Abrahaam Saamueel
Gaamo Zoone addi addi biifannohanna illete la”ate baxisannoha haammata turizimete baycho afidhino. Qoleno addi addi kayishshinni yaano muuzete, maangote laalchinni afantanno. Dubbu jiro, garbu hattono qulxu`mu laalchi Gaamo zoonera miinju buichooti. Naachu, Necci saare paarkenna giddosenni amaddinoti dubbu saada Gaamote zoonera xawishshaho. Tenne Zoonehu qaru quchumi Arbaamincete. Quchumu keerunna baxillu quchuma ikke haammata daganna dagooma giddosiinni hanqafe amadino.
Quchumu giddo hala`lado baycho uurrinsoonniti jajjabba hoteele addintanni biiffanno. Arbaamince xeena gane kairo xeenu gane kaino quchuma dilabbanno. Quchuma garunni biifiinse, sabbunna buko kisannokki gede assine loonsoonni. Dogga biiffanno; lekkatenni ha`niro lowo gede baxissanno.
Gaamote Zoone giddo nooti woradda turizimete injiitinote. Tenne woradda giddo mitto ikkinohu Arbaamincete Gaangaawi Woradaati. Konni woradira Zayise Dinbilee Olliira haaru turizimete daa”ataote baychi no.
Zayise Dinbilaalle Ollii Zoonete Qaru Quchuminni 72 km xertidhanno. Konni Olliira Turiziemte daa”atora hossara hasi`noonni baychi no. Konne baycho egensiisate Zoonenna Woradu baxxitino pirogiraame qixxeessino. Tenne qixxeessinoonni pirogiraamera gobbate geerri, amma`note annuwi, wedellu, sennu battalate afantino.
Tenne pirogiraamera Federaaletenna qoqqowu odeessaano, daa”ataasinu gaamonna wolootu hajo la`anonsa bissa afantino.
Hattene base daa”atiisanni afamannohu Gaamote Zoone Budunna Turizimete Biddishshi Turizimete Baychinna Owaantete Gaamo Massagaanchi Gammachu Bulbuliho. Hakkonne turizimete baychi su`ma “Mogo Qaaqa” yine woshshinanni. Kuni baychi handu hullee lawanno. Sansalate lawannoho; addintanni biifannoha ikkinota Kalaa Gammachu xawisino. Kuni baychi turizimete baycho ikke owaante aara hasidhannotanna tenne pirogiraame tenne hajo daafira qixxeessinoommo yee kulino.
Arbaamincete Gaangaawi Woradi Borro Mini Soreette Duko Haregowaa Pheexiroositi, “Mogo Qaaqa” yine woshshinanni turizimete baycho turistete dikko widira eessate hasi`noonnita xawssino. Mogo Qooqu gedeere mannu loosinore woloota turiztete baycho hiitto assine turizimete dikko widira soorra hasiissanno yaannoha uulla dirrisate borrote mini loosanni noota xawssino. Gobbate giddorinna baara widi turistooti konni baychi widira dagge daa”attanno gede assate injiino gara kalanqanni hee`noonnita dukko Haregowaa buuxissino.
Mogo Qaaqu widira eessitanno doogo nookki daafira basete geeshsha lekkatenni eatenni daa”ata dandiinoonni. Mogo qooqu gottiimu baychira nooho; Baychu mulluugichoho; Hayisso dino. Hakku gottiimu baychi woy tullo kowaase godo`linanni baycho lawano.
Baychu eelallite dirrateno ikko fulateno addintanni waajjishannoho. Doogono qarrisannote; ruukkadote; shalaqishannoho. Rosinokki manni ha`re diafanno.
Hayyotenni ha`nanni fulliro ikkinnina tullichu baychi lekkatenni ha`rate waajjishanno. Handu hullee lawanno yinoonnihu addaho. Mereeroho boye nooho. Boyete giddoonni ha`ratenna milli yaate qarrisannoho. Mittu manchi nafa sae dandaannokki ruukkado doogooti.
Qooxeessu wedellinna daga hakkonne qarrisanno baycho insa rossino daafira hasidhu gede ikkite alira worora fula, ha`ra, kubba dandiitanno. Mogo Qaaqu la`nanni woyte shaafu duunaminoha lawannoho. Iimira fullanni woyte hakku baychi kayinni dishalaqishanno. Kandanni woyte kayinni dhodhohanno. Guranna qiniiteenni sa”ate qarrisanno.
Mitu hakkonne baycho xawissanni halallicha baycho lawanno yitanno. Ikkinohura, baychu mite mite Arawete gobba halallichu baychi gede diilallote kuusamino shaafi baycho lawanno.
Dhageeffachiishannori kayinni, qooxeessu haanja ikke hee`re hakko baycho kayinni mitte hayisso dinosi. Haqquno, wolu laalchino nookkiho. Baychu shaafu kuusaminoha lawanno. Kayinnilla, cu`minanni woyte angate farsha yaanno bushshu. Shaafu gedeeha dikkino. Mineho girfe ganate qixxessinoonni care lawanno.
Arbaamincete Gaangaawi woradi Turistete Baychi Latishshi Ogeessi Kalaa Muluqeni Goobanihu, Wodiidi Daganna Dagoomi Qoqqowi Gaamote Zoone lame daga noo zooneeti. Insano; Zayisenna Giidicho gosaati. Zayise daga heedhannohu kuni turstete baychi noowaati yee kulino.
Kalaa Muluqeni, Zayse daga Atseminiliiki gashsho diri geeshsha umisi umosi gashshonno amuraati noosiha ikkinota xawisanno. Mootoollunni galino baychooti yiino. Nugusu polotika, miinjanna dagoomu gashshoote mereersinoho.
Isi yiino gede ikkiro, dagate batinyi 60 kume ikkanno. Zaysete yinanni afii noonsa. Kuni afii Oomotiikete afii wido gaamamanno. Zayise daga umiseti wi`late, ji`late, araarshunna hagiirru amuraati noonsareeti.
“Mogo Qaaqu” lagunni 1 kumenna 760 gottiimu baycho afamanno. ”Mogo Qaaqu” baychi bushshano shaafano dikkino; baxxino kalaqamaati. “Mogo” yaa bire waro hakkonne ollaa gashshino manchi su`ma ikkanna, “Qaaqa” yaa kayinni Zaysete afiinni kinchonna bushsha ikkinokki kaajjado kalaqamaati yaate.
“Mogo Qaaqa” seedu dirrara albaanni giirate ruqaninni (isaate gomooru) korkaatinni kalaqaminoha ikkasi tajubba xawissannota Kalaa Muluqeni coy`rino. Aleenni noohu bushshu kifile hoshooshante gooffeenna shuro lawanno kifill calla gattinota xawisanno.
Kalaa Muluqeni, way laga noo shaafa lawannohu kayinni shaafa ikkinokkihu callu noota buuxisino. Qooxeessaho loojenna riizoorte ijareemmero, qoleno wole turistete injannoha loonsiro qooxeessaho, zoonetenna gobbate ledote turistete baycho ikkanno yiino.
Muluqeni yaatto gede ikkiro, qooxeessaho illacha tungikkinni keeshshinoonni. Konne baycho xaa geeshsha loonsoonniri dino. Muli barrinni kaayinse dagoomu tuqiranna yuutubeete egensiisate looso loonsoonni. Qoqqowunna federaaetenni hajo la`annonsa bissa dagganni towaanyo assitanni afantanno. Konne baycho latisate mixo amande loonsanni hee`noonni.
Gaamote Zoone Budunna Turizimete Biddishshi Turizimete Baychi Owaante Gaamote Massagaanchi Kalaa Gammachu Bulbulihu, dagate umiseti sagale loonsanni hayyo noonsa, jilu, wi`late hattono wolootu budi annuwaati. Addi addi laalcho laashshi`ranno. Lawishshaho, muuze, abukaado, xixe, malawonna woloota laashshite galtino dagaati; saadano ce”e galtino. Tenne daga bude egensiisate addi addi hayyonni loonsanni hee`noonni.
Kalaa Gammachu, “Mogo Qaaqu” aana mitte xiinxallono diassinoonni. Albi annuwa kayinni, rophilu dayee konni baychinni bushsha haa`re ha`rinota kayinni kultanna macciishinoommo yee xawisino. Ikkinohura, konne baycho illacha tungikkinni keeshshinonnita kayinni kaajjishe kulanno.
Gammachu xawishshi garinni, baychu turizimete turstootu dagge daa”attannoha assate illacha tunge loonsiro horo aannoho. Dagano konni baychinni horo afi`ra dandiitanno. Tini yanna turizimete handaarira jawa illacha tungoonni yannaati. Konni daafira, kuni baychi turste dagge daa”atannoha assate Woradu, zoonenna qoqqowu haja la`annonsa bissa illacha tugge loossanni afantanno. Baxxinohunni, egensiisate looso loonsanni hee`noonni.
Qara asfaaltete doogonni kayinse, Zayise Dinbilaalete ollii geeshsha noo doogo woradu loosinota xawise, turistet baychi geeshsha iillishshanno doogo loosanturo roorenkanni baycho daa”atate injiinoha assitannota coy`ranno. Woradu tenne hajo umisita assi`re olluu massagaano ledo ikke loosanni noota qummi asse, zoonetenna qoqqowu massagaano ledo loosa hasiissannota huwachishino.
Mitto baycho turizimete ikkannoha assiniro, huxxine mannunna saadatenni agaramannoha assa noota kule, baychu albillichote wedellaho loosu kaayyo kalaqannota anfe huxxatenna agarate mixo amande loonsanni hee`noonnita egensiisino.
Arbaamincete Gaangaawi Woradi Budunna Turizimete Borro Mini Budu Dhaggetenna donu xiinxallo Loosu Harinsho Massagaanchi Kalaa Kaasahuni Commihu, konne kalaqamu baycho egensiisate loonsoonnikkita buuxisino. Muli yanna kawa ninkenna insa giddo baqqeenyu kalaqameenna loosate milli yinanni hee`noonnita xawisino.
Rosu minna giddo tantannoonniti gobbaki afi yitanno kiwawenna budunna donu kiwawe noonke yiinohu Kalaa Kaasahuni, konni gedensaanni konne baycho lende egensiisate loonseemmo yiino. Muli yanna kawa mannootu kiwawete ledo ikkite baycho daa”atate dagganni afantanno yiino. Konne baychonna qooxeessa latisa hooga xaa yannara gaabbissinota kule, loosa dandiinanni hee`ne xaa geeshsha loosa hooga gara ikkitinokkita dagatewiinni hedo ka`anni noota egensiisino.
“Mogo Qaaqa” yinanni baycho egensiisate assinanni hee`noonni wo`nalshi kaajje sufa noosi. Gaamote qooxessi haammata turistooti daa”atannowa ikkino daafira, turiste keeshshiishate injiino baychooti. Mogo Qaaqu dooramino tursitete baychooti. Konne baycho garunni egensiinse dikko fushshiniro, qooxeessu turisitete baycho halashshatenna turiste keeshshiishate hattono qooxeessa roorenkanni egensiisate horosi jawatena jawaante egensiisa hasiissanno.
Bakkalcho Bocaasa 8 / 2015