Addis Ababunna Hawaasinni gamba yitino odeessaanote gaamonna ogeeyye amaddinoti towaanyote gaamo turizimete indusitere irkisaano hanqaffe Wodiidi Qoqqowira babbaxxitino zoonna giddo noota turizimete bayicho daa”atate hanafosi Wodiidi Daganna dagoomi manni Qoqqowi Geediote Zoonera assino. Zoonete Qaru Quchumira Dillaho galle soodita Dillu Yuniversite giddo kaansoonni haqqanna iko-turizime daa”atatenni hananfoonni. Hakiinni sunfe bunu laalchinni egennantinotewa Yirga-Caffete Worada iillinoonni.
Dillunni ka`ne Yirga-ccaffe ha`nanni yannara, doogote aana Geediote dagahu kalaqamunna mannu loosinoti jiro xabbenna warri yite leeltanno. Geediote zoone dubbu giddo kalaqantinota labbanno. Dillu quchuma e`nanniwiinni hanafe haqqu, haqqu hundaanni weese, muuze, bunu, shonkooru wolootuno baattote aana loonsoonni laalchi leellanno. Zoonete giddo noo ilaala, hundaasinnii loonsoonni laalcho, dagoomittetenna miinjaho horo uytanno haqquwa daa”ata Geediote zoonera xawishshaseeti.
Zoone dubbunna giwirinnu zooneeti yaa halaaleho. Tenne harinshonke aana daa”antoonni daa”attonni afa dandiinanni. Zoonete giddo nooti jajjabba haqquwa, worosiinni noore shiimmadda haqqe digawajjitanno. Rumushshu widoonni sagalensano diadhitanno. Roorenkaanni arrishshote iibbillinninna moolletenni gargartanno. Haqqete aaninni giggiltanno daro moolturo harishsha ikkitanno.
Yirga-Caffetenni 34 km ha`ni gedensaanni haammata daga gamba yitino bayicho iillinummo. Kuni manni sammi yee ikkikkinnni Geediote Budu uddanna uddi`re Geediote afiinni sirbitanni la`noonni. Qooxeessahono mitto amuraate woleno harinsanni hee`noonni. Konne bayichono Geediote daga geerrinna cimeeyye xaano mitto amuraate harisse minu giddorano e`e wole amuraateno harissu.
Basete harinsanni amuraati daafira Geediote Zoone Budunna Turiziemete Biddishshi Sooreessi Kalaa Yooseefi Maaruhu xawissanni, base” Wogdi Amba” yinanni. “Wogdi Amb” muli yanna giddo (UNESCO) te borreessamanno yine agarroonni dubbi noo bayichooti. Geediote Zoone Dillunni kaayise Wogdi “Amba” geeshsha noo dubbunna giwirinnu laalchinni egennantino daafira, muli yanna giddo (UNESCO)te borreessamanno yine agarroonni. Geediote daga mitte dagate faarso (Anthem) noose. Tenne faarsoonni, wosinna faarsitanni hulluuqu widoonni adhitannota Biddishshu Sooreessi xawissanno. Konnirano, hulluuqa harinse daga adhate amuraate assinoonnita kulino.
Wedelluno, “Ninke Geediote daga, konni baychira dangummo; kawira iillinummo; qooxeessa latinsummo; tenne egenno ilamate saayinseemmo” yitanni faarsitanno. ‘’ Ki`neon luuxxine fulle; busha affoonke`ne” yitanni faarsitannota Kalaa Yooseefi xawisino.
Geediote daga galtannohu mittu gashshootu amuraati noonsa. Yoosefi yaatto garinni, Geediote daga budu yooaanchimma harissanno. Tenne harissanoo amuraati songote ofolteeti. Mitte mittente songo ofollanni araarsitanno; halalaanya farco woy yoo aate looso loonsanni. Wolootu amuraatino haranno. Lawishshaho, xeena gana giwiro kuni xeenu qarri gatanno gede geerru tenne songo aana huuccatto assanno amuraati no.
Kalaa Yoosefi yaanni, songo yannite yoaanchimmate amuraatinni baxxitanno. Hulluuquno songote. Kuni amuraati jawa haqqicho hundaanni ha’ranno. Geediote daga jawa haqqichora lowo base uytanno. Hakku bayichi qullaawaho. Haqqichote hundaanni huuccatto assinanni. Qarru heeriro haqqichote hundaanni tirranni. Koffeenyu noohu yoote minira harankunni haqqichote hundira maranno. Yannite farco uynanni yoote mini duuchu qarri nooho. Raataawa no. Haqqichu hundaanni assinanni songo kayinni, qarra diafidhino; diraateessinanni. Daga Yoo woy farco muli yanna giddo afidhanno. Taje nookki qaxxaro konne la”antanno.
Geediote daga dubbo sasu garinni agartanno. Mittu haqqete dubbooti. Layiinkihu giwirinnu giddo noo haqqeeti. Saayikkihu doogote aana dubbo kalaqate yine bandoonni bayichooti. Hiikko bayichono noo haqqa dimurranni; agarrannillana.
Zoonete sette bayicho (UNESCO)te borreessiisate yine huxxinoonni bayichi noota xawisinohu Kalaa Yooseefi, (UNESCO)te muli yanna giddo harissanno songora konne bandoonni dubbo borreessiissanno yine agarrannita caakkeessino.
Kalaa Gerremew Demboobehu qooxeessu teessaanchooti. Geediote Zoonera Yirga-Caffete Woradira “Wogdi Amba” kalaqamu dubbo leellshinonke. Togo yaanni dubbu daafira xawisa Hanafi. “Amba” yaanno qaali Geediote qaaleeti. Tirono, maaxaminoho; godaho, wonqote yaanni xawisino. “Amba” yine maayra woshshini yine xa`mineena, Geediote gobba shaqqado bunu baatto no. Hakkonni garinni haammatu diinino noose. Kuri diinna tenne shaqqado baatto adhitara duucha yannara qassinonke yaanni huwachishino.
Tajubba kultanno garinni Geedoito daga diinnansa qeelitinohu konni dubbi giddo olanteeti. Konnira, dubboho jawu bayichi noonsata kulino.
Kalaa Gerremu konni dubbi giddo dubbu saada gancaru, gotiichunna wolootta ceanna saada afantanno.
Kalaa Yoosefi yaatto garinni, Geediote daga manna dishitanno; shiirono rumamanno; shinannisi. Saada dishaanno; shiirono rumamanno; lamalu mini geeshshi sirchisi rewotenni goofanno. Geediote daga ayyaani kageeshshi geeshsha ha`ranno. Haqqa dimurranni; konnira dubbu umisi farci`ranno. Tini baatto seemote. Saaffe diaffinose; diegentinose. Geediote albi annuwi qaalunni kajjishshe abbitinote.
Qooxeessu geerchi fajjikkinni dubbu giddora mittuno dieanno. Wolu bayichinni saada darante moolltete korkaatinni Jiigo yinanni dubbi goofeenna kawira dagganni noota Kalaa Yooseefi kulino.
Kalaa Yoosefi konne dubbo agarinohu dagate amuraateeti yiino. (UNESCO) te dubbu calla ikkikkinni konne dagate amuraateno boreessitara la`anni noota buuxisino.
Biddishshu Sooreesi xawishshi garinni, gobbate giwirrinnu loosira ilaalu aana noo baatto xibbuunni 30 anga calla fajjinanni. Geediote kayinni kuni diloosanno. Ilaalu baalu haqqaho, giwirrinnaho. Weese, bunu shaanu abukaado latte no. Kayinni la`nanni yannara dubbo lawanno ikkinninna “agro-forestery” dilawanno. Mannu giddo nooha dilawanno. Manni kaayinni hammate galanno. Mannu gamba yee hee`ranno zoone tenneeti. Mitte iskuweere km aana 1 kuminna 300 manni ali hee`ranno. Shiimu bayichi aana kageeeshshi manni hee`ranno gede assinohu dagate amuraateeti. Dubbu giddo sagale no. Weese, shaanu, gumma, bunu wolirichino hee`ranno. Kuni rosunni afi`noonni egenno dikkitino. Dagate giddo mudhino egennooti.
Konne qooxeessa budunniha (cultural Landscape) asse kikkinsanni dona giddo borreessara (UNESCO)te huxxinohu dubbo calla ikkikkinni dagate giddo mudhino egennono ledonniti yaanni Sooreessu buuxisinonke. Iso calla dikkino; kaansoonni kinchino no. 6 kumi ali kaansoonni kinchi noohu Geediote Zooneraati. Kuni kaansoonni kinchi zoonete giddo babbaxxino bayicho nooha ikkirono;onte bayicho noo kincho calla shiqinshonni.
Kalaa Yooseefi, “Konne Geediote Zoonera turistete bayicho latisate loonsanni hee`noonni; Xa egensiisalla gattino; tenne towaanyohu qaru coyno konniraati; Doogga turistete bayicho iillate di-injitanno; xa kayinni doogo loonsoonni. Dubbo huxxinoonni; agarannohuno no” yiino.
Kuni qooxeessi yannite egennonni agaramannoha dikkino; gobbate giddo mudhino eggennonniti. Daga loossanni no looso loosu widira eessinanni yannara turizimete handarinni calla ikkikkinni kaarbenete dikkonnino horaameeyye ikka dandiinanni.
Towaanyo qixxeessinohu Wodiidi Daganna Mani Qoqqowi Mootimma Woganna Turizimete Biirohu Laayinki Sooreessi Firehiywoti Dubbaalehuno bayichoho afamino. Togo yiino; ‘’Towaanyonniti qara hedo haaruudde turistete bayicho egensiisiinse turizimete dikkora eessate” yiino. Turistete bayicho garunni egensiisa hoogatenni turizimete dikkora e`inokkita kulino.
Muli yanna kawa Wodiidi Qoqqowi turizimete handaarinni woyabbino millimillo noota kaayise, xaano turiste hasiissanno garinni e`anni nookkita leellshshanno. Konnira mittu korkaati, kooviide ikkinota kule, layinkkihu gobbate giddo kalqamino ga`labbote qarri gobbate aana iillishino xiiwo ikkinota caakeessino. Turistete baycho egensiisatenni turistoota goshooshate loonsanni hee`noonnita xawise, towaanyono konnira ikkinota buuxisino. Tenne yannara loonsanni hee`noonni looso harunse, muli yanna giddo Gaamo zoonera hadhanno 34 baara widi turistooti gobbate giddora dagginota buuxisino.
Wodiidi Qoqqowi turizimete paarkuwano hanqafinoha ikkanna, qoqqowu gashshanni nooti Dagoomu Paarkubbanna Arbaamincete Naachu hoowe aana iillado latishsha loonsannita xawisino. Wolootu zoonnano uminsanni latisanni nootano kulino. Geediote Zoone Agiro Foresteretenni, qoqqowaho bunu ledo amadaminohunni egennaminoha ikkanna, kalqete dona assine borreessate goofino dubbi zoonete giddo nootano qummi assino.
Tenne jiro budu hornyisinni agarte keeshshitinoti Geediote Zoone daga annuwa ikkitinota kule, dubbo daa”atate Geediote geerrinna daga fajjonniiti yiino. Dhaggennita, kalaqamunnitanna budunnita jironke agarre ha`ra noonke daafira, Geediote daga wiinni duuchare ronsoommo yiino.
Zoonete afantannoti kaasaantino kinna, UNESCOte muli yanna giddo borreessinanni dubbi, daga dubbo agartinohu budu amuraati, budu sagale, budu mine loonsanni gari, zoone turiste goshooshannota assinose. Konne turistete baycho egensiisatenni, qoleno dikkote aana hossanno gede assinanni harinsho albillichono kaajjite sufa noose.
Abrahaam Saamueel
Birra 17, 2015 M.D Hamuse
