Maaze Gobboomu (Biheeraawe) Paarke Wodiidi Daga Dagoominna Manni Qoqqowi Mootimmara Gaamote zoone giddo afantanno. Zoonete ontu woradi yaano Qucu, Daramaalo, Zaala, Kambenna Demba Goofa woradda no. Mereerimu Oomo xeichi giddo afantannoti Maaze Paarke 220 kaare kiilo meetire hala`linyi noose. 1997M.D gobboomu paarke assine kulloonniti Maaze parke; kalaqamu jiro dancha baattote ofollanni ledo illetenna wodana baxissanno paarke ikkite daa’’ataano (turiste) goshooshshanno paarke giddo mittete.
Maaze paarke diilallote gadi sasu dani noose. Qiidado ikkitanno yanna Ellunni kayse Woxawaajje geeshshaati. Dotteessu aganinni kayse Wocawaaru agani geeshshi xeenu noo yannaati. Bocaasu aganinni kayse Ammajje geeshsha iibbado yannaati. Jawu Maaze lagi Maaze Paarke tayse du`namasinni sae Maaze Paarkera woshshinanni su`ma ikkino. Maaze paarkera biinfille leddinori kuri lagga qacce haqqetenni wo`mitino. Maaze laginna wolootuno giddoseenni sa`anno lagga su`mi Oomo lagga yinanninsa.
Saavaanu hayissonni wo`minohu Maaze, baxxinohunni, xeena afidhanno yannara shaqqadonna haanju dani nooseha ikkanna, la”ate addintanni baxissanno. Maaze baxxitinota assannosehu, giddoseenni heedhannota dubbu saada shotu garinni daa”atate dandiinanni daafiraati. Maaze paarke aana assinoonni xiinxallo xaa geeshsha 39 mereerima qansitanno saadate sircho qoleno 196 dani cea borreessinoonni. Qara gede Siwiinsi Qorkee yinanniti, Galashshu, Doobbiichu, dubbu basu, Wee’niichunna wolootta haammata saada amaddino.
Eaafulcho ikkitino ilaallanni dukkisantinoti Maaze Paarke, haammata dhaggeefantanni daa’’atate baycho amadde noote. Biilbonna Haabbo yinanni iibballicho Maaze paarkera aleenni nooha ikkanna, daga xaginateho horoonsidheenna hurisannota farci`noonni. Wonjiya yinannihu kaasamino kinchi godi 3 xibbe ajjinokki manna amada dandaanno goda ikkanna; Maaze paarke amaddino baychi mereero xawinsannireeti. Daa”atate hasidhe dagganno daa’’ataano shotu garinni Addis Ababunni 468km, Hawaasinni qole 248km xeertinyira afantannoti Maaze paarke, daa”atate lame doogo horoonsi`ra dandiinanni.
Umi doogo, Wolaytunni Kayse Arbaamince; Wodiidi Oomono daa”atatenni Tomeelu widoonni Maaze Paarke ha`ra dandiinanni; Wole doogo, Wolayta Sooddotenni 83km xeertinye ha`ne Maaze daa”ante Tomeelu widoonni Wodiidi Oomo sa`ne Arbaamince ha`nanni doogooti. Gaamo zoonera afantannota Maaze Paarke daa”atate basete geeshsha ha`niro Maaze agurranna wolootano zoonete giddo afantanno biifadonna turistete baycho afi`ra dandiinanni. Konni tunceenyinni, Nacci Saare Gobboomu Paarkenna Abbaayyanna Caamote garbuwa, Maganu Haranna Maganu buusa, Anjulee Giddichonna Dorzee ollaa, Birbira Maaryaami daa”atate kaayyo kalaqanno.
Wodiidi Oomo Zoone, Wodiidi Daga Dagoominna Manni Qoqqowi giddo tantanantinoti zoonnanna addi wordda giddo mittete. Aliyyeenni Gaamo Kafu Zoonenninna Wodiidi Oomo Zoonenni qasiisote. Kontu, Baskeetto addi woradda, Galchimaanni, Beenchi Maaji zoonennna Suudaane; Soojjaatoonni, Konso zoonenna Wodiidoonni Keeniyunni xaaddanno. Addis Ababunni, 755km na Hawaasinni 525km xeertinyi aana nooti Wodiidi Oomo Zoone 23,530 ikkitanno iskuweere baattote hala`linyi nooseh ikkanna, settu woradinna mittu quchumu gashshootinni tantananntino zooneeti. Zoonete Qaru Quchumi Jiinkaho. Diilallote gadi bocunni gamoojjete; 360-3300 meetire geeshsha baaruni aleenni gottiimu baatto noose.
Arfeessu Goda
Arfeessu godi Jiinkunni 17km xeertinyi aana afamanno; Wodiidi Aari woradi qaru quchumi Gaazarinni 12km xeertinyi gedenoonni Meetseri olliira 2 saate doogo gedenoonni Philphi qachira afamanno. Goda iillate jawa gede daafursannoha ilaala lame saate doogo ha`ni gedensaanni afamanno godi ilaalu gatikkinni irshu loosinni beeshshinoonnihu aanaati. Godunniti laynki kifile afi`rate godu waalchi geeshsha 7 meetire xeertinye 3 meetire gottiimu dirima fulli gedensaanni giddora diime eate qarra ikkanno baychi noosi.
Bombi Goda
Dordorahonna Meetserete qasiisote olliira afamannoha ikkanna, qiniiti widoonni Dordoru Atsiri qachira Meetseretenna Genaamereete olliinni xaaddaano. “Neeri” yinannihu kalaqamu buusinna Sooraabi foonchuwa ha`nanni yannara, Neeri kalaqamu buusa iillate shiimu xeertinyi gate hee`reenna gura widoonni giddolitte e”e afamanno. Lamu qachi ollii danniranna lamu ilaali mereero noohu Gorji harunse du`namanno Gaantsilu Lagi hundaanni foonchote birxichi aana shiimmaadda foonchuwano no.
Leemmu Dubbo
Leemmu qiidadonna mereerimu iibbilli diillallote gadi giddo lophannoho. Ciiratenna lophate dhukisi jawa ikkinohura jawa dubbo kalaqa dandaanno. Konne baycho leemmu batinyi beeshshino ollii xaphooma hendiro 3650 ximmaade ikkanna, konni giddo xibbuunni 78% ikkitino baatto leemmunni wo`mitino. Kunino ollaaho noo baattote hala`linyinni keenniro, 2.13% amaddanno. Xaphoomu leemmi hallanyu baatto aana nooha ikkanna, ollaaho noo teessaano hasidhu yannara uminsa hajora horoonsidhannota anfoonni.
Dordoru ollii qiidadonna mereerimu diillalote gade afi’rinoha ikkanna mittu mittunku olluu manchi leemma baattonsa qaccera kaassino. Konne ikkeenna, Neeri laginni kayse gaangaawasi baala leemmu doyissino. Leemmu dubbi mittowa gamba yee nooha ikkikkinni, base basente sae sae noo yaate. Dagate jawa horo aannoha ikkanna, daga leemma budu mine mi`nate, mine fukki’rate, huxxahonna addi addi mini uduunnira horoonsidhanno.
Sooraabe Fooncho
Sooraabe fooncho, Dordoru olliira Sojjaati ragaanni afamannoha ikkanna, hakko baychira hadhinanni yannara, shiima baganna xawu doogo lekkatenni ha`nanni. Olluunnihu diilallote gadi qidaado ikkinohura, ha`nanni woyte haammata shiimmaadda lagganna buicho wororrite du`nantanni macciishiishanno huuronni dukkisamme sa`nanni. Foonchu widira iillate shiimu xeertinyi gateenna Garmiliisi qachi ollii giddono xaano boonna bobboodda afi`rino ilaali aana gagasosi fane wororrite du`namannoha Sooraabi fooncho daa”ata dandiinanni.
Ageri Ilaala
Ageri ilaali afamannohu Woseti olliiraati. Ilaalu gottiima bikkinoonniha ikka hoogirono, 2000 meetire ale ikkannota hendanni. Mitu mitu ilaalu birxichira fultino mannooti kultino garinni, birxichu aani xawo ikkinota xawissino. Diilallote gadi mereerimaho; arru agannara addintanni injiitanno.
Neeri Kalaqmu Kaaliiqi Buusa
Neerihu kalaqamu Kaaliiqi buusi Aari Woradira Dordoru ollii giddo afamannoha ikkanna, Zoonete qaru quchuminni Jiinkunni 27km na woradu qaru quchumi Gaazeri Soojjaati ragaanni 10km xeertinyi aana afamanno. Kuni kalaqamu buusi afamannohu 2600 meetire baarunni gotti yee leelle gobbate giddo afantanno haammata haqqenni Dordoru Ilaali aana baxxino su`minni Gowaasa yine woshshinanni kalaqamu dubbo kaima assirinoho. Kuni addi addi woradu olluubba hattono Jiinku quchuma tayse sae du`namannohu Neeri lagi mereeroho saysanno. Neeri lagi qiidado diilallote gade afi’rinoha ikkanna, leemmuwa, qamade, hayxe, baaqeelanna woloota gide laashshatenni egennantino Dordori ollii mudukkiraati. Neeri Lagi Maaze gobboomu paarke woshshinanni su`ma afi`rino Maaze lagi ledo xaade paarkete qooxeesi giddo karsami gedensaanni goofimarchosi assi`rannohu Oomo lagi giddooti.
Abrahaam Saamueel
Birra 10, 2015 M.D Hamuse
