Mittu olliira hee`ranno mittu dureessinna mittu buxichu manchi noonka. Barrunni mitto barra buxichu shiima woxe codhe dureessu manchiwa mare “Rodoo`ya shiima woxe codhoommona eeggatena ballo kaa`litannae codhoommo woxinni baattokki hirattoera huuccireemmohe” yiisi.
Nafarisihu dureessuno tashshi yaannasi maahoyye anino hireemmohe yiisi. Buxichuno angasira noo woxe kiire uysi. Dureessu manchino baatto hiroommohe woxuno iillinoe yee baatto hirasi buuxisanno malaate malaatise uysi.
Buxichu manchino xaate baatto hidhoommo, baatto loosi`re latisummohu gedensaanni sa`annoe yee baatto loosi`ra hanafi. Baatto loosanni hee`reenna hedeweelcho mittu kinchi woroonni culku wo`mino maaqqiicho afi`ri. Affininte gede manni woxe hasi`rannokki manni qece yee masanno ikkinnina woxe afi`rummo yee dihagiidhannona; konni daafira manchu masillu giddo keeshshihu gedensaanni “Kuni woxi baatto hirie manchiha ikkanno” yee ha`re rodoo`ya kuneeti hirittoe bayichinni culku wo`mino maaqqiicho afiroommo; ikkinohurano kuni woxi ateha ikkikkinni digatannona hi`i adhi yiisi.
Baattosi fushshe hirisihu dureessu nafarisi manchino woxeno ikko culka afidheenna konni ka`a wodhono difajjitannoe, anino dihasireemmo, atehona sammi yite adhi yiisi. Culka afi`rino manchino ani manniha adheemmo mancho dikkoommo, hiitto manni woxe adheemmo, adha giwittoero amo yooaanote widira ha`no yiisi. Isino yooaanchu faradannota macciishsheemmo ikkinnina maano diadheemmo yeennasi mimmitonsa amadde yooaanchunniwa hadhu. Kassasaancho ikke shiqinohu culka afi`rinohona, coye baala garunni yoote minira huwachishi. Yooaanchuno kassasamaancho “Ati mayyaatto`ya” yiisi. Kassasamaanchuno hiroottoe baatto giddo culka afi`roommona amo adhi atehona yiietera yooaanchu firde macciishsheemmo yee ikkinnina hasiisannoekkihura diadheemmo yee yookki adhateeti halaalintanni albakkiinni uurroommohu yii.
Yooaanchu kayinni lamunku hedo huwatihu gedensaanni araarso`ne yiinsa. Insano maayyexa hige mootimma ditenneraati mootoonsitinohehu, ninkeno macciishshineemmohena yite mootimmate su`minni xaartu. Konni gedensaanni yooaanchu kassasaancho, labbaay beetti noohe yee xa`mita isino ee nooe yii. Kassasamaanchono atera meyaa beetto noohe yeennasi, ee nooe yii. Xaate lamunku adhantanno gede assitine culka insara uyiyyensa yee araarseennansa araarante oosonsano mine amaddanno gede assite culka araarinsa gede oosonsara uytu. Kuri sasu mannita halaalaanchimma macciishshino manni baalu maala`lino yinanni.
Konni daafira mitto nafarira heedhanni mimmitinsa ledo baxantukkiinni gobbanke Itophiya banxeemmo yaa calla leellamatenna lawisate malaateeti. Itophiyu qansichi baalunku gobbasira hale ikke uurranna wolootu ledo baxillunni hee`rate balchoomasi kaajjishe sufisiisa noosi.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 19, 2015 M.D
