Mitte yannara sase ooso noosi machi noonkanni. Oososino gamba asse “Xaate ani geedhoommona reyo`ya barra agadheemmo manchooti. Xa kuleemmo`ne coye ani yoommo`ne garinni gumula noo`ne. Hajajo`yano ayirrisse” yiinsa. Oososino hedosinni sumuu yitu.
Hakkiinnino insa afukkinni sase saaxinna abbe mitte saaxine giddo woxe wore cufi. Laynkite giddono bushsha wore cufisiisi. Sayikki saaxine giddo qole culka wore cufi. Konne baala assinohu oososi la`ukkinniitinkanni.
Sasenta saaxinna cufihu gedensaanni reenna madaarsha gumulli gedensaanni geerru gamba yite dhaansu daafira amaalama hanaffu. Manchuno sasente oososi su`ma saaxinnate aana borreessinohura mittu mittunku saaxinna su`minsa garinni adhitu gedensaanni saaxinete giddo afidhinore la`anno woyte maala`litinonkanni.
“Mayraati konne assinohu? Kayinni gibbinoonte yiinohura giwa didandiineemmo”. Hakkiinni mittu hayyichu manchiwa ha’rate gumulte hodhitanni heedheenna doogonsa aana mittu xashshi mule mitto naacha loja laaxanna la`e maala`litu. “Kuni mayyaate?” yite doogonsa suffu. Hakkiinnino lowo geeshsha lattino hayisso noowa iillitu. Lattino hayisso aana afoo usurroonnikihu hayisso ita dandaannohu kayinni lowo geeshsha yarino Farashsho la`u. konninnino maala`lite “maala`lisannoho’’ yitu. Kuni Farashshi tenne labbinota lattino hayisso albasiinni heedheennanni hiitto yarara dandii?” yite xaano doogonsa suffu. Sayikki marrorano mitte mooltino base iillitanno woyte mitto jigeessa kee`mado Harricho la`e akatunni maala`latenni “Kuni mayyaate?” loja laaxanno naachi, yarashshu Farashshi lattino hayisso aana, kee`madu Harrichi moola baatto aana, tini ninkera sonkoonni maattooti” yitu.
Jeefoteno hayyichunniwa mannu qarra tiranno manchiwa iillitu. Hayyichu manchino “Qarri`ne maati?” yee xa`minsa.
Insano “Anninke dhaa`minonkenkanni. Mittoho woxe, mittoho bushsha, sayikkihura qole culka dhaa`menke reyno. Reyasira albaannino giwammeemmokki gede qaale eessinonkehura digiwammoommo. Tennenkuraati kawira dangoommohu” yitusi.
Afaaleessu manchino “Hadhine bayira rodoo`ya afidhesi” yiinsa. Insano umihu afaaleessu manchi lowo geeshsha geedhinoha ikkinohura bayiru rodii noosi gede affuta maala`litu. Bayirunniwa hadhe qarransa hasaaphitusi. Bayiru rodiisi kayinni mereerima udume giddo noohura maala`litu. Maa`nu rodiisi ukkinohonna siqqotenni siqqi`re haranno manchootinkanni. Isino “Konne ani tira didandeemmona hadhine bayira rodoo`ya amaa`le” yiinsa. Insano bayiru rodiisiwa martanno woyte baatto loosanno lowo geeshsha wedellicho mancho ikke nooha affusi.
“Tini dhaggete” yitu. Lowo geeshshano maala`litu. Insano minisira massensa sagale ittanno gede, manchu galtesi sagale shiqishshanno gede hajajise. Budu garinni maala intannihu sagale gooffu gedensaanniiti. Umo intannihu waco buddeenunniiti. Miqicho intannihu gedensaanniiti.
Manchu kayinni konninni baxxino garinniiti assinohu. Gedensaanni intanni miqicho umo iti gedensaanni jeefote waco aga hanafi. Jeefoteno “Galatami!” yii. “Asse itummota la`ini?” yiinsa. insano “Ee” yitusi.
Manchuno wirro “Miqqa baalanta wacote gedensaanni itummo. Kunino ninke budeeti. La`inoonni?” yiinsa. Insano “Ee” yitusita “Hatto mayra assoommoro affinoonni?” yee xa`minsata “Dianfoommo” yitusi.
Isino, “Korkaatuno Maganu ki`newa mamoote daannoro yaano mamoote reyitinanniro diaffinoonni. Konne ayno diafino. Konni daafira umihunni miqicho itummo. Hee`neemmohu harancho yanna ikkanna reyineemmo barra kayinni dianfoommo. Maganu daa ayino diafino. Nassenkeno mamoote adhannoro dianfoommona umihunni dancha coye itummo. Hedeweelcho dayrona yee huluullamoommohuraati. Nasse`ya mitte hige adhisero wirro diafireemmose. Ninke kawa ka`a dodammanninna baasa hendanni honseemmo; gumulo kayinni Maganunnite. Mageeshshi geeshsha daafurreenna, heeshshonke doorsha wonshate mageeshshi geeshshano wo`naalleenna jeefote ikkannohu Maganu fajjooti” yee kulinsa.
Hakkiinnino isiwa mayra hadhinoro xa`mannonsa woyte kultusi. Hajonsa wirro kultannasi macciishshi gedensaanni, afaaleessu manchi “Anni`ne dancha dhaansaati agurinno`nehu. “Ati” yee mitto woshshanni “Ate kaayyo giwirinnaho. Konni daafiraati annikki bushsha /Baatto/ uynohehu. Ati qole yii culku iillinosiha woshshanni; “Ate kaayyo daddaloho. Culka uynohehuno konniraati. Ati sayikkihu qole saadate ceatto kaayyokkiiti. Konni daafiraati saada hidhatto gede woxe agurrinohehu. Konni ledotenni baali`ne woxe afidhinannita buuxisiisino`ne” yiinsa.
Insano “Hiitto?” yitusi. “Xa sammi yitine dagginoonniwa higge gedensaanni eanno`ne” yaannonsa woyte ka`e hadhu. Qeechansano adhitu; mittichu saada hidhi, mittichu baatto, sayikkihuno culka adhi. Saada ceihu saadate itisanno hayissonna baatto noosikkihura wole rodoosi xa`mi. Rodiisino “Dikkanno!” baatto anete. Ati saada noohehura baatto aammohera hasirittoro boode saada uyie” yiisi.
Saadate ceaanchino boode saada rodiisira ee baatto afiri. Daddalaanchuno daddalosi harise woxe afiri. Ikkollana, mine mi`nanno baatto noosikkihura rodiisiwa ha`re xa`mannosi woyte rodiisino “Anni`ya anera baatto uyie woyte atera woxe uynohe. Anera kayinni woxu dinoe” yiisi.
Daddalaanchuno rodiisira woxe eennasi baatto loosire galino rodiisi baatto uynosihura sumuu yitu. Baalunkunni roore gawajjaminohu bushsha /baatto/ afi`rino beettooti. Saada afirinohu saadasi hira dandaanno. Woluno culku noosinkanni. Sayikkihu kayinni baatto calla noosihura miicaminonkanni. Ikkolla ikkinnina woxenna saada roduuwisinni afiri. Konni garinni sasunku hasidhannore afidhe keerunni hee`ra hanaffu.
Tonne hajajo giddonni mitte “Annakkinna amakki ayirrisi” yitannote. Bashshora ooso danchuullehonkanni. Maatensa seejjo macciishshitannonna horontanni giwantannokkire ikkitino daafira hagiirrunni heedhannonkanni. Xa kayinni mannu mimmitisi ledo sumuu diyaanno; uminsa aanano haqqo woshshitanno.
Bue:- ‘Ye Itophiya Teretooch’
Abbebech Maatewoos
Birra 10, 2015 M.D Hamuse
