Abrahaam Saamueel
Hadiyya hundinni kaayisse haammatu dani hornyi annuwaati. Seeda dhagge harinshonni ayyaana agarte keeshshiishshino budi hornyi mittu “Yaahoode” yinanni ayyaanaati. Haddiyyate daga ayirrissanno ayyaani mereero giddoosiinni amadino budu hornyinninna dagoomaho aanno horosinni jawa ayyaana ikkasinni sae, Haddiyate daganna ilama babbadooshshu nookkihiha mittimmatenni ayirrissanno budi giddo mittoho.
‘’Yaahoode’’ yaanno qaali yaahoode pirogiraame sirbi fidalenni lame qaallanni xintinoonniho. Qaallano, “Yaahohoho Yaahoho Yaahoode- Yaahoho” yinannita ikkite, Yaahoho yinanni huuro sirbu huuro qoonqo leellishannoha ikkanna, Hodee yaa xaadisanna mitto assa leellishanno.
‘’Yaahoode’’ haaru latishsha, caabbicho, xanbe, dancha hexxo, keerenna hagiirru noo diri ledo xaadiisa leellishanno qaale ikkinota Haddiyyate Daga Budunna Afuu Xiinxalaanchinna Hadiyyisi Maxaafa borreessinohu Kalaa Girmi Suldoolihu coy`rino.
Kalaa Girimi xawishshi garinni, albiri Hadiyyate annuwi xeenu, loju, qiidunna woliri qarrisikkinni, hawuudhatenni, ximaadete winxoonni badalanna gardaama hallanyunna gutunni woy deetenni shuquntanno, barra wo`ma ofolte heeshshi yite hawadi sabbinni gaashete giddonni ishine xinqitanni xeenu giddo saadansa qarrunni allaa`litanno jawaata dagaati. Lagu wo`miro dikko, wi`la fiixunniwa ha`rate wo`naalanni yannara baantanni waagi jawaho.
Saadansa xawoho bobbakkanno yannara, iddanno torondi hulleensanna badhensa madiissanno woyte qoleno “Chere”e” yinanni ceicho isi isonka saada caaceessite qarrissanno woyte allaalaasinete iillishanno qarri jawaho. Hattenne sasu agani qarri yanna goofeenna Wocawaaru “Mosoro”o” aganira daraarannohu daraarchi, haayissote daro shaqqilli, gidu biinfilli, mitu mituno shoeye ita hanafino yanna, diishsho huurosenni daraarcho itte diishshidhanno yanna kaima ikkasi huwachishanno.
Aganu, albaanni nooha hexxo assi`nanni akkalu dirinni haaru diri widira sa`ino yanna leellishannoha ikkinota albi annuwi Wocawaaru agana diru soorroranna barra kiirate kaima assite horoonsidhanni ayyanano iibbishshe ayirissanni daggino.
Yaahoode ayyaani wo`ma amado amade ayirrisama hanafinohu halaalanyu barri, dirinna yanna mamooteetiro anfoonnkita tayxe Yaahoode ayyaani feeffatora shiqqino xiinxallo aana xawinsoonni. Yaahoode ayyaana balaxe aayirrisa hanafino manchi ayeetiro afa dandiinokkiha ikkanna; bire birqiiqi Hadiyya lophote harinshonni dandoose horoonsidhe kalaqinohonna ilamatenni ilamate widira sa”anni dayno ayyaana ikkinota Kalaa Girmi xawisno.
Yaahoode ayyaani haammata horo noosita kaysinohu Kalaa Girmi; Yaahoode haaro diro lallanbanniho; diru soorroranna barru kiirora kaimira xinataho yiino. Hadiyyate daga barra kiira hanaffannohu Yaahoode ayyaani ayirisame kai gedensaanniti.
Yaahoode diru soorro ayaaninna barru kiiro kaima ikkasinni sae, galatunna hexxote ayyaanaati. Heeshshote, fayyimmate, keerunni, xeenunni, arrishshotenni, jirotenni, beettunni, saadatenninna, gidunni maassi`re atoote uynonsaha kaaliiqa galaxxitanno ayyaanaati.
Hawado lagu wo`manna sabbu qarrinni xaadukkinni keeshshitino daga xaaddannohonna baatto loosidhe galtinori daganna maate hawadi xeeni qiidinni, gomichunni, lojunni daafurtenna daffe loosidhanowiinni, shuquntannowiinni fooliishidhinota lallabbanno ayyaanati.
Yahoode ayyaani, komatenni fulle baxillunni mimmitoho gatona yinanninna araaru ayyaanaati. Wolu wole maassi`ranno ayyaanaati. Xeinohu wo`manno dirootinna latishshu leellanno ayyaanaati.
Mite mite daga Yaahoode Masqalu ayyaani ledo xaadisate wo`naaltannota kulinohu Kalaa Girmi, kuni co`ontanni gara dikkino. Konnira, halalaancho taje shiqishanno manni nookki hedooti. Konne ikkeenna, Yaahoode ayyani shiqqi yaanno yannara assinanni qixxaawo no. tinino, meentu weese hoganno. Buuro, waasa, sagalenna wkl qixxeessanno. Labballu kayinni, saada sooranno, liqoo hiranna hidhanno, haayisso kalanno, wedellunni qixxaawannori haqqe “Worroyyete” yinanni godo`leeti. Wolootuno qoleno seennu loosanno loosi waasa qisha, mine biifisa, dananchonsa amaxxate loosooti. Qaaquulluno ayaanu yannara insa loosa hasiissannonsa loosonna addi addi godo`le Yaahoode ayyaani Masqalu ayyaani ledo xaaddannokkita leellishanno.
Ayyaanu yannara geerru maasidhanno yannara qixxeessinoonni agatto malawu, adonna buurunni maassote amuraate harinsanni; Noosihu woleho beehe, Haddiyyate dagaha ayirrado budu sagale “Atakaana” hattono kitifonna woloota sagalenni mitteenni ittanni agganni komanna kofeennyu mereernsanni faffanno gede huuccate amuraate assidhanno. Kuni baalu Yaahoode sirbinninna godo`lenni dukkisamanno. Xaphoomunni Yaahoode ayyaani Masqalu ayyaani ledo xaadannokkita konni amuraatinni buuxate dandiinanni. Togoo amuraate Masqalu ayyaani ayyaanaamu amuraati giddo diharinsanni. Kuni Yaahoode ayyaani Hadiyyate daganna budinni biifenna xawe shiqannoha ikkinota afate dandiinannita xiinxallaanchu Kalaa Girimi buuxisino.
Tayxehu 2015 M.Diri Yaahoode ayyaani Hadiyyate Zoonera qara ikkino Hosaanu quchumi giddo “Yaahoode Nafarira” federaaletenna qoqqowubbate daggino haammatu wosini noowa biifino garinni ayirrinsoonni. Ayyaanu feeffatote barrinni hanafame illete baxisanno garinni ayirrinsoonni.
Yaahoode ayyaani daanno yannara baalunku manni umisi qeecha fulanno. Ayyaanaho ikkanno looso loosihu gedensaanni mittimmatenninna baxillunni hagiirunni ayyaana ayirrissanno; kaaliqasi galaxxanno yitino, Budunna Turizimete Biddishshi ogeette Alemitu Gaabooreti.
Yaahoode ayyaani shiqqi yaanno yannara wo`manka woyte ayyaanu ledo kaansannihu wedellu sirbanna godo`leeti. Labballu wedelli gamba yite mine mine doytanni hashsha baala sirbitannohu Yaahoode budu sirbaati. Konne barra hawarro wedellu godo`litanno yannara “kuni mini qarrunni fulo, atootu ashilu eo” yitanni haqqu usura woy chubbo giirtanni godo`litanno. Godo`litannori maasidhe gudduro, minu anninna ama qolte “Insano maasidhe lophe, lowowa iille” yite geegiissitanno.
Dukko Alemitu Gaabooreti, Yaahoode ayirrnsanni barra Hadiyyate daga insa insaneewa mimmito maasidhanno. Yaahoode sirbi wolootu sirbinni baxxinoha assannohu, ooso annuwansanna aamuwansa maaisidhannoha ikkasinniti. Sirbitanni e`anno mine baala budu sagale atakaana uyneenna ittanni maasidhanni hadhanno ayyaanaati.
Konni ayyaanira seenuno budu uddanonsanni hattono dananchonsa amaxite biiffe ayyaana ayirrissanno. Gobbate geerrino dirante ayyaanu amuraate harissanno; maasidhanno; harunsitanno.
Hadiyyate daga hornya ikkinohu Yaahoode ayyaani daanno yannara Woxawaajje aganinni kayisse meentuno labballuno qixxaawo assitannno. Wedelluno chubbo giirraannita qixxeessitanno.
Hadiyyate nafarira ayyirrinsoonni ayyaanira Zoonennihu qaru gashshaanchi Kalaa Abrahaami Meccahu, Yaahoode amuraatira mancho agurranna saada nafa haaro diro sa`inohura kolloonni haayiso ittara fajjinanninsa.
Qaru Gashshaanchi, Yaahoode diru dirunkunni ilamate sa”anni dayno budu ayyaana ikkinota xawise, konne tayxeha baxxinoha assannosihu Itophiyu haammata qeellenni dukkisantino yannara ayirrisamasiniiti yiino.
Konne ayyaana, Sa`u dirrara ayyaana keerunni ayirrinsannikki gede assitinoti haammata guffa yaano Kooviidi taraawo ajjeenna gobbano duucha qeelle borreessiisse noo yannara ikkasinni baxxinoha assannosi yiino Qaru Gashshaanchi.
Yaahoode ayyaani daga mimmitu ledo baxillunni qoleno giwaminohu araaramanno ayyaana ikkinota xawisinohu Qaru Gashaanchi Kala Abrahaam, konne ayyaana YUNESKOT dona assine borreessiisatenna budu hornyasi agdhino garinni ailamate sa”anno gede assate illacha tunge loonsanni hee`noonni yiino.
Itophiyaho noose haammatu budi giddo Yaahoode mitto ikkinota xawissinoti Wodiidi Dagoomi Qoqqowi Amaale Mini Songaafitte Dukko Faaxe Sermoollote. Yaahoode giwaminohu araaramannoho; noosihu nookkihura behaanno ayyaanati; daga baalanti baxillunni haaro diro adhitanno Hadiyyate diru soorro ayyaanaati yitino. Konne dancha hornya giddoosinni amade nooha Yaahoode ayyaana ilamate sa”anno gede wo`naalsha assinanni yitino.
Yahoode Hadiyyate daga diru soorro ayyaana ikkinoha addi addi xiinxallonni irkinse agaratenna latisate loosono illachiinshe loonsannita Songaafitte Faaxe Sermoolliti qaagiissitino.
Ayyaanu amuraatira battalate leelle hasaawa assinohu Budunna Turizimete Ministeere Ministerchi Kalaa Qajeeli Merdaasihi coy`ranni, Hadiyyate daga mitte daga gede hee`ra hanafinohu kumu dirranni kaayise ikkinotanna mereerimu yannara Hadiyyate dagaranna mootummara kaajjado tantano nooseta dhagge kultanno yiino.
Hadiyyate daga polotikunni tantanate seeda diro milli yitanni keeshshitino dagaati yiinohu Ministerchu, Hadiyyate daga diru soorro ayyaana ikkinohu Yaahoode, Hadiyyate daga ayimma xawishshaati yiino.
Yaahoode Haddiyate daga budu ayaana ikkinota xawisinohu Ministerchu Qajeeli, konne ayyaana hornyasi agadhino garinni ilamate saaysate hasiissanno kaaa`lo assinannita qummeessino.
Tayxeha Yaahoode ayyaana Hosaanu Quchumira Yaahoode ayirrinsanni “Hadiyyi Nafara” biifino garinni ayirrinsoonni.
Bakkalcho Birra 3, 2015 M.D
