Sidaamunnihu Geerrimmate Amanyooti Daga Ammanamatenni Heedhanno Gede Dandiisiisinota Gobbate Geerri Coyidhu

Hawaasa:- Sidaamu qoqqowi Aabbo budillitete yooaanchimma amanyooti yoo aatennino sae araaru amanyoote harinsanniwa Sidaamu daga gatona yaatenninna ammanamatenni mitteenni heedhanno gede assatenni luphiima qeecha baraarsinota qooxeessu geerri coyidhu.

Amanyootu seeru afamishsha afi`re yoote minna uytanno farco budunnino dagoomaho yoonna farcote owaante aannotano buuxissino.

Woshi woradi qooxeessira geerchu kalaa Alemu Yune; ilamatenni ilama tareessatenni gumullanni afammannihu Aabbo wonsho budillittete yooaanchimma Sidaamu dagara jawa balchooma ikkitinotaati xawisinohu.

Amanyootu gobbate horo aannota, yannate qarrubba tirate dandiisiisaanno gede coyi`ratenni; Sidaamu daga budisenni reeshsha mine worte mimmito gatona yaatenna coye qiissate “Affini” amanyoote kalaqatenni, keeru dirranno gede assatenni kiphote kakkayissanno hajubba qiiddanno gede assate ragaanni jawu qeechi noositano xawisino.

Abbooshshenna rabba aguratenni araara gumullanni amanyoote ikkinota xawisinohu gobbate geerchi; budunnihu yoote amanyooti hala`leemmero mimmitu ledo kipho diheedhanno, olu giddorano die`nanni, sai gedee qarrino diillannonkanni yiino.

Heeshshotenna jajju goofo iibbabbitinohu araaru amanyooti hala`la hoogasinniiti. Konne balchooma agarano halashshano hasiissanno yiino. Baalunku qooxeessira afantanno Itophiyu daga baala konne amanyoote adhite halashshitara hasiisannotano seejjino.

Lamu mannooti fojjotenni gumultinota yoote mine, polisetenna seeru agarooshshi albaanni kaaddurono shoole ikkite ofoltino geerri albaanni kayinni kaaddara didandiitanno. Halaale coyi`nanniwa, garunninna keenaancho tii’’inni yoo aatenni halaalu fulanno gede assinanni amanyoote ikkasino coyi`rino.

Qidaametenna Sambatu barra gumullannihu amanyootu; mittu agani giddo shiqqino qaxxarora muro uynanniha, geerru baatooshshiweelo owaattanohonna gobbate geerrinna gosate massagaano baychu geeshsha maratenni qarru tiramanno gede assitannotano xawinsoonni.

Geerru kawi ka`ita hajo buuxxe halaale fushshitanno hayyo gumultanno. Kiphote kaima xiinxallite qarru tiramanno gede assitanno. Geerru albaanni kaaddinori sutantanno yine ammannannihura kaphano kaadano didandiinanni.

Barshe iillitinohu qaxxadhiro qaxxaro shiqqino mancho woshshiinshe tiro uynannita, woshshamihuno geerra ayirrisatenni shiqannota, kaphu farciraanono heedhannokkita xawinsoonni.

Yooaanono doorantannohu mannunni ikkikkinni halaale coyidhanno, gara ikkitino farco dagate aanno yine ammannannihunni Akaakonniiti. Insano kaa`lannonsa geerra filtanno, meentu beeqqo hedote giddo woratenni doortanno.

16kina 17ki saninni hanafe konne amanyoote gumulanni keeshshino geerri so’ronna mallaadaancho yoo digumultanno, Akaako qorophishsha uynonsahura qorophite uminsara yite faraddannotano xawinsoonni.

Sidaamu qoqqowi budu turizimetenna ispoortete biiro miseessu sooreessi kalaa Abbebe Maarimo; qoqqowoho baalante woraddara togoo dani yooaanchimma agumullannita coyi`rino.

Amanyootu Farcote ministereranna farcote biirora afamishsha afi`re yoote minna uytanno farco budunnino dagoomaho yoonna farcote owaante aanni nootano xawisino.

Hajote aana gumulo saysatenni sae araaru amanyoote harinsanniwa ikkasinni qooxeessu dagoomi mimmitu ledo ammanamanno gede assatenni luphiimu qeechi noosita, geerru gobbate egennonni owaattannonna baatooshshe xa`mitannokki amanyoote ikkinotano coyi`rino.

Qarra tirtannori Sidaamu cimeeyye dagoomunna Kaaliiqi daga massaggaraati eeggonna biilloonye uynonsahu yine ammannannihuranna tiiansa agarte yoo uytannoreeti yine ammannanninsahura kuri mannooti saysanno muronna hajajo ayirrinsanni.

Baadiyyete olluubbara konne amanyoote harinsanni bayichubbara dubbo doddola dandiinannikkiti, tenne owaantera calla hossanno huxxantino dagoomu base heedhannotanna baalante qooxeessubbara afantannotano huwachishino.

“Dagoomu mittimma sufanno keerira” yitanno massagote hedonni tayxe 17ki marrora Sidaamu qoqqowira ayirrinsanni dagatenna dagoomu ayyaani aana shiqqanno balchoomubba, amuraatta giddonni mitto ikkannota agarranni.

Abbebech Maatewoos

Bocaasa 1, 2015 M.D Hamuse

Recommended For You