Itophiyu haammata turistete bayichi noo gobbaati. Manchi beetti sirchi afaminowaati. 3 miliyoone ali diro kiirsiissinoti “Luusi” woy” Dinqinesh” miqichi, Arebiku buni sirchi, kalqete seedu lagi kolishshu Abbayi, Artaeele giirate ramaxi/Volcano/, kalqete iibbadu bayichi Daalool afamanno gobba ikkase dhaggete.
Haammata xeichaame gobbanna iibballicho, Itophiyaho calla afantannoti qoleno haammatu dubbu saada, paarkootu heedhannowaati Itophiyu. Haammatu budi, afuunna amma`note gobbaati. Kalaqamu, mannu loosinonna dhaggete budi doni (UNESCO)te borreessiisse Afirikunni albisaancho gobba ikkate dandiitino albisa gobbaati Itophiyu.
Kuri baalu turistete bayichi gobba ikkiturono; baara widi turistenni ikkitukkinni gobbate giddo daa”ataanoonni daa”ante egenna hooga, qansootise afinokki, afateno hixamanyinokki ikkito noota tajubba caakkeessitanno.
Konne ikkinohura, sa’u lamalara turizimete Ministeere, “Itophiya ani afohe” yitannotanna gobbate giddo turizime kakkaayisatenna jawaachishate illachiishino millimillo hanaffinota egensiissino. Millimillo qara gede, ilama gobbasi budenna dhagge xaphoomunni turizimete baycho affanno gede dandisiissannota qummeessitino. Itophiyu haammata turizimete bayicho afidhinota ilamate egensiisate ragaanni noo foonqe beeshshate millimillote hasiishsha kultino. Tenne hajo lainohunni qixxaawote kifilenke Turiziemete Ministeere Dieetitte Salaamawiti Daawititenni ledo assinoonni hasaawa haa`ne konni gafinkera shiqinshoommo.
Bakkalcho:- “Itophiya ani afohe” yitanno millimillo faajjetenni hanafisiissinoonni. Konne ikkinohura, tenne millimillo hasiishshi maati?
Dukko Salaamawit:- ‹‹Ani afohe Itophiya” yitanno millimillohu qaru hasiishshi gobbate giddo turizime kakkaayisatenna milli assate. Gobbate giddo turizime mittu bayichinni wolu bayichira gaamoteeno ikko hallanyunni assinanni millimillonna daa’attote budi xa noowinni woyyaawinohanna lophinoha ikka noosi. Qooxeessankeno ikko xeertote noo turizimete bayicho kalaqama, dhaggennihanna mannu loosinoha afa hasiissannonke. Anfummonte gede, turizimete handaari qara qara ikkitino miinju handaarubba wido hige muli yanna giddooti kiiraminohu. Xa kayinni qara miinju buicho assine kiirroonni. Turizimete bayicho woyyeessine daga goshooshannoha assine roorenkanni daga gobbase giddo noo jiro daa”attannonna quqquxxantanno gede assate loonsanni hee`noonni. Gobbate giddo turizime mimmitu ledo bude egensiisatenna kaajjishatenni gobbate mittimma bowirtanno gede qeechise jawaho.
Millimillo qara gede, rosu minna kalaqqanno turizimete kiwawenna uurrinshuwate widoonni loosantanno gede assinanni. Baxxinohunni lophitanni noori akkalanna haaruudde turizimete bayicho daa”attanno gede assinanni. Ledoteno, Hoteeletenna turizimete miinja Kakkaayisate widoonni jawu qeechi noosita anfeeti millimillo hanafanfoonnihu.
Bakkalcho:- Ilama gobbase affanno gede dandiisiisatenni sae miinjano kakkaayisanno yoottana; kuni may garinni gumulamanno?
Dukko Salaamawit:– Qara gede turizimete handaari sa`u lame dirrara “COVID”ni, gobbate giddo kalaqantino hobbaate hoogate korkaati qarrinni jawa gede gawajjaminonna qiide keeshshino. Fayya kalqete deerrinni jawa baashe kalaqqino. Ninke kawiinni fulate qara gede umi deerrinni kaima assine horoonsi`neemmohu gobbate giddo turizieme Kakkaayisate. Konne mitte istiraateeje gede assine adhinoommo.
Laayinkihu kayinni, olluu gobbuwa ledo noonke xaadooshshe qoleno, kalqenniha turizimete xaadooshshe kaajjishatenni, qansootu daa”atatenna milli yaate budensa buuxxanno gede assiniro roorenkanni turizimetenni afi`nanni horo suffinota ikkitanno gede assate.
Konniraati “Ani afohe Itophiya” yitanno millimillo giddo turizime milli assatenna konni ledo amadame afamanno miinju horo lossate yineeti tenne millimillo faaajjetenni hananfoonnihu. Daganke hammatate; haammatu daa”antanni bayichi noo gobbaati. Konne looso kaajjinshe sufa dandinummoro miinju aana lopho abbanno guma afi`neemmo” yine kakkaayinsoommo millimillooti.
Bakkalcho:- Tini millimillo mamoote hanafantanno? Mayi gar loossa giddo karsantino?
Dukko Salaamawiti:- Tenne yannara millimillo hanafantino. Giddoseenni haamataricho amaddino. Konni giddo diijiitaalete Kakkaayisate; addi addi ba`re qixxessatenni hasiishsha egensiisatenna qansootu dhaaddotenni beeqqaano ikkkitanno gede assate loonsanni hee`noommo. Konni giddo, “Gobbakki afi” yitanno turizimete kiwawe rosu minnara afantannota yaate ise horoonsi`ne huwanyo kalaqate looso loonsanni. Konninni, umi diriminni kaayise jajjabbu rosi uurrinsha geeshsha noore horoonsi`nanni. Baalunku wedellinna lophitanni noori aja dume gobbansa afanno gede tenne tantano horoonsi`rate mixonkeeti.
Tenne harinsho aana, haammata daa”attote pirogiraame qixxeessatenni, rosaano afatenna daa”atate hasiissannonsaha turizimete bayicho badate loosono qote qoteho loonseemmo. Qoqqowubba, quchumu gashshootinna hajo la`annonsa bissa tenne millimillo giddo beeqqaano ikkkitanno gede assinanni. Konne loosu aana hosiisate mixo loonse loosu widira e`noommo.
Bakkalcho:- Tenne millimillo giddo mittimma kaajjishate, qansootunniha, dagoomunnihanna polotiku mittimma bowirsate timo wortinoonni. Konne hiitto assitine qineessitinanni?
Dukko Salaamawiti:- “Itophiya ani afohe” yitanno pirogiraame roorenkanni huwachishannonohu gobbankeeti. Qaccete noo daganke anfummoro mittu mittu macciishshamme buuxa dandiinanni.
Kuni amaxxine dangoommota mimmito kaa`latenna irkisamatenni sae, roorenkanni miinjunna polotiku widoonino jawa tiro noota afa hasiissanno. Mereeroho kalaqantino gaance widoonni babbande kisanna wolo laooshsheno la`nanni.
“Itophiya ani afohe” yitanno millimillo togoo qarruwa gatisate illachiishshe loosateno ka`ino. Mittu qooxessinni ka`ino daga, wole baycho noo dagawa marte leellitanno woyte, hee`nanni heeshsho wolootu ledo hiitto ikkite xaaddannoro la”ate kaayyo afi`nanni. Itophiyu daga mageeshshi geeshsha qaccete noohu ledo mitto assanno coyi noonsaro huwata dandiinanni.
Haammatu coyinke mittoho. Dhaggennihunna baxisanno budi noonke. Konnira, tenne jironni, mittu mittu budinninna biinfillinni biifanna seesa dandaanno. Konne ikkeenna, tenne millimillonni mitto assitannonke hornyubbanna jiro, milli yine baalunku qoxeessira doyne daa”ata dandiinirooti.
Hedonkenna buqqeenke subbinota ikkitannohu, hee`noommo olliinni fulate meessaneetenke fajjinummorooti. Konne assinummoro gade adha dandiineemmo. Togoo harinsho kalqoommaho nootenna loonsanni hee`noonnite. Buqqeenke halashshate milli yaa noonke. Tenne yannara meessiha uyne wolootu bude, dhaggenna hornya hattono hee`nanni heeshsho maa labbannoro daa”atatenna adhate kaayyo kalaqqanno. Konne assinummoro gobbate giddo turizime Kakkaayisate jawu qeechi noosi. Konnira, konne illachiishino garinni minisiteere faashsho worte loossanni noohu.
Bakkalcho:- “Ani afohe Itophiya” yitanno millimillo megeeshshi geeshsha keeshshitanno? Uurrinshate dani amado suffanno gedenna qansootu uminsa gobba daa”atatenna hegersino guma abbate maa loonsanni hee`noonni?
Dukko Salaamawit:– Gobbate giddo turizime Kakkaayisate timo istiraateejikete aana ofoltino. Seeda diro keeshshannohonna loosisannoho. Kuni loosi daganke giddo gadenna bude assine loonsa geeshsha sufannoho ikkanno. Xaa yannara, turizimete loosi qiidinowiinni fulanno gede tini millimillo qara gede hasiissurono, qansootu wolu baychinni akkalanna haaruudde turizimete baycho daa”attara hadhanno woyte gade assidha geeshsha sufanno.
Tini pirogiraame giddoseenni haammata ba`re, hedonna loosu aana hosiinsanni loossa amaddinote. Addisi Ababaho calla ikkikkinni baalunku qoqqowira noo turizimete baychonna haaruudde loosantinota turizimete jiro mittowa qolte amaddinote.
Wedelluno, xaa yannara gaamotenni ikkite turizimete baycho daa”atate budensa lossitanni afantanno. Babbaxinoha biifannohanna dhaggenniha ikkino baycho garbu qacce, lagga, fooncho daa”atate assinanni wo`naalshi woyyaawanni dayno. Ministeereno, konne wedella mitto biso assite insa ledo loosate qixxaabbe no; millimillote mitto bisooti.
Turizimete Ministeere Wocaawru agana turizimete agana yee su`me hala`lado looso loosino. Lawishshaho:- Masqalaho qansootu ilantino qaera hadhanno woyte, ledonsa keeshshe ayyaana ayirrisanno yannara muleenni, ilaala fulate, Shalleette gulufatenna labbanno gangalattonni beeqqaano ikkitanno gede loonsoonni. Guraagete Zoonera Sooddo ha`ni yannara konnira lawishsha ikkanno looso loonsoonni. Konni ka`a togoo gade halashshine baycho baalaho iillishate mixo noonke. Togoo tunceenyinni, Itophiyu ma lawannooro, baattote ofolla hiittootero afisiisatenni sae, budenna hee`nanni heeshsho huwattano dandiissiissanno.
Bakkalcho:- Gobbate giddo turizime halashshate widoonni haammata xe`ne nooti anfoonnite. Tini xe`ne maati? May garinni tirranni?
dukko Salaamawit:- Turizimete handaari iso isonni gobbate giddo turizime halashshate haammata xe`ne no. Konnira kullanni korkaati, gobbate giddo noohu babbaxxino turizimete baychi, daga daa”atate injiinori nookkitanna lattinokkita xawinsanni. Kuni jawa axe`ne ikke keeshshino.
Itophiyu giddo nooha haammata turizimete baycho garunni afa hooga wole qarraati. Kuni leellishannohu halashshine egensiisa hoogate xe`ne ikkino. Tenne qara ikkitino xe`ne bande tiratenna dawaro qolate loonsanni hee`noommo. Bandoonni xe`ne woy foonqe rahotenni dawaro afidhanno gede mixo mixi`ne loosu widira e`noonni. Xaa geeshshano danchu gumi borreessamanni no.
Bakkalcho:-Xaa geeshsha ledonke keeshshate yannakki fajjoottanke daafira galanteemmo!!
Dukko Salamaawit:- Anino galaxeemma`ne!!
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Bocaasa 1, 2015 M.D
