Abbebech Maatewoos
1.Yaaddo Ajishshe:- Yaandeemmo woyte bisinke giddo burqisantanno koristol yaamantanno hormoone godowu kee`mille woy cooma ledannota xiinxallubba leellishshanno.
Yaaddo ajishate kaa’litanno hayyo:-
Ikkado goxano goxxe:- Goxichu hoongi caaccaawate macciishshamme kalaqasinnino aleenni ka“i coy baalunni yaandeemmo gede assannonke.
2.Qaafo`ne Rakkinota Ikkito:- Rahe qaafa godowinke cooma lowo geeshsha ajinsheemmo gede kaa’litannonke. Baxxinohunnino jiminaaziyeme e’ne loosate yaanna afi`neemmokkihura tini shotu garinni loosa dandiineemmo ispoorteeti. Jajjabba fooqe giddineemmo yannara Liifite horonsirantenni roore dirima lekkatenni giddanna dirra, baxxinohunnino soodonna hawarro kaameela horonsirantenni lekkatenni hara dancha hayyooti.
3.Wo’munni Wo’ma Maniidhino Sagalla Doodhitinoonte:- Olluubbankera diramme hidhineemmoti furnote daabbo konnira dancha lawishshaati. Qamadete giddo nooti hasiissanno sagalete amado xuuxante gooffinota ikkasenni fayyimmate dimallanni; roorenkanni buddeenanna hawashu daabbo lawinore doodha hasiissanno.
4.Baca Waa Aga:- Baca waa aga Godowu cooma woy kee`mille ajishate kaa’lanno. Ikkolla ikkinnina kuni loosannohu ittinannita sagalete bikka ajishshinirooti. Mittu barri giddo waa sette birciqqo geeshsha aga bisinkenni hardaamma kemikaalubba fultanno gedeno kaa’lanno.
– Alkoole noonsa agattubba /biira, diraafite, farsho, xajje…wkl/ luphiima deerrinni ajishshe. Shota agattuwano dandiitiniro agurre; godowu kee`miille ajishate calla ikkikkinni fayyimma’nerano hedatenni.
5.Bisu Guunte Loosse:- Dodansho, siiwote kubbanna woloota wodanu dhuka kaajjishshanno millimillubba assa godowu cooma ajishanno. Godowi`ne coomi ba“a geeshsha mikita kaajjishshanno millimillubba loossinoonte; korkaatuno godowinke coomi kaajjanno gede ikkinnina ajjanno gede diassanno.
6.Saga’litinanni Sagale Ajishshe:- Saga’litinanni sagale ajishshinanni woyte saga’litinanni sagale sumuu yitanno’netanna islaanchimmase agartinota ikka noose. Akaakiltenna gumma barru baala horonsidhe.
7.Dancha taaltino Sagalla Saga’le:- Awukaato, lawuzenna sukkaare noosekkita kolishsho chokkolleete labbinori godowinke qooxeessira coomu kuusamannokki gede kaa’litanno. Dandaami’ne bikkinni margaariine woy daabbote buuronna kukise labbino sagalla horonsi’ra agurre; godowu cooma leddannona.
8.Godowu Cooma Noosi Qarra Hedde:- Qarunni godowu cooma ajisha hasiissannonkehu biinfe leellate ikkikkinni fayyimmate gawajjo noosihura ikka hasiisanno. Wodanu xissonna sukkaare labbino dhibbuwara godowu cooma injaannonsa. Ikkinohurano umihunni fayyimmanke daafira yine godowinkeha cooma ajishate loonsummoro biinfillu hakkunni gedensaanni mitteenni daanno.
Ledote Amaale
-Waa sagalete albaanninna gedensaanni agge:- Sagalete albaanni agginannihu godowa’ne wo’mannohura lowo sagale ittinannikki gede kaa’lanno’ne. Sagalete gedensaanni agginanni waay gidowire’ne hayishshanno.
-Mitte sagale saga’la’nera albaanni mayra ittinanniro hedde:- Addintanni hudiisseenna’neetinso 6:00 woy 6:30 sagalete yanna iillitinohuraati ittinannihu? hudiissa hoogi’nero ittinoonte. Saga’late hasattonke godowinkera ikkinnina surrenkera hanni uyino.
-Siiwote kubba dodantennino roore godowu cooma huntanno.
-Soodo baca qurse, barri hurbaate mereerimanna hashshi hurbaate hilicci sagale saga’le. Dagganno soorro la“ate wo`naalle!
Bakkalcho Birra 3, 2015 M.D
