Qiddist Gezaheny
Ayee woyiteno olunni balaxote gawajjamaano qaaqquulle, meentonna geerraho. Addi addi dani gawajjo iillitannohuno kuri dagoomu bissa aanaati. Baxxinohunni daga ola harinsanni qooxeessira heeransa umisenni jawa buqqeete xiiwo kalaqasenni aleenni olu aana beeqqansa kayinni ba’’annokkiha buqqeete bassa tugge sa’anno.
Daga olu qooxeessira heedhanno woyte babbaxxinohu buqqeeteno ikko qara hasatto hoogate qarri xaadannonsa. Ola harinsanni qoxeessira hee’ra qarunni hasiisanno coye sagale, uddano, minenna fayyimmate owaante afidhannokki gede assitanno. Heedhanno qaenni darama iillitannonsa woyte yaaddote giddora e’’ate gadachantanno. konni gobbaanni maatetewiinni baxxa wole akkimale buqqeete xiiwo kalaqqanno.
Ledoteno fooliishshi’nanni basera hee’ra babbaxxitino taraabbanno xissora reqecceessitanno daafira daga ga’labbi yitannokki gede assitanno. Baxxinohunni qaaqquullenna aja ooso rossannonna godo’litanno yannara rosunni baxxitanno; maatetewiinni baxxituro yaaddote giddora e’anno. Olu korkaatinni bisu xe’nenna lubbote ba’’a iillitansara dandiitanno. Kuni baalu coyi mitteenni waajjillehonna shettote reqecceessannonsa.
Daga olu giddo hee’ransa iillishshanno buqqeete xiiwonni ledote gadachanteno ikko dogante qodhaanchimmate, olu xawira loosaasinchimmate hattono guungotenna labbanno loossa giddo gadachante owaattanno. Kunino jawu fayyimmate, buqqeetenna dagoomittete qarrubbara iillishanno.
Olu xawirano ikkiro shigiggisannore la’’a, koo-tee gano, buqqee gawajjanno coyira (Kemikaalete) aamama, (baxxinohunni waajja huntanno xagga uyninsaro); kuri mannooti aana rumuxxitinoti buqqeetenna dagoomittete xiiwo kalaqama albillitte heeshshonsa aana kolishsho bassa tugge sa’anno.
Qarunni leeltanno dagoomittetenna buqqeete qarrubba mereerinni yaaddo, dano kalaqantannoha lawanna yaada, mannuwiinni baxxate qarri, gibbo, dano iillisha, dadillu macciishshamme giddora e’’a, meessaneete ajinshe la’’a, meessanete wolootuwiinni bada shiimunni kullannireeti.
Buqqeete ogeette dokter Maastewaal Mekonniniti yitanno garinni; buqqeete woyi surrete fayyimma batinyere amaddinotenna mannootu laooshshe dagoomittete ikkitubba macciishshamme, mittimmanna amale xaphi assite amaddannote. Konnira mannootu buqqeete woyi surrete gawajjo iillitannonsa woyte heeshshonsa giddo batinyuri hooggannori amadame daanno.
Mannu buqqee babbaxxino korkaatinni gawajjantara dandiitanno yitannoti dokter Maastewaali; umihunni Manchu umisi akatinni gawajjantara dandiitannoha ikkanna togo yaa umisi Manchu buqqeesi gawajjanno coye loosanno woyte gawajjantara dandiitanno yituhu gedensaanni baxxinohunni mannaho shiqqi yinori yaano, hirantannorinna sa’ara hasidhannokkiri amma’no, budenna labbino coyubba xiiwanno coye assitanno woyte buqqeete aana xiiwo kalaqantara dandiitanno.
Wole widoonni dagoomu gede worroonni bude woyi wodho gawajjitannoha ikkiro surrensa aana xiiwo kalaqantara dandiitanno. Heeshshote xoolle, mitiimmate batinyinna miniidi heeshsho injoo hooga mannu buqqee gawajjitanno coyubba mereerinni kullannire ikkansa xawissanno.
Baxxinohunni olu mannu buqqee gawajjitanno coyubba mereerinni qarunni kullanniha ikkasi xawissannoti dokter Maastewaali; kuni ikkinohu qaru korkaati olu ayeeno doorannokkiha baalanka yaachishannoha ikkasinniiti. Baxxinohunni olu qooxeessira heedhanno qaaqquullinna meentu luphi yitino yaaddo, gawajjo, siyatama, tultaawanna darte xaaddannonsa daafira buqqeensa gawajjantanno; mito woyteno luphi yino surrete fayyimma qarrira reqeccaabbara dandiitanno.
Buqqeete qarri olu xawira noore calla gawajjatenni dihiganno yitannoti ogeette, mule nooha agurreenna ninke xeertote hee’ne odootenni macciishshineemmo duduwinni calla yaaddotenna he’mbeelamate giddora e’neemmo; tini umisenni bati’rano hoogguro luphiima buqqeete xiiwooti yaatenni xawissanno.
Buqqeete qarri shiima ikkiro surrete qarri kayinni luphi yino surrete fayyimma qarrira iillate dhuka afi’rino. Baxxinohunni xaa yannara gobbate gede baalunku konni coyira reqeccaamboommo; ikkollana dargaho noo daga kayinni luphi yitino buqqeete xiiwo goddo nooha lawanno’’e. konnira konne qarra gatisate jawa looso loosa hasiissanno yitanno.
Aliyye gobbate kifilera loosoomma yitannoti dokter Maastewaali; konninnino luphi yitinoti buqqeete gawajjo leeltanno. Konni daafira e’ino qarrinni fula dandiitanno gede baxxino surrete fayyimma qarri giddora e’annokki gede techo ga’a yinikkinni looso hanafa hasiissannota qaagiissitanno.
Gobbankera noohu buqqeete xaginaati hasi’nanni geeshsha jawaatinohanna ogeeyyete kiirono batidhinota ikka hooggurono xa noo akatinna ogeeyyenni looso loosa dandiinanni; wole widoonni gobbate gede togoo qarrubba iillitanno woyte amma’note annuwinna macciishshantanno mannooti beeqqo hasiissannonsa.
Ikkollana yitanno dkter Maastewaali; xaa yannara iillinoommohu qajeellete deerri daga dagoomittete miidiyubbara uytanno illachi, hee’nanni garinna woloottu korkaatta baxxinohunni amma’note annuwinna macca mannoota macciishshate noo hasatto ajjinote. Qarrano insanni calla gatinseemmo yaa didandiinanni. Konnira iillitino gawajjo ajishate balaxotenni dagoomu surrete fayyimmanna woloottu hajubba aana huwanyo afi’ranno gede tuqu xaadooshshira sufo noo looso loosa hasiissanno.
‘’…..Kaayyote gede ikkeenna surrete fayyimma aana noonke huwanyo lowo geeshsha ajjinote. Daga wole mannimmansa shiima geeshsha xissanturo maatiro afatenna xagisi’rate assitanno sharro surrensa fayyimmara illacha ditugganno. Tini fugama kayinni bati’rino qarrira reqecceessitannohura baaluri aleenni balaxa hasiissannohu surrete fayyimma agarooshshi aana assineemmohu huwanyo kalaqate looso ikka hasiissanno’’ yitanno.
Surrenke qoropho hasidhanno; baxxinohunni togonni olu giddoonni sa’’ate gadachishannori hee’riro dagoomittete miidiyubbanna wolurinni la’nanni surrenkera sonkeemmo sokka aana luphi yino illacha tuga hasiissannonke. Togoo coyunna coranturo gawajjonsa luphi yitinota ikkasenni qoropho assa hasiissanno yino.
Xa hee’noommo akatinni olu qooxeessiranna wole basera gaamotenni, addinninna dagoomunni ikkara dandaanno, buqqeetenna dagoomittete keeraanchimma yinanni xaginaate aa hasiissanno.
Xa gobbate gede noonkere surrete fayyimma ogeeyye amma’note annuwi ledo qineessine loosoho qixxeessa balaxo aa hasiissanno loosooti. Woluno dagoomu hasaawi hasiisanno. Korkaatuno surre xaginsannihu umihunni hasaawunni giddo noo coye fushshitanno gede assatenniiti. Koma, giddo, sirchunni babbadama,gosoomitte; kuri baaluri buqqeete kere hunannore ikkansanni dagooma gamba assine hasaawisatenni surrete fayyimma qarra kalaqqanno hedo fushsha hasiissanno.
Wole widoonni dagoomu egennamikkinni umisi qachi giddo maaxame mittu woleho diina lawanno gedee hedo aana illacha tunge loosa, gamba assa, hasaawisa hasiissanno. Tuqu xaadooshshuwano kunni aana illacha tuGge loosa hasiissannonsata huwachishshanno.
Olu batinye akkimale midaado afi’rino. Baxxinohunni daga togoo buqqeete soorrama giddora eessate widoonni diheewisiinsanniho. Konnira xaa yannara gobbatenna dagate gede ikka noosihu olu yannara buqqeete xiiwo iillitinonsa daga e’ino qarrinni fultanno gede kaa’late aanaati.
Bakkalcho Bocaasa 8 / 2015
