Abbebech Maatewoos
Addis Ababa:- Tayxe goyrete latishshinni xibbuunni 10%ni 15% geeshsha lexxo afi`nannita Sidaamu qoqqowi giwirinnu biiro egensiissu. Haanju harumi latishshinni laalchu lexxora umisi kaa`lo baraarsinotano kulloonni.
Sidaamu qoqqowi giwirinnunna kalaqamu jiro biiro sooreessi kalaa Mesfin Qarre Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; qoqqowu tayxe goyrete laalchinni xibbuunni 10%ni 15% geeshsha lexxo leellishanno gede agarranni.
Tayxe wixunni diwamino irshi bikka sai dirihu ledo heewisiinsanni woyte 83 kume hekitaarenni 91 kume 222 hekitaare widira lophino yiinohu biirote sooreessi; konninnino 2.5 miliyoone kuntaala laalcho agarannita xawisino.
Kalaa Mesfini xawishshinni; laalchu dirinni laalchonna laalchimma lossate 72 kume kuntaala madaabbara horonsi’ra dandiinoonni. Konni aleennino madaabbaru anje diwate 133 kume toone kompooste horonsi’ratenni laalchonna laalchimma lossate wo`naalsha assinoonni.
Xaa yannara irshu aana afamanno gidi gamu iillanninna gamuno lophote deerri aana afamannohura qaqqowu shiima yanna gedensaanni gide gamba assate loosira eannota xawise; gidu laalchimma gawajjitanno baqqala waage labbino dhibbubba gargarate loosi loosamanni no yiino. Bushshu asiidimma gargarate 13 kume kuntaala ale noora horonsi’ra dandiinoonnitano egensiisino.
Arri gorsu irsha loosate latishshu loosaasinera qajeelsha aatenni millimillo assinoonnita biirote sooreessi xawise; qoqqowu arri gorsu irshinni 67 kume hekitaare wixunni diwate mixi`rino yaanni coyi`rino.
Mixi`noonni irshinnino 10 kume hekitaare qamadetenni dimbanniha ikkanna konninnino 400 kume kuntaala laalcho agarranni yiino. Xaa geeshsha loonsoonni loosinni 8 kume 877 hekitaare baatto GPS’ni badatenni 1 kume hekitaare baccuurroonnita xawisino.
Haanju harumi amuraatinni qoqqowoho 1 biliyoone kaashsho kaasate mixi`ne 873 miliyoone kaashshi kaasamino yiinohu sooreessu; xaa geeshsha assinoonni harunsonni xibbuunni 84.4% muratenni qoqqowoho injaanno diilallote gadi hee`ranno gede assatenni laashshinanni laalchubba aana dancha soorro leellishate aana afamanno yiino.
Haanju harumi latishshi ledo bunu latishshi lexxanni harasinni xaa geeshsha 161 hekitaare baatto bunu haqqenni diwantino; 131 kume hekitaare aana noohu qole laalcho aate aana afamanno yaanni coyi`rino.
Kuni qole baatto loosidhe galtannori horaameeyyimma lexxitanno gede assatenni xaa yannara 1 kiilo luu`lote buna 50 birrinni hiratenni qooxeessu daddali millimillo kakkaysatenni gobbate gedeno gobbaydi woxu soorro eo afi`nanni dhuka kaajjishanni afamannita xawisino.
Biirote sooreessi xawishshinni; 2014M.D calla buna 109 miliyoone doolaare eo afisiisatenni gobbate ijaarshi giddo jawa qeecha baraarsanni no.
Gati mu’ronna laalote latishshino lawino garinni lexxo leellishshanni noota coyi`re; laalchubba Yirgaalamete qinaawino agro industirete paarkera giwaate ikkatenni 2 faafrikka loosu giddora e`anno gede assa dandiisino yino. Konninnino 5.5 miliyoone doolaare eo afisiisa dandiinoonni, goyrete gidi widoonnino alichunna gammoojjete laashshamanno gidinni lawino garinni lexxo leellishate aana afamannota xawisino.
Maatete deerrinni Jireenya buuxisiisate hajo la`annonsa bissano ikko baalunku dagoomi jawaantetenni loosatenni handaarunni hanafantino woyyaambe sufisiisanno gede woshshatto shiqishino.
Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015
