasa 10/2013 M.d Pireese karsamino Bakkalcho gaazeexi kullannireeti.
Addintanni hagiirsiisannohu, Sidaamu qoqqowi giddo hadhanno latishshu ikkito,Turizimete iillo, bayiriidi Sidaamu daga Fichee Cambalaallate ayyaana lendanna wolootta ikkito baala Pireesete uurrinsha duuchunku afiinni illacha tugge borrotenni maareekkitanninna dhagge ilamate sontanni afantanno.
Konne ikkinohura soorrote guma ikkino bakkalcho gaazeexi dhagge maareekkatenni sa’’e Sidaama egensisate widoonni fulanni noo qeechi jawaho. Onlayenete facebook qoolira,telegraametenninna diire getsetenni maareekkantanno mashalaqqenna yannitte oduubbano hattonni kaajjite suffanni afantanno. Konni daafira soorrote gumi giddo mitto ikkino Bakkalcho Gaazeexi kaajjanno gede duuchunku qeechasi fula hasiissanno!
Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015
