Abbebech Maatewoos
Ammana hoogittoero wo`naalte la“i! kaphu jaallakki woyyitino heeshsho massagattora horontanni dihasidhanno!
Hiikku coyno hegerera dikeeshshanno. Qarrikki, doyissinohe manni, loosikki galtekkinna xaadooshshuwakki baala yannate geeshshaati. Goofimarchu yannara duuchunku coy ikkanna la“atto. Heeshsho`ya dirinni baala ledo`ya heedhanno yoottonsa coyibba nafa gattukkinni giggiltanna la“attonsa, duuchunku coyira barrisi iillanno. Manna kaa`littoro yanna agare kaaliiqi baatannohe.
Gawajjamittorono hattonni… safarootto uduunnichinni yanna iillitanno woyte safaramatto; hiikku manchino ate daafira diyaadanno. Xibbuunni 20% calla ate daafira yaaddannoha ikkanna insano wodani jaallakkinna maatekki ikkansa deantooti; 80% kayinni heeshshokki daafira hilire nafa diheddanno.
Qarrubbakki xibbuunni 80% ikkanno mannira ku`la meessaneeto mishiishate; korkaatuno qarrikki insara maansano dikkino! Uminsa hajora calla heddannoreetina giddo leellishidhooti, mannu heeshshokki widira daanno qoleno haranno.
Mitto barra callichikki afaahu mannu nookkiwa reyattora dandaattona manna irkidhooti; wodani jaalla`yaati yaattonsa ontunna leewu manni gobbaanni feesibuukete aana haammattino jaallakki assitannoheri dino. Reyittoro nafa madaarshikki aana daggannokkiri baasa ikkansa afi.
Loosu basera sooreessikki lophattoranna woyyino bayicho amadattora halchara dandaanno kayinni mamooteno ikkiro roorattosira dihasi`ranno. Baraarshunna anga ganannohehu batirihero isinni roorattosita hediro ate xiiwe tugate badhe dihiganno.
Xibbuunni 98% manni mamoote ilamoottoro nafa diafino 2% hige aye“ootiro heda dihoogatto.
Ammana hoogittoero wo`naalte la“i! kaphu jaallakki woyyitino heeshsho massagattora horontanni dihasidhanno. Coyebba dancha ikkitanno woyte gamba yitanno mannooti maala`lissahera dihasiisanno; mitto barra ajuujakkinni “Miliqqi” yoottoha la`uro qubbichonsa kayisse arrassitanni oso`litannohe.
Hakkawaro oso`litinohere wodanikki jaalla assirinsa, woxu noosihanna mucci yee biife uddi`ranno manna batinyu ayirrisannasi la“atto. Afinokkiheha nafi ikkiro uddira biifittoro ayirrisahera heeshshi gotti yaanni foole ta“anna la“attosi.
Mannaho seejjo aa lowo geeshsha shota coyeeti kayinni seejjo loosu widira soorra ayirrannonna mitiinsanno coyeeti.
Mito mito woyte manchu beetto e`ino dhimmo giddonni fushshate hedittoro seejjote aleenni ikkitino ayimma heedhahera hasiisanno. Mittu kaphaanchu jaalikki 100 baarigaarrakki ledo taalo huno iillishanno. Baarigaarrakki harunsinsa jaallakki qole lowo geeshsha harunsinsa.
Mite mite coyebba gumulantukkinni gattinoheha ikkara dandaanno. Kuni ate laanfe ikkikkinni heeshsho togoo midaadino noosehura coye day garinni adhi.
Baxamate baxxino manchonna duuchanka coye wo`naalannoha ikka diagarantannohe. Mito mito woyte mannu baalu baxa hoogihero nafa kuni maano yaa ikkinokkita huwati.
Mannu gibbono shota assite adhi, korkaatuno hiitto umokki lossa noohero wodancha umisenni qara coye ikkanna mannu macciishshamme macciishshitanni heeshshi gitti yitanni hee`ra dinohe. Umikki laooshshi hee`rannohe.
Woloottano hatto… mannootu hedokkinni sumuu yaa hoogansa ayimmakki aana abbanno coy dino. Hedokki ammansiisate mannu laooshshe kakkadde fultooti. Mannu hedo ayirrisi, mannuno hedokki ayirrisanno gede assi, tini kalqe hasidhannohehu horo noosi coy atewa noota ammantannoru callaati.
Xaphooma kalqe umose calla baxxannote. Mannu hagiirru daafira baasa coyi`ranna macciishshattora dandaatto. Haranchunni hagiirru yaa macciishshammekki ikkikkinni surrekki noo deerraati. Hagiirraamo ikkite heedheenni mannunni gawajjamattora dandaatto.
Heeshsho taalo dikkitino. Ikkino coyenni jawaata ikkittoro atenni rooranno jawaatu manchi no. Taalloonyu kaphoho, konni daafira hee`rakkinni calla hagiidhi.
Bue:-Dr Mihiret Debbebe
Bakkalcho Birra 3, 2015 M.D
