“Bakkalcho Gaazeexi Attamamasi Sidaamu Afiinni Sayissanno Biroodikaastete Miidiyubbara Halaalaancho bue Ikkino”Kalaa Teshoome Tseggaye Si/Qo/Ro/Bi/hundaanni Yirgaalamete Raadoone uurrinsha Loosu harisaancho

Amsaalu Felleqe

Addis Ababa:- Bakkalcho Gaazeexi Sidaamu Afiinni Attamamasi Sidaamu Afiinni Sayissanno Biroodikaastete Miidiyubbara Halaalaancho bue Ikkinota Sidaamu qoqqowi rosu biiro hundaanni Sidaamu Raadoone fincote xaawi loosu harisaanchi Kalaa Teshoome Tseggaye coyi’ri.

Sidaamu Afii woloottu Afuubba qote Federaalete deerrinni attamama hanafamasi Sidaamu bude, balchoomanna miinja wolootta dagara egensiisate jawa kaayyooti yaanni xawisinohu sooreessu; Sidaamu afiinni odeessitanno Biroodikaastete miidiyubbarano halaalaancho bue ikkasinobuuxisino.

Kalaa Teshoome Itophiyu pireesete uurrinsha ledo bilbilunni assino keeshshonni xawisino garinni; konni albaanni Sidaamu Raadoone fincote xaawinni looso hanaffu yannara Afuu lophora hasiisanno illacha tungoonnikkitanna babbaxxitino gurcho hedubba ka’anni keeshshitinota kule; xaa yannara Sidaamu dagra Yirgaalamete Raadoonenni Hanafino Afii yanna yannatenni sharronni Afuu lopho mereershinkerano jawa soorro abbe,qoqqowu dagarano huwanyo cu’mishiishannoha ikkino; kunninni harunse Federaalete deerrinni bakkalcho gaazeexi hanafasino jawa kaayyooti yiino.

Xa kayinni Sidaamu wolaphe umisi qoqqowo afi’ri gedensaanni Bakkalcho Gaazeexi Federaalete deerrinni attamamanni borrotenni dagoomaho iillasi Sidaamu umisi Afiinni coyi’ra, borreessanna nabbawa hattono ikkadonna lifixa egenno afi’ra dandaannota leellishannoho yiino.

Bakkalcho Gaazeexi attamamasi Sidaamu daga Afoonsa mommoddanna fidalsate mitiimma nookkiha horonsi’rate kaa’lannota coyi’rinohu kalaa Teshoome; hakkiinnino saeenna iibbadonna yannitte mashalaqqe dagoomaho borrotenni iillishate ragaanni noosi qeechi jawa ikkinota xawisino.

Sidaamu Raadoone mashalaqqe babbaxxitino buichonni afidhanni dagate yannitte mashalaqqe iillishate widoonni jawa qeecha godo’litanni afantannota ikkasenni konni albaanni mashalaqqe afi’nirono tirotenni mitii’minanni keeshshinoonnitanna xa kayinni gobbate giddota ikkito gobbaydita babbaxxitino dagoomitte, miinju, poletikunna labbanno hajubba Bakkalcho Gaazeexinni attammannita buete gede assine horonsi’rate ragaanni fanino kaayyo jawate yiino.

Konne calla ikkikkinni odeessaano hedubba qineessite oduubba hiikko garinni qixxeessitannoro ogimma afi’rateno lowo faasho fanino Gaazeexa ikka dandiinoho yaanniiti xawisinohu.

Itophiyu Pireesete Uurrinsha babbaxxitino Afuubbanni horonsidhe sayissanno mashalaqqe gobbankera Afuu bowirrera ikkado kaayyo kalaqqanno yee; mittu Afii wolu Afii ledo taalo heewisama dandaanno kaayyo kalaqate dandiitinotanna Sidaamu Afiino wolu Afii gede taalo heewisamaancho ikkanno gede Itophiyu qarqartora noo Afuubba taashshine la’’ate harinsho kalaqqinotano lede coyi’rino.

Afoo horonsidhannori tuqu xaadooshshuwa Bakkalcho Gaazeexi ledo mimmituwiinni babbaxxitino mashalaqqe adhitanni dagate iibbadonna yannitte sokka iillisha dandiinanni bikkinni qinaabbe loosa hasiissannotano amadisiise sokkasi saysino.

Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015

Recommended For You