Abbebech Maatewoosinna Amsaalu Felleqe
Addis Ababa:- Tayxe dirinni Maakirote ikkonoome handaarinni xibbuunni 7.5% lopho maareekkantanno yine agarrannita Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) egensiisi.
Xaphoomu ministirchi dagate riqiwamaanowiinni ka`ino xa`mubbara dawaronna tittirsha uyi yannara xawisino garinni; Itophiyu miinji sa`u dirrara baxxinohunni qole sai dirira mannu kalaqinonna kalaqamu jifo luphiima garinni xaaddusirono; shotu garinni ganaminnokkitanna amandoonniti lophote doogo suffannota ikkasenni, xiiwo dandee uurre 6.16 tiriiliyoone birra (127.6 biliyoone doolaare) iillino. Wiinamu eo 1 kume 212 doolaare ikkitino. Maakirote ikkonoome niro xibbuunni xibbuunni 6.4% maareekkinoonniha ikkanna; tayxe dirinni 7.5 lopho maareekkisiisanno yine agarranni.
Xaphoomu ministirchi kalqete baanke mashalaqqe bue asse xawisino garinni; Itophiyu miinji Soojjaati Afrikira umiha, Sehaara qooxeessira eelaanni afantanno Afriku gobbuwanni qole sayikkiha jawa miinja ikkino. Itophiyaho uurrinshunna uurrinshunniha ikkitinokki miinjittete millimillubba heeransanni lopho konninnino ale ikkitara dandiitanno.
Jireenyu hasatto Itophiyu Afrikaho jawu miinji noonsa gobbuwa goddo mitte ikkitanno gede dandiisate yiinohu Xaphoomu ministirchi; jawaate loosatenni konninni roorino guma abba dandiinannita buuxisiisino. Tayxe dirinni baxxinohunnino keeru akatinni agarroonnihunni xibbuunni 7.5% maareekkisiisate mixo amandoonnitano coyi`rino.
Sai miinji maareekkaminohu giwirinnunni, industiretenni, owaantetenninna womaashshu handaarinni loosantino loossanni ikkinota xawise; qamade, ruuzenna badala hattono bunanna laalo labbino laalchubba gobbaydi dikkuwara soyaatenni ikko sagaletenni meessa dandaatenninna xaphooma giwirinna lossate deerrinni luphiimu qeechi noonsata kaysino.
Gobbate giddo ruuze laashshate dandiisanno dhuki noota rosicho adhinoonnitanna ruuze aantanno dirrara qamadete gede luphiima deerrinni laashshinannitanna gobbayidi gobbuwara shiqinshannita xawisino.
Sa`u shoole dirrara 4.7 biliyoone ale haaruudde bunu mu`ro kaansoonnitanna tayxehu bunu laalchi nirihunni xibbuunni 20% ale lopho heedhannosita buuxisiisino.
Xaphoomu ministirchi; “Giwirinnu handaarinni hananfoonni loossa kaajjinshe sufinsiro Itophiya sagaletenni umose dandiitanno gede assa dandiisiissanno safo noota leellishanno. Kayinnilla, kuni hanafote loosooti iilla hasiisannonkewinni lowonta xeerti`neeti hee`noommohu. Qaru hasattonkeeti baatto loosi`re galinohanna handa babbadate. Baatto loosidhe galtiinore handatewiinni badatenni, wole doogonni sagalimmate hossanno handa ceate ikkinninna irshaho handa xiimbanni baatto hawuura gattanno deerra iillineemmo geeshsha giwirinnunni hananfoonni wo`naalshi sufa hasiissannosi” yiino.
Industirete handaarinni xibbuunni 4.9% lopho abba dandiininte gede; sai dirinni heewisiinsanni woyte kayinni woffi yinotanna kunino ijaarshu handaarinni simmintote ledo amadisiisame nooha ikkinota coyi`rino. Ikkollanna, laashshaano handaarinni baxxinohunni ‘’Itophiyu Laashshito!’’ yitanno millimillonni dancha guma afi`noonnita xawisino. Konni dirinni lopho luphi assate wo`naalsha assinanni yiino.
Wole widoonni, owaantete handaari xibbuunni 7.6% lopho maareekkisiisinota xawisino. Kunino xaphooma GDP qeechisinni luphiima ikkinota leellishino. Xaaddinoti waagu lexxo Itophiyu jifo calla ikkitukkinni kalqoomu dagoomi qarra ikkitinota xawise; sa`u shoole aganna giddo akkimale lexxitinoti waagu lexxo ajjanni nootanna kunino adhinoonni qaafonni kainohunni afi`noonni gumaati yiino. ‘COVID-19’ fayya jifote gede calla ikkikkinni kaayyote gede assine horonsi’ra dandiininte gede; akkimale waagu iibbabbo aanano labbino qaafo adha hasiissannota huwachishino.
Konninnino ba’’annore ajisha, noosihu noosikkihura kaa`la, gateno ikko irshunni laashsha, moorunna cee`matenni qoropha, gibbo agurre keere, cee`ma agurre jawaante, mooru giddonni fulle halaalaanchimma doodha hasiissanno yiino.
Itophiyu miinji sa’u dirrara baxxinohunni sai dirira mannu kalaqino jiffannna danonni jifaminota baali’ne qaagginanni. Jawa jifo giddo uwino diro ikkinohura; gobbate giddo olinni; Ruusiyunna Ukireenete oli korkaatinni; moollenna Koroonu fayya miinu aana jawa hekko kalaqqe sa’ino yaa dandiinanni.
Ikkollana, mittu manchi qarru giddoonni sairo jawaata ikke fulannonte gede Itophiyu miinjino xaaddino jiffa dandee sainoha ikkasinni shotu garinni hiiqqamannoha dikkino. Hanafantinota miinju lopho sufisiisa dandiinannita Itophiyu miinju hajo tittiraano calla ikkitukkinni kalqete miinju hajo keentanno bissano huwattino garinni Itophiyu miinji jiffate giddoonni kaajje sa’’a dandiinota xawisino.
Xaaddino jiffa dandee saino miinjaati yinanni woyte; Itophiyu miinji 2014 bejetete diri goofimarchira 6.16 tiriliyoone iillino. Kuni yaa doolaaretenni shallangiro 126. 7 biliyoone doolaare iillino. Qaagginanninte gede 100 biliyoone ale iillate noonke halcho amaalete minira shiqishoommonkanni. Xaa yannara wiinamu eo 1 kume 212 doolaare iillitino.
Konne calla ikkikkinni Itophiyu miinji Soojjaati Afrikira umikkiha jawa miinja ikkino. Tini taje mootimmannita dikkitino. Kalqete baanke tajeeti. Kalqete baanke tayxe assitino keenonni Soojjaati Afrikinni umiha ikke Sahaaru qooxeessira afantanno gobbuwanni kayinni sayikki deerra amadinoha jawa miinja ikkinota kiirote tajenni worroonni.
Itophiyaho baatto loosidhe galtinori hakkeeshshano giwire baattannore dikkitino. Qamade laashshe hirino yinummorono laashshino bikkinni shallangeenna giwire baatate rosichi nookkihura mageeshshi miinja milli assanni nooro afate dandiinannikkihuranna woxe mine worate rosichi noohura haaruudde gobboomitte loossa hedote giddo worinoha ikkinokkihura miinju aleenni xawinsi tajera aleenni ikkannota dihuluullammanni. Kayinnilla baalanka sumuu assannonke gede kalqete baanke fushshitino taje calla woroommo yiino; Xaphoomu ministirchi.
Sai dirira xaphooma gobbate giddo laalchi 6.4% ikkino. Konni dirinni noonke mixo xa nooha gobboomu keere sufisiisatenni ajanni ajeenna 7.5% losaate hendeemmo. Miinjanke giwirinnu massaganno; industire massagganno yinanni boode sekiterranni huxxama dinonke. Hala’lado latishshu handaarra loonsummoro dhuku noonke daafira miinjanke lossa dandiineemmo yaanniiti xawisinohu.
Sai diriha 6.4% lopho sekiteretenni bande la’nummoro umihu Giwirinnaho. Giwirinnu 6.1% lopho maareekkisiisino. Duuchi’ne doorantinoonni qooxeessuwara la’inoonninte gede giwirinnu handaarinni Qamadete laalchinni jawaachishanno gumaati afi’noonnihu.
Qamadetennino sae Ruuzete laalchino hattonni lophino. 2013M.D geeshsha 5 miliyoone kuntaala ikkannoha Ruuzete laalcho gobbaydinni eessineemmonkanni. Tayxe dirinni Ruuzete laalchinni Amaaru qoqqowira la’noommoha dancha rosicho Oromiyahonna Wodiidi qoqqowubbara halashshatenni ajanni ajeenna tayxe 8 miliyoone kuntaala laalcho agarreemmo yiino.
Qamadete gede gobbaydi gobbuwara sonkeemmo yaa hoongummorono kayinni Ruuze gobbaydinni eessa dihasiissannonke. Gobbate giddo Ruuze laashshatenna horonsi’rate dandiisiissanno kiiro noota tayxe dirinni la’noonnitano hattonni. Tayxe dirinni kayinni gobbaydinni eessinanniha gatisate dandiisiisanno guma afi’noonni.
Badalatenni luphiima laalcho afi’noonni. Qamadeno ikko Badala hala’ladunni illacha tunge loonsoonni daafira afi’noonni gumi jawaachishannoho. Hasattonkera aleenni ikkinoha Badalate laalcho sai hawadi yannara afi’noonni. Gummate laalo ragaannino muli yanna giddo lamalunna settu agani giddo kaansoonni Paappaayya mittu haqqinni settawunna honsawu gumi geeshsha laalannoha mittu dirinni ajjino yanna giddo lamala hekitaare baatto aana latinsoonniha la’’ate dandoommo yiino.
Baatto handunni hawuurtannori yannaasincho hayyonni hawuurtanni handansa kayinni ce’anni xiikkanna qixxeessa insa looso ikkanno. Kayinnilla, giwirinnu loosira yineenna handunni hawuura gattanno deerrira iillina geeshsha handaarunni hananfoommo loossa sufa noose. Konni ragaanni lowo loossa agartannonke; hasiisanno garinni diloonsoommo; la’nanni hee’noonni gumi jawaachishannoha ikkirono.
Owaante 7.6% lopho leellishino. Qeechisino xaphooma gobbate giddo laalchinni luphiimaho. Owaantete giddo haammatu kullanniri hee’rirono qara qara ikkitinorinni umihu Itophiyu diilallote doogooti. Itophiyu diilallote doogo koroonu fayya taraawo yannanni hanafe xaaddinose xiiwo dandaatenni haammata gobbuwara buubbannoha ikkanna Afriku naaxxilleno ikkitino. Lowo tirfeno afidhinohura owaantete hodhishshi handaara luphi assitino.
Owaantete handaarinni layinkiti Itiyo- Telekoomete Itiyo-Telekoome soorrote kawa 37 miliyoone harunsaano noosenkanni. Xaa yannara 68.9 miliyoone owaatamaano noose. Luphiima lopho la’noonni handaarra maereerinni mittete. Owaatamaanote kiiro calla ikkikkinni hakko bikkinni iillishono tirfeno lophitino. Gaancete korkaatinni gufidhino base heedhurono.
Wole widoonnino, womaashshu sekitere xibbuunni 21% lophitino yiinohu Xaphoomu ministirchi; womaashshu sekitere xaphooma noose jirono 2.3 tiriiliyoone iillinota lede xawisino.
Bakkalcho Bocaasa 8 / 2015
