• Borreessantino lophora gibrinnu qara qeecha amadanno
• Wiinamu eo babbaxxitino doogonni qansootunniwa iillitanno
Qiddist Gezaheny
Addis Ababa:- Itophiyu miinji lopho mootimma Makro-Ikonoomete aana gumultino wo’munku handaari loosi gumaati yitinno Woxu Ministerenna Mixotenna Latishshu ministere.
Woxu ministere ministir Dieeti Dr Iyyoob Tekkaalinyihunna Mixotenna latishshu ministircho Dr Fitsum Asaffiti Itophiyu Pireesete uurrinsha ledo hasaawa assitino.
Dr Fitsum Asaffiti; Aliyye oli, koroonu fayya, moollenna gobbaydi gobbuwa kalaqqino xiiwonni womaashshu anjenni miinju babbaxxitino mitiimma giddoonni sainota xawissino.
Addi addi xiiwo giddoonni sa’e gobba borreessiissinoti xibbuunni 6.4% lopho Gibrinnunni, owaantete handaarinninna addi addi handaarranni gumulamino Maakro- Ikonoomete loosi guminni dagginota ikkase huwachishshino.
Qarru noo yannara harishshu shiqishonni kaynse Mekaanaayizeeshiinete shiqisho geeshsha jawa looso loonsoonni; xeenanna yanna agarre ikkikkinni afi’ni hedeweelcho baalantenni loosidhe galtinori laashshitanno gede lowo sharro assinoonni. Mootimma 50 kume way paampe shiqishatenni laalchimma lossate assitino sharronni gumu borreessamara kaa’lo assitino.
Gibrinnu handaarinni sagaletenni umo dandaate assinoonni sharronni laalchimma lossatenni gobbaydi woxu soorro gatisanno looso loonsoonnitano Dr Fitsumi ledde xawissino.
Gibrinnunni gobbaanni owaantete handaarino miinju lophora qara ikkinota xawissino. Baxxinohunni Itophiyu diilallote doogo abbitino eo miinjinke qarru giddo hee’re gummaamo ikkanno gede kaa’litinota ikkase coyidhino.
Maakro-Ikonoomete muro miinja gufissannore waagu lexxanna addi addi qarra ajishate dandiissino. Mittu miinji waagu lexxo xibbuunni 40% gatissuro lopho keeshshiisha dandiinanni. Itophiyunniti waagu lexxa luphi yitinokki daafira lopho sufisiisa dandiineemmo yitino.
Dr Fitsumi xawissanni; hanqafaancho ikkino Maakro-Ikonoomete loosinni loosu kaayyo kalaqo investimentenna latishsha mittoonsine ha’risa dandiinoonni. Itophiyu miinjino 126.7 Biliyoone doolaare iillino. Konninnino Itophiyunniti wiinamu eo 1,212 doolaare ikkite borreessantinota kayissino.
Wiinamu eonke lophitu yinanni woyte taalo kiisenke e’annota dikkitino; loosinkenna daafurinke bikkinni laashshinoommonna beeqqinoommo bikkinni iillitannonkete yaatenni xawissanno.
Batisse loossinorinna laashshitinori luphiima eo afidhanno; kuri luphiima dureeyye kayinni Taaksete garinni baattanno baatooshshinni woxe afidhinokki dagara roso, fayyimma, safote latishshanna addi addi owaante afidhanno gede assinanni hee’noonni. Konnira, wiinamu eo babbaxxitino doogonni iillitannonketa heda hasiissanno yitino.
Woxu ministire Dieeti Dr Iyyoob Tekkaalinyihu isi widoonni; mootimma miinju lopho murantannokki gede hasiissanno sharro assitino. Olu giddoonni haaroo’mate kofatto wo’mitanno gede assinoonni.
Mootimma 500 dani gibrinnu eo qaraxiweelo e’’anno gede assatenna gobboomu dhukinke bowiranno gede loossino. Gibrinnunna owaantete handaarra lossa calla ikkikkinni heeshshote xoollenni dagoomu gawajjamannokki gede sharro assitino yiino.
Mootimma waagu lexxo dagoomu aana gawajjo iillishshannokki gede 30 Biliyoone birra eo hoogummaro woyyannoe yitanno muronni shiimaaddu uduunni waagi konni aleenni lexxannokki gede jawa sharro assitinota kayisino.
Konni gobbaanni hooffayidi eo aana noo dagoomu bissara sagalsinanni mereersha qixxeessatenni, dancha fajjonni mine haaroonsatenna addi addi irkonni miinju lopho beeqqaano ikkitanno gede assinanni hee’noonnita qummi assino.
Dr Iyyoobi xawishshi garinni; egennote aana safantino Maakro-Ikonoomete qaafonni miinjaho safo ikkitinota Gibrinnu laalchimma lossatenni gobbaanni pirojekituwate jeefishsha gummaamo assatenni Xaphoomu ministirchi Dr Abiy Ahimedi leellishino gummaa’ma deerra deerranko afantanno massagaanora roso ikkitino.
Xaphoomunni handaaraho batinye hajubba aana baxxinohunni gobboomu dhuka lossatenni gumulloonni loossanni Itophiyu miinji Sahara woroonni afantanno gobbuwanni Nayijeeriyunna Wodiidi Afrikinni aane sayikkiha jawa miinja ikka dandiinota huwachishino.
Tenne lopho kayinni gobbanketa hala’lado kalaqamu jironna mannu wolqa hattono egenno horonsi’ratenni aantino yannara sufisiisa hasiissannota huwachishino.
Bakkalcho Bocaasa 15/ 2015
