Gobbanke sa’u dirrara keerenna ga’labbo kalaqamunna manchi beetti kalaqanno qarrinni huxxante keeshshitino. Gobbayidi xiiwo,koroonu fayya,Aliyyeenni ka’ino urdenna urdete korkaatinni kalaqamino darti Itophiya hembeelse saino. Ikkollana Itophiyu konni duuchu qarri giddo heedhe qiniiticho anganni urde,guracho anganni latishsha amadde assitino sharronni maareekkamino gumi Itophiyu diinnate ille saalsiinno garinni latenna luphi yee leellino.
Eo gamba assatenni,gobbayidi daddali,arri qamade latishshi,Itophiyu haroo’mate kofo Abbayi lendanna jajjabba pirojekituwa horo aa hanafanna labbeemmeri Itophiyu rakkote giddo heedhe abbitino gumi diina afoo amadisiise Itophiyu daga hagiirrunni wonshannoho. Tenne la’ino gobbayidi gobbuwa Itophiyu insa qamade yogortanni heedhanno gede halchitannori addi addi faronni Itophiya okkate wo’naaltino;ikkollana di tolinonsa. Galchimi gobbuwa hexxonsa gumulsate Itophiyu AGOA giddonni fulanno gede assinoonni xiiwo lawishshunni kullannitenkanni.Tini seyo borreessantinohu jifo dancha kaayyora soorrine loosa dandiinoonnihuraati.
Haaqee waajjine gonxikkinni di gallanni yaanno maammaashshu. Konni maammaashshi kaiminni jifo batidhinonke yine anga gamba assi’ne goxa hasiissannokkita Itophiyu daga seekkite huwattino. Urde calla ikkikkinni uredteno sinqu hasiisanno. Urdete gedensaannino gobba sufa noose. Konni daafira urde qiniiticho anganni,latishsha gurachotenni amadde gobbate utuwimma agarsiissu hayyo techo la’neemmo eltora fushshitino. kuni jawaachishanno gumaati.
Gobba olu giddo heedhe,koroonu rakko huxxite heedheenna,gobbayidi xiiwo cigile hekki yite heedheennanni illetenni leellanno guma maareekkisiisa dandiitinoti keeru dirranno woyte hiikka higge gugguuffannoro huwatate kiilaanchunniwa mara hasiissannokkita buuxissino. Konniraati keeru latishshaho jawiidi uduunnichooti yinannihu. Keeru latishsha abbanno. IFDR Xaphoomu ministirichi Abiy ahimed (dr)Amaalete minira xawishsha aanni, “keerenna jiraanya buuxisate ola uurrisa doorshu nookki hajooti” yiinohu. Ledannino Abiyi “Keeru bushi,urdete danchi dino;Doolaare tunfanni manna shinanna keeru dino;gobbate horora yine hara hasiissannonkewa baala ha’neemmo” yaatenni keeru gobbate miinjira noosi qeecha kaajjishe huwachishino.
Keerunni tirfi’nanni;olunni miinja calla ikkikkinni lubbo hoonganni. Xa keeru dirri woyte muffi yitinori dihooggino. Tennerano Abiyi xawisanni; “keeru muffi assannonsari olu daddalaanooti” yaanni olu miinju aana abbanno xiiwo kaajjishanno. Keeru hoogiro latinohu billaallanno;latishshu disufanno.
Gobba jifote giddo heedhe seyoo borreessiissurono;amandoonni jireenyu ajuuja garinni la’niro seeda doogo hadhanni afantanno yaate jawaachishshanno ikkito dino. Sayinsummo dirrano afoo wonshine togo yaate di jawaachishshanno. Konniraati xa keere diriirsa albankeenni noo dancha kaayyo jirote soorratenni hundi Itophiyu albisaanchimma wirro abbate ajuuja kaajjisha hasiissinohu.
Xiiwo ga`labbi yituro, co`ontannino ba`uro, womaashshu irko daggannoha ikkiro, gobbayidi soorro tirantanni dagguro, gobbayiditi investimentete hasatto bashshosewa higa hanaffuro, nootino ga`labbi yituro miinju wirro lophatennino sae luphiima guma leellishara dandaanno akati hee`ranno.
Mootimma amaddino ragi garinni gobbate gede amandoonni mixonni sa`u dirrara miinju aana soorro abbate harinsanni keeshshinoonnitinna guma maareekkinoonnireno ikko maareekkinoonnikki loossa kaajjite suffanno. Arri gorsu qamadete latishsha labbino baca horonna tiro noonsa loossa mootimma illachunni harissanni no. Layyote yannara hala`lado baatto aana wixaminoha qamadete laalcho gamba assinanni gari hattono tayxe arri gorsu qamadete latishshira amandoonni mixonna baatto aana gumullanni hee`noonni loosino konne leellishanno.
Konnira qole mootimma assitanno wo`naalshinni ajinokki garinni dureeyyetenna xaphooma qansootu halama qara ikkitanno. Baxxinohunni keeru sumuumme gumulate baalunku yawosi fula hasiissannosi. Kuni seyanno gede loosa gobbate lopho buuxisiisate calla ikkikkinni, jireenyu ajuuja halaalsate dandiisanno!
Bakkalcho Bocaasa 8 / 2015
