Qiddist Gezaheny
Techo lamu diri albaanni Birra 24,2013 m.dirooti. Itophiyunna dagase aana dhagge gatona yitannokki miico iillitino. Gobboomu soorro giwatenni Tigrayete qoqqowira qineessidhino qoqqowo gashshitanni afantanno HWHT gaamonni gargarooshshu olanto Aliyye hajajo aana gano iillitino; uminsa manninni badheenni qasantino.
Aliyye hajajo Tigrayete qoqqowira 20 dirrara gobbansa diinunni agarte dhagge borreessiissino olantooti. Ayirrisantannotenna giiratenni jifantino worboota kalaqqinote.
Olanto gobbate aliidimma calla agartannore dikkitino; Tigrayete daga qotira ikkite batinye latishshu loossa gumulatenni afantanno. Rosu minna, fayyimmate uurrinshuwa, doogganna labbinore safote latishshuwa gatamartino. Loosidhe galtinori laalcho ishinunni gatissino; iillino gide xeenunninna kanchafarunni agartinoreeti. Tenne illete diikkichi gede agara hasiissanno olantooti ledonsa heedhinori hashsha goxxinowa giira giggishshitinonsahu.
Olantote aana gano iillitu hashsha xaphoomu ministirchi dokter Abiy Ahimedihu wo’mante Itophiyu dagara iillitino gano faajje assino. Sokkasinni ‘’ Finqila Itophiyu daga Itophiya qassino, chuucishshino anganna qansinonsa unuuna ga’mitino…. 20 diri ale heedhino qooxeessira finqila gaamo qineessitino wolqanni badheenni qasante, gobbate dhaggenni kalaqantino togoo ganonni lowo geeshsha saalfachishanno assoote gumultino’’ yaatenni akkimale assootensa xawisinno.
Xaphoomu ministirchi gobbate keerinna bayiriidi seeri aana illachishshino ganonna assoote higge kalaqantannokki gede assate,gobbate gargarooshshu olanto seera agarsiisate looso gumultanno gede hajajo sayinsoonnita xawisino. Xaphoomu ministirchi sokka tuqu xaadooshshira hashsha calla ikkikkinni aante noo barrubba giddono sa’anni hossu. Kalaqamino coyi wo’manta Itophiyu daga lowontanni hanqisino. Gargarooshshu olanto roorenkanni baxxitino wolqanni ka’anno gede assino.
Gano iillitinohu Birra 24,2013 m.d hashshu taalo ikkanna finqila gaamo Aliyye hajajo biddishshi layinki sooreessi Birgaadeer Jeneraal Addaamneh Mengisteha ledde haammata olu uduunne adhitu. Tigrayete qoqqowira afantanno Aliyye hajajo babbaxxino golla wo’mantera gano iillitinonsa. Finqilootu olantote Raadoonete xaadooshshe muransanni olanto xaadooshshu gobbaanni ikkitino. Raadoonete xaadooshshe murinohu xaa yannara seeru hundaanni afamanno Meejer Jeneraal G/Medihin Fiqaadu (Wedi Necco) ikkasi fultino mashalaqqe kultanno. Gobbate gargarooshshu olanto 60 anga xibbuunni mannu wolqanna qodhote dhuka ikkitinota kullanninsa tenne hajajo aanaati gano iillitinohu.
Kuri gobbate hale baxxinohunni Tigrayete daga hale Tigrayete daga godowinni fultino finqillanni dhagge gatona yitannokki gano iillitinonsa. Olanto gano iillitu barra barri yannara duuchanka woyte assitannonte gede loosidhe galtinori gide gamba assitanni hossino. Hakko hashsha kayinni boohaartanno qixxaawo qixxeessinoonninkanni. Olanto barri hoshshonninna hashshi qixxaawonnino daafurte goxxinowaati hatti baala gano aanansa dirritinohu.
Gobbate giiratenni jifantino worbooti beebbatenni gooffu; finqilootu reeshshinsa mullawa uwe gatanno gede assitu; mitoota uduunnensa fushshite mullootu hadhanno gede assitu; mitoota kayinni lubbote heedheenna aanansa kaameela harisse shitinonsari hee’ransa ganotenni mashalaqqe iillishate gattinori olantote miilla kultino. Tenne ganonni 20 dirra ale qoqqowoho keeshshitinnori kiirotenni kulloonnikkiri gargarooshshu olanto miilla reyitino. Kumunni kiirrannire qoltinowa di anfoonni.
Olu wolqa layinki Itamazhor shuume L/ Jeneraal Baaca Debele assoote lainohunnii xawisanni; ‘’Qansootu lowo geeshsha dadillitino. Finqilootu olantote miilla shite uduunnensa fishshite reeshshansa mittowa duunte hashsha wo’ma sirbitanni galtino’’ yaatenni L/Jeneraal Baaca Debele xawisanno. Finqila olantote miilla shaansanna hagiidhansa ajjukkinni uduunnensa fushshite reeshshansa mullawa xawoho fushshite tugge arrishshunna qiidu iimansa dirranno gede assitinota yannate fultino mashalaqqe leellishshanno.
Gobba assootunni xidda uddidhino hatte yannara HWHT massagaano hagiirru giddo heedhe xawishsha uytinonkanni. Gaamo hajajonniha olu uduunne gudisse amaddinota qoqqowu pirezidaantichi dokter Debretsiyon Gebremikaeelihu egensiisino. Xa gobbate olu wolqa 80 anga xibbuunni angankera eessi’noommo yaanni qorophishsha labbanno sokka sayisinonkanni.
Gaamo adhitinoha olu uduunne qineessitino baxxitino wolqaranna milishaho uytinota olu wolqa Itamazhor shuume Birhaanu Jula uyino xawishshinni egensiisino. HWHThu kalaa Sekuture Geetaachohu Aliyye hajajo aana 45 xiqqeessi giddo calla iillinshoonni banqo labbanno ganonni seeru hundaanni hossanno gede assinoonnita mitte bare aana egensiisino. HWHT tenne finqillete assootensa iillishate lame dirra ale qixxaawo assitanni keeshshitino. Umonsa qineessitanni keeshshitino. Konninnino 11 Birgeede baxxitino wolqa hattono 14 Birgeede zoonete deerrinni wolqa noonsata yannate olu hajajaano uytino mashalaqqe leellishshanno.
Albano ikkiro Aliyye hajajota mitte mittenta millimmo harunsitanni keeshshitino. Olanto babbaxxitino sokkoranna loosira milli yitannokki gede assitanni keeshshitinota xawinsanni keeshshinoonni. Olanto noo qooxeessa teesaano ‘’Agurtinenke hadhinoonte; ganote reqeccaambeemmo’’ yitanno gede assitanninna olanto hadhanno doogo aana goxxanno gede assitanni millimmonsa gufissanni keeshshitino. Togo assitanni keeshshitinohu hasi’noonni gano iillinshanni barri iilla geeshsha yite ikkinnina olantote ayirrinyira yite dikkino.
Tenne baala ikkito mereero gaamo wo’mante Itophiyu kifilera soqqamaasinensa widoonni gaance kalaqantanno gede, gano iillitanno gede assitanni keeraano qansoota raafatunni gudisiissino; Itophiyu Miliyoonetenni kiirranni daramaanonni, su’miseno giddoyidi daramaano batinyinni Sooriyunna woloottu qotira dirantanno gede ikkitinohu tenne yannaraati.
Tini ikkito huluullissinose mootimma gargarooshshu olanto gaance kalaqantino qooxeessubbara bobbaassanni, komaand pooste uurrissanni qarra tiratenna daga agarate millissino. Gaamo kayinni gaance kalaqqanninna daga guddanni mootimma gobba massaga didandiitino yitanni kassassanno. Gaance kalaqamasera albaanni gobbate geerri, amma’note annuwi, amuwu araara dirrisate sharro assitinno; juntu boo’na korkaatinni adhamooshshe diafidhino. Mootimma Ambaasaadderoota ledde sokkanni gaamo keere dirrissanno gede sharro assiturono di ikkino.
HWHT kayinni barru barrunkunni mootimma labbe qoqqowo massagganni hasiissu yannara Federaalete mootimma ledo mitteenni gobboomu hajubba aana gambooshshe kalaqqe hasaabbanni olaho gano gantanni keeshshitino. Baxxitino wolqa qajeelsine maassiisa, olantote leellisho leellisha kaajjite suffu. Babbaxxitino qooxeessubbara afantannori gargarooshshu olanto miilla doyichotenna labbino Aliyye hajajowa gamba yitanno gede assinoonnitano kullanni.
Umono ikkiro albi Itamazhor Shuume Tsadqan G/Tinsay Meqele woshshame ha’ri; woloottuno gargarooshshu olanto giddo noori ganote aana maltannorino hattonni. Tigrayete ilama ikkitinori gargarooshshu olanto owaantete yannansa guddinorirano woshshatto assinoonninsa. Qara qara ikkitinori HWHT miillano Meqele e’ino. HWHT miilla ikkitinorino Paarlaamu miilla base’ne agurtine Meqele e’e yineennansa e’ino.
Tini baala taje HWHT coye tuttugganni urde olate qixxaabbanni noota leellishshannoreeti. Daga seeru aliidimma ayirrisantona yitanni xa’midhanna mootimma qolte qarra tirate sharro assitanni noo yannaati.
Aliyye hajajo aana iillitino finqille harunse ministirootu amaale mini Birra 25, 2013 m.d nni hasaawa asse lee agannara keeshshitannota wiinamu yanna lallawa fushshino. Mootimma olanto harancho yanna giddo gamba assite xaadooshshe albiwa qolte Tigrayete qoqqowira seera agarsiisate gaado kaajjishshe suffino. Tini yawo macciishshantannonsakki gaamo angansa e’ino jajjabba olu uduunninni horonsidhannokki gede uduunnu ayyerete wolqanni gawajjamanno gede assitu.
Gaamote massagaanonna qodhaano anga keerunni uytanno gede marro marro xa’minoonninsa; gibbe finqillensanni suffulla. Sase lamala wo’mitinokki yanna giddo federaalete mootimma wolqa adhitino qaafonni babbaxxitinori Tigrayete qoqqowi quchumma seeru hundaaanni hossu. Meqeleno seeru hundaanni hosseenna cancishaano goda higgu. Olu budillaancho godo’lenkeeti; Itophiyu gargarooshshi dhuka 80 anga xibbuunni seeru hundaanni hosiinsoommo yitanni qorophisiissanni keeshshitinore wayi itinsa. Tigrayete qoqqowira haaro yannate gashshoote sanfi. Aante aantete adhinoonni seera agarsiisate loosinni batinye gaamote miilla reyitino.
Aliyye hajajo aana 45 xiqqeessa calla adhitino banqo labbanno gano iillinshummo yinoha Sekuture Geetaachewuha lede batinye qara qara finqila gaamo massagaano reyitino. Batinyootuno seeru hundaanni hossu. Cancishaano boo’nitinonte gedeenni agannate geeshsha godu giddo afoltu.
Aliyye hajajo aana iillinshoonniha saalfachishanno assooti qaagate qansootu Birra 24,2014 m.dnni soodo 3;00 nni noowa uurrite qiniiticho angansa gagasoho wodhite ‘’Dihamboommo; Anino Itophiyu qodhaanchooti’’ yaanno massagote qaalinni barra qaaggino.
Bakkalcho Birra 24, 2015 M.D
