Batinyu labballi Waaleete woy kiisete borsa duucha woyte badhiidi kiisensara wodhitanno. Labballu meentu gede angate borsa amaxxitannokkihura ayimmate xawishshanna fotogiraaffa lede wolootta barru baali owaantera hasiisannorenna hasiisannokki uduunne Waaleetensara amaxxitanno.
Kunino waaleetensa bikki lexxi kiiro ofoltannonna ka’anno woyteno ikko ooffanno yannara miqichinsa kalaqamu ofollosinni baxxino garinni wirri yaate akata leellishanno.
Mundeete doychonsano bocunni soorrantanno gede assanno. Konni korkaatinni hallu xissora, ‘Diske’ shirri yaatenna labbino xissora reqeccaabbanno. Tenne aana ogeeyye yitanno garinni; Waaleete (kiisete Borsa) badhiidi kiisera wodhanna mitte lekkankenni gotti yitino kuatte wole lekkara harancho kuatte wodha mittete. Hattono meentu ayirranno borsa mitto widoonni amaxxannoha ikkiro badhete miqichinsa shokkannonna taaltinokki uurrinsha heedhannonsa gede assanno.
Ogeeyye labballoho furchote gede wortino hedo; waaleetensa bikka dandaami bikkinni ajishshe cee’mitukkinni albiidi kiisensara amada rosa noonsa. Waaleete borsinsara hasiisannokkire wonshantenni lowo geeshsha hasiisannore calla amada amaallanni.
Meentuno labballu geeshsha ikka hoogirono borsinsa giddo ayirrannore amadatenni qorowamanna lamunku midaadinsara soorridhanni amadduro danchaho yinoonni.
Surrete Fayyimma Agadha
Surrete dhibba kaynsanni woyte mannu aana duucha woyte la’nannihu boorrasunna yaaddote akata woy meessaneete hawanna hoogate ikkito balaxxe wodaninkera dagganno. Ikkollana, surrete fayyimma garunni xawisate wo’naalantenni manchunniha, macciishshammete, buqqeetenna dagoomittete hobbaate mitteenni kaysa hasiissanno.
Surrete fayyimma babbaxxino akati giddoonni sa’neemmo woyte macciishshantannonketa boorrasunna yaaddote macciishshamme calla xawinseemmota shota hedo ikkitukkinni hiittoonni hedanna gumula noonkero, kalqe hiikko garinni la’’a noonkeronna mitiinsanno akati giddoonni sa’neemmo woyte hiittenne muro saysa hasiissannonkero xawisannohonna baalunku coy aana mayimmanke leeltanno ayimmanke furchooti.
Surrenke fayyimma mitte mittente heeshshonke millimmo, hee’rannonke dagoomittete xaadooshshinna qara hasattonke wonshate giddo bowirtannotanna kalaqantannota ikkiturono maatetenni ragi’neemmo amalinninna dagittete tantano giddo hanqafantanno sirchu, danunna koo-tee korkaattanni xiiwo assinara dandiinanni.
Kalqete aana lewu manni giddonni mittu aana surrete fayyimma agadhate qarri leellannoha ikkanna batinye dagonnino rosamino surrete fayyimma qarri giddo amadantanno yaaddotenna cee’mate ikkitubbaati. Batinye handaaru xiinxallaano yitanno garinni; surrete fayyimma qarra ‘’Neurotic’’ na Psychotic ‘’ yine lamewa bandanniha ikkanna lamunku dani umi uminsa xawishsha afi’rinoreeti.
Xiinxallaanote xawishshi garinni; ’Neurotic’ yinannihu rosantino surrete qarrubba giddo hanqafantanno hembeelamate, cee’millunna yaaddote akata amadannoha ikkanna; ‘Psychotic’ yinannihu kayinni wolootu mannooti la’annokkire, macciishshitannokkirenna su’niissitannokkire halaalaancho ikkitinokki kalqe giddo hee’ratenna hakkonni giddo afamate yaate.
Roore yannara mannootu illacha tugge la’’a hooggurono heedhanni nooti barru barrunku millimillo surrete fayyimma agarsiisantenni surre qarru giddo tugannoha busha heeshshote rosicho ikke afamara dandaanno. Ninkeno illacha uyne la’nummokkinni gantoommo daafira ikkanno ikkinnina surrenke fayyimma akkimale deerra hadhanni noota leellishshannonkere qorophishshu malaatta uminke aana huwantoommoha ikkanno. Lawishshaho, mannuywiinni baxxate amali hee’rinkero, duucha woyte hexxo hoogatenna hale hooga macciishshantunkero, maatetenna jaallate ledo sumiimme hoongummoro hattono wolootta rosantinokki ikkito hinge hinge la’nummoro uurrine umonke layi’ranna xiinxaawa hattono kaa’lo afi’neemmo doogo hanafa hasiissara dandiitanno.
Ayee woyteno ikkiro surrenke fayyimmanni gumulantannori kuri ikkitubba hedonke, amalenkenna macciishshammenke suudissannore ikkansanni duucha woyte surrenke hobbaati agaramanno akata gumula lowo geeshsha hasiissanno.
Surrete fayyimma agarsiisate harinsho giddo baalunku wodancha hasiissannonke hajubba mereerinni balaxotenni worrannihu ogimmate kaa’looshshe afi’nanni doogo hasi’ra ikkanna konni gobbaanni kayinni woloottu ledo xaadooshshe kalaqatenni, duuchanka woyte mannimmate guunte assatenni, ikkado goxano goxatenni, suwashsho laooshshenna hedo kalaqatenna woloota kaa’latenni surrete fayyimma agadhanna woyyeessira dandiineemmo.
Dirunni Mereersinanni Yannara hee’rara dandaanno qarra
Dirunni mereersinanni woyte kalaqamanno qarri diru saihu gedensaanni togo assoommoro, hatto assoommoro yine gaabba ikkinota buqqeete ogeeyye xawissanno.
Konnira korkaatu kayinni loosa hasiissannonke injoote qoqqowinni fullummokkinni hee’noommo dirra gumaati yaanno hajote aana hasaawinsoommosihu buqqeete ogeessi Sisay Tesfayehu.
Ogeessu xawishshi garinni; dirinsanni 30, 40na 50 geeshsha ikkinonsa mannooti uminsara qixxeessa noonsa coyibba qixxeessitukkinni; rosa hasiissannansa rossukkinni; maate kalaqidhe ila hasiissannansa togo assitukkinni gatturonna hasidhannore afidhukkinni gatansa heddanno woyte masillaabbanno. Konneno heeshshote dambala yinannita kulanno.
Tenne yannara giddoydinni kalaqantanno xa’mo duqqa dandiinannikkita ogeessu kayisanno. Manchi beetti yannatenni afi’ra hasiissannosire afi’ra hoogasinni giddosiinni dancha ikkitinokki hedo kalaqantannosi; maatete widoonnino diadhootto/diassirootta; umokki didandootto/tta, dirosootto/tta…..wkl yitanno xa’mubba kalaqantanno. Hattono jaallanke la’neemmo woyte daggannori woloottu xa’mubbano heedhanno yaanno.
Kuni kayinni macciishshammete, hasattotenna woloota xe’ne kalaqanno yaannohu ogeessu Sisayi; togoo qarri giddo kayinni Manchi beetti akatinni gobbaanni dagoomittete owaanteno uminsa qeecha afidhinota coyi’ranno.
Baxxinohunni Manchi beetti heeshshosi illacha garunni huwatanno gedenna korkaatu heeshsho massaga dandaanno gede buqqeessi baqqeenya bowirsate widoonni looso loosa hoongiro Manchi beettira diri mulla sa’’ara dandaanno yaanno.
Diru saihu gedensaanni kalaqantanno xa’mora kalaqammoommo illacha afa woy tenne kalqe dangoommo korkaata afa dawaro ikkitanno yaanno; kalaa Sisay. Korkaatiweelo tenne kalqe didangoommo; xaggeeffachinsheemmo kalaqamaati yaannohu buqqeete ogeessi kalaa Sisayi; tenne uulla aana mayiraati hee’reemmohu? Yitanno xa’mo dawara hasiissannotano kaysanno.
Qiddist Gezaheny
Birra 10, 2015 M.D Hamuse
