Abbebech Maatewoos
Addis Ababa:- Federaalete mootimmanna HWHT mereero harinsoonniti keeru sumuumme Itophiyu murci’raanchimmanna Afrikunnita qrraho tiro abbate dandoo leellishshinnote yee albi wodiidi daganna dagoomi qoqqowi gashshaanchi kalaa Abaate Kisho egensiisi.
Dagate wodani giddo olu uurra kalaqqino ge`nete macciishshamme polotiku mannootinna aktiviistootu qooxeessirano kalaqameemmero keere garunni coommishi’ra dandiinanni yino.
Kalaa Abaate Itophiyu pireesete uurrinsha ledo assino hasaawinni egensiisino garinni; xiyyitu huuro macciishshantannokki gedenna sufanno keeri daanno gede assitanno sumuumme ikkaseno jawa seyooti. Kuni muli yanna giddo wodiidi Afrikira Federaaletenna HWHT mereero harinsoonniti keeru sumuumme Itophiyu murciraanchimmanna kaajjitino uurrinsha leellishinoho. Afriku umise qarrira umise oosonni tiro abba dandiitannotano leellishinoha ikkanna; wolootta Afriku gobbuwano gobba ammantanno gede assannoho.
Tenne gobbate doogo wolootta gobbuwano ayirrissasera hasiisanno yinohu kalaa Abaate; Afriku dagano qarru kalaqaminsaro gamba yite ofolte hasaabbanno gede assate ragaanni Itophiyu godo`litino qeechi gotti yinoho yino. Kunino Itophiyahono ikko Afrikaho jawa naaxxa ikkinota xawisino.
Isi xawishshi garinni; keeru sumuumme Itophiyu albisa Afriku xintaancho ikkase ayirrinye wirro uynannise gede assinoho. Aantete Afrikaho heedhanno kiphorano Itophiyu widoonni tiro wora dandiinannitano leellishinoho.
Kalaa Abaate, adiwu koliddaho qeelama hoogatenna kodote gashshootira hirama hoogate safo tuginoha ikkasi qaagiisse; kunino keeru sumuumme ayno hasi`ri gede mereeroho e“e ani yoommota calla asse yee murannokki gede gargarannoho yino. Sumuumme wolootta Afriku roduuwinkeno Afriku Afriku daganni tiro abba dandiitanno yite ammantanno gede assinnona mitto widoonni Afrikaho jawa ayirrinye ikkasi coyi`rino.
Wole widoonni qole Afriku daga uminsa qarra uminsa dhukinni tirate dandiitanno gede leellishannoha ikkasinna konnira qole albi Nayjeeriyu pirezidaantichi Oliseengo Obaasaanjoranna albi Keeniyu pirezidaantichi Uhuuru Keeniyaatara jawu ayirrinyi noonsatano huwachishino.
Kalaa Abaate Afriku araaramatenninna araarsate loosi aana usuramanna konni loosinni calla amadama noosekkita kule; kalqoomu dagoomi giddo murote biso ikkatenni qeechu heerasera hasiisanno yino. Ayno ikkiro kuni Afrikaho hasiisanno dargaati yee aankera didandaanno yinohu kalaa Abaate; ninke Afriku daga uminke murciraano ikkine hasiisannonke dargi aana iillate wo`naala noonke yeeno coyi`rino. Kunino wodiidi Afriki aana iillinoonni keeru sumuummenni hananfoonni yee ammanannota xawisino.
Kalaa Abaate; “Ninke Itophiyu daga kalqoomu deerrinni albisa yinanni gobbuwa mereero kullannireeti. Mootimma noonkereeti, dimokiraase woloottaho rosiinsoommoreeti hattono haammata balchoomma noonkereeti. Ikkinohurano giddoyidi qarrinke roduuwanke ikkitino Afriku daga geeshsha iillikkinninna insaho daafursinummokkinni qarrubbanke uminke tira dandiineemmo” yino.
Isi xawishshi garinni; umihu olunni gawajjajjaminohunna gawajjamannohu dagooma ikkasinni; sumuummete gedensaanni dagoomuwinni macciishshantinoti ge`nete. Boode polotiku mannootinna aktivistootu surre giddo nooti kayinni manchu wodani giddo duwamino kashilo qitiissatenninna buwano giwaaratenni meessi heeshsho injeessate hasi`nanni dani macciishshammeeti.
Mannu kiphamanno gedenna daramanno gede wolootta kortaatta hasi`neemmori ninke boodu umonke polotiku mannaati yii`neemmoreeti. Kuni ajinohe, konni aana wolu dinohe, ati qeellitto, ku`u qole qeelami yinanni dibbe ayyaaxxineemmori ninkenni polotiku mannootaati. Daga tenne keeru sumuumme hajora murciraanote. Wirro higannokki garinni olu uurro ikkinninna wole hasatto dinonsa. Olu uurranno woyte manni direyaanno, olu uurranno woyte manni didaramanno. Konni daafira dagate wodani giddo olu uurra kalaqqino macciishshamme polotiku mannootinna aktivistootu qooxeessirano kalaqameemmero konne keere garunni coommishira dandiinanni.
Keeru dirrawo gede mitte kaa`lo ledawokkiha gobba baalate dirame kuni xe“inohena canca noohe, konne hoogoottonna ola fana noohe yee hajajanno bisira bayicho aana hooga danchate yinohu kalaa Abaate, sa“inoha kikkisatenninna kalaqaminokkire kalaqaminohu gede asse shiqisha dagate darammenna heeshshote mitiimma gobbaanni abbanno horo dinosi yino.
Keeru ayiddi umise dagatena sumuummeno adhitino yinohu kalaa Abaate; daga keere sumuumme adhitino bikkinni base baalatenna deerru deerrunkunni afantanno massagaanono tenne hajora baxxinohunni yawo macciishshantannonsa mannooti tenne yawo adhitara hasiisanno yino. Olunni sannate keeshshinummorono nafa xe`nenke diwonshineemmo yee coyi`re; sa“inoha qaanganni albillichonniha huna keereho abbitanno kaa`lo noosekkita xawisino. Baxxinohunni qummi assa hasireemmoti polotiku mannooti sarraaqotenna jannimmate macciishshamme giddonni fulte dagansa keeru widira dagganno gede assa gadacho giddora e“a noonsa. Xaano keeru mereersha ikka noosihu keereho yino.
Bakkalcho Bocaasa 8 / 2015
