Qiddist Gezaheny
Lamu diri albaanni zoonete gashshooti, amaalete mini, daganna egennaammu qooxeessaho noota kisantinokki jiro horonsi’ranna meessi dhukinni uurrate hedo galtannonsa. Qoqqowu mootimmanni gaammanni bejetenni calla millisate hajo, ledonnita miinju bue kalaqi’ra hooga, loosu hoongi luphi yiino deerrinni lexxanni daasi lowohunni huluullissunsa.
Kuri wodiidi qoqqowi Kambaata Xambaarrote zoone gashshaano, amaalete mini, daganna egennaammu miinju rosino doogo gobbaanni wole e’’o abba nooonsa yitanno hedo kalaqa hanaffu. Konnirano zoonete afamannoha mitto jawa dhaggete ilaala latisa hanaffu; konne 18 kume hektaare diwanno ilaala latinse ikkado daa’’attote iillo assinummoro giddosi kalaqantannoti loosu kaayyo jawa ikkitara dandiitanno yitanno ammana kalaqantunsa. Latisate hendoonni ilaalino Kambaatunna Xambaarote zoone ofollo ikkino Duraame quchuminni 8km xeertinyi aana afamanno Ambericho ilaala ikkino.
Konne latishsha loosate mixi’noonnihu 2012 m.dnni koroonu fayya kalqetenna gobbate yaaddo ikkitino yannaraati; koroonu yaaddo ikkirono zoone amaddino mixora kayinni dancha hedeweelcho ikke afamasi Kambaata Xambaarro zoone gashshooti, budunna Turizimete halamanni latannohu Hambericho ilaali daa’’atote basenna haanju latishshi pirojekte borro mini loosu harisaanchi kalaa Zemede Heeramohu xawisanno.
Loosu harisaanchi xawisanno garinni; ‘’HAMBERICHO’’ yaanno qaali lame qaalla waaxooti; ‘’Amba’’ nna ‘’Aricho’’. Kambaatu afiinni ‘’ARICHO’’ yaa Arrishsho yaa ikkanna ‘’AMBA’’ yaa kayinni darga woyi mitirichi afamannowa yaate. Konni daafira mittu manchi ilaalu birxe fuliro Galchimaannino ikko Soojjaatoonni arrishsho la’’a dandaanno. Ambericho afamino manchi Arrishsho fultannonna e’anno woyte afi’ra dandaanno. Kambaatu afiinni Ambericho yaa ‘’ARICHO AMBA’’ woyi arrishsho afantannowa yaate yaanni kalaa Zemede xawisanno.
Hunditi Kambaatu daga umi yannara heedhinohu konni ilaali aana ikkasinni budillaancho, amma’notenna dhaggete donnanna ikkitubba noonsankanni. Nugussansa mootoonsidhino; nugussansara galte heedhino; hasiisannonsa gibire baattino; dancha loosinohu baraarino; jaddaaleessu qorichishamino; nugussa soorrantino; konni daafira qooxeessu nugusu mootoo’ma amanyooti noosiho. Konninnino dhaggete qeechi noonsata huwata dandiinanni.
Ilaalu wole haammata jiro afi’rinnoho; mannu kaasinokkihu 200 hektaare ikkannohu xi’mu dubbi, giddosino Kewelchunna woloottuno dubbu saada noosiho; 350 ale ikkitannori xaginaateho hossanno mu’ro giddosi afantanno. Godu, xawunna woloottuno kunni dubbi giddo afantannota xawisanno.
Ambericho ilaali aana xaa geeshsha loosaminohu ilaalu latishshi umi fooliishshooti. Ilaalu lamala qara qara ilaalla amadinoho. Wolootta ilaalla la’’a dandiinannihu Ambericho ilaali guunxo iillinihu gedensaanni ikkinota loosu harisaanchi lede xawisanno.
Aanteteno woloottu haammata pirojektuwa mixotenni amadantinota qummi assannohu kalaa Zemede; mitte mittenti pirojekte 10- 20 Miliyoone birri ali geeshsha milli assitannori Sase ale ikkitannori mootimmannire ikkitinokki uurrinshuwa tayixe dirinni qooxeessaho loosonsa hanaffannota kule; lawishshaho; Chek Rippaablike haanju latishshinni, IRR yaamantino uurrinsha kayinni mixo shiqishshinota xawisinno.
Babbaxxitino kalqoomu uurrinshuwa giddo loossannori Kambaatu egennaammi noota qummi asse; konninnino kalqete deerrinni piroppoozaale shiqishate dandiisanno dhuki noota coyi’ranno. Kunninni harunsine Ambericho ilaali hasiisannore baalankare amadinoha daa’atote base ikkanno yine agarreemmo yaanno.
Tenne daa’’atote basera doogo, caabbichu, owaante uynanni basenna daga gangalattanno base hasiissannotano lede coyi’rino. Kuri mereerinni tayixe dirinni mite mite loossa hananfannita qummi assino. Mannootu konni qooxeessira galate hasi’ra hooggara dandiitanno; dukkana qasidhe galtannori no; mini giddo gala hasi’rannohu daara dandaanno; konnira buuyyote mini suude afidhino minna minneemmo yaanni xawisanno.
Loosu harisaanchi kalaa Zemede xawishshi garinni; dagooma illacha assinoha Turizimete loosooti loonseemmohu yaannohu loosu harisaanchi; konni qooxeessira minnate gatamarsha dibatinseemmo; farado dice’neemmo; togo assa dandiitannorenna hasidhannore kayinni xaadisate loonseemmo yaanni xawisino. dagooma illachishshino Turizime daa’ataanchu qooxeessu daga heedhanno heeshsho hee’ranni towanyo assannoha ikkasi qummi asse; qooxeessu weesenniha ikkasinni weese hoganni, gorranni, itanni, dagoomano horonsiraancho assanni daa’’atanno gede assa hasiissanno; kuni baalu mixote aana garunni ofollino; konni daafira dagoomu qara beeqqaancho ikkanno garinni hendeeti mixo qixxeessinoonnihu.
Federaalete mootimma turizimete hajo jawa hajo assite amadase ninke zoone Turizimete hajonni roorenkanni loossanno gede assitinno. Zoonete budunna turizimete biddishshi hee’reenna wole turizime latissanno uurrinsha uurrisse loossanni afantannohu konni garinni la’’antannota xawisanno. Mootimmate mixowa shiqqi yinoommo; lawishshaho ani loosu harisaanchimmanni massageemmo pirojekte batinye loossa budunna turizimete biddishshi aana lossannoreeti. Zoone tenne hajo addinni loossanno uurrinsha uurrisate geeshsha iillitinohu qaru korkaati mootimmannita gobboomu mixo ikkitinohuraati yaanno.
Haanja latishsha lainohunni Ambericho ilaali latishshi qara mixo aana xawo ikke shiqino yaannohu kalaa Zemede; 18 Hektaare ikkannoha Ambericho ilaala wo’munni wo’ma kalaqamu haqqenni diwate illacha amaddinota coyi’ranno. Kalaqamu haqqeeti yine miinjaho kaa’litanore qacce qolle diagurreemmo yaannohu loosu harisaanchi; lawishshaho; leemmu halashshine latinsannita qummi assanno. Lemma kaasa hoongummoro loosu hoongi qarra gatisa didandiineemmo yaannohu kalaa Zemede haanja haruma lainohunni mixonkenni boco anga amadannohu haanja latishsha ikkanno yaanno. Konnirano chiginyete mereersha uurrinsanni loonsanni hee’noommo yaanno. Mootimmate uurrinshuwa konni ledo mittoonsinanni hee’noommo. Batinye loossanke xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu haanju harumi mixo ledo xaaddannoreeti yaanno.
Base Itophiyaho haaro turizimete iillo ikkitanno yaannahu kalaa Zemede; konni ilaali aana afamino manchi 3058 Meetire alillitte fuliro lowo geeshsha qiidannosita afa noosi. Ikkollana ilaalu di qiidanno; hawadi yannara nafa gomichu daasinna fulasi gobbaanni batidhino qiinde noosi bayicho di ikkino yaatenni xawisanno.
Ilaalu haammata Itophiyunna gobbayidi qansootinni daa’’atamanni afamannota kayisannohu loosu harisaanchi; tenne hajo aana xaande hasaawa assinummo yannara xaa geeshsha ilaala daa’’ato daa’’ataano kiirotenni xawisanni; 2013 m.d nni hanaffe xaa geeshsha 300 kumi ali daa’’ataano daa’’attinota buuxisino. Haammata daga ilaalu guunxoranna xawoho dukkana qasidhe galtino; giira giidhiteno( Campfiretenni) gangalattino;hagiidhitino; addi addi hodhishsha assinoonni; kuri daa’’ataano mereerinni 570 ikkitannori diyaspoorootaho; 90 ale ikkitannori kayinni gobbayidi daa’’ataano ikkansa xawisanno. Daa’’ataano ilaala daa’’attinohu ilaala Yuutuubetenni, tuqu xaadooshshira egensiinsoonnihuraati yaannohu kalaa Zemede; ilaalu daa’’ataanote doorsha ikkanni dayinota qummi assanno. Daa’’ataano tenne base daa’’atate dagganno woyte keeraanchimmansa agarantinota ikkase qummi asse; wo’manti Itophiyu daga basete daa’’ato assitanno gede woshshatto assino.
Kambaata Xambaarro zoone gashshooti, zoonete amaale mini, dagatenna egennaammu sharronni latanno gede assinoonnihu Ambericho ilaali umi fooliishsho pirojekte woloottu qoqqowubbanna zoonnansa rosicho adhate dandiitanno lawishshimma noosi loosooti. Zoone zoonete daga hee’nanni mine mi’nitanno gara, budu sagalla loonsanni gara, budu sirbuwanna millimmo, goda, fooncho, iibballicho,w.k.l.. noosiha ikkasi uurrinshanke muli yannanni zoonete assitino towanyonni roorenkanni huwata dandiitino.
Zoone hanaffino doogonni xaano daga wolootta latishshu wolquwa kakkayisansa kaajjishshe sufatenni daa’’ataano goshooshate hossara dandiitannore kalaqamu, budunna dhaggete jiro latisatenni ka’ino illacha gumulsate loosa agarantannonsa.
Bakkalcho Birra 24, 2015 M.D
